Sotapäiväkirja 70

3.5.2022 tiistai

05.00

Lunta tuiskuaa!

Unessa Rane ja muutama nainen jotka tunsin, mutta yrityksistä huolimatta en nimiä piähän suanut. Pätkimis&halkomisisrkkeli unen etualalla oli varsin merkillinen laite. Olin sen itse rakennellut vanhasta puutarhamylykyttäjästä. Siivapyöränä oli Ladan pyöränvanne. Itse siivaremmi oli niin pitkä, että se ulettui Um mökin ympäri kahdesti, mutta toimi silti. Halkoja syntyi paksuista pölkyistä ilman käsin koskematta.

Saisi mulla jokin halkomiskone ollakin. Olkapäihin on sattunut ajoittain vietävästi. Illalla otin yhden 600 buranan ja nukuin hyvin unien kummallisuuksista huolimatta.  Pitkästä aikaa hyvä, ettei näyttänyt sotaan liittyviä unia lainkaan.

08.02

Puurot syöty ja rantteelle mars! Sataa märkää lunta, mut ei auta jiähä makkoilemaan.

13.00

Tänään saapuivat tiklit ja järripeipot.

Kävin aamulla ensitöikseni katsomassa sen paikan josta Vinha eilen toi hirvenvasan koiven osan. 

Vasan matkan pää ennen kuin oli alkanutkaan, oli Villelänpolun varrella Uniahon takana, melkein Villelänsuon laidalla. Paikalla oli vain nahanriekaleilla ja karvoilla vuorattu kuoppa hangessa, likaiseksi nuhjaantunutta lunta reunoilla, muutama suolenpätkä ja yksi pieni vasan korva jonka Vinha kaivoi montusta ja söi. Korpit, närhet, harakat, ketut ja ehkä ahmakin olivat kuletelleet kaiken pois. 

Jos hirvi on saanut keskenmenon niin eivät vasan luut ole olleet kovia kettujen rouskuttaa vaikka piiloonhan ne niitä ehkä varastoivat. Ja korpit ottavat nokkiinsa viedäkseen vaikkapa pesilleen jossa niillä alkaa olla pian poikaset.  Vinhakin söi eilen sen säären kokonaan eikä pureminen tiukkaa tehnyt.

Tulin välillä syömään keittoa. Vaihdoin märiksi menneet vaatteet ja kuivat villasukat ja kengätkin vaihdoin kuiviin. Heti kun lopettaa kirvehtimisen alkaa olkapäiden ja käsien juiliminen. Pittää lähtee takasin rantteelle, en särkyliäkettä viiti ottaa.

17.12

Tulin halakorantteelta. Hörppäsin päivän toiset kahvit. Kolmeen saakka sateli lunta, mutta sitten, kuin ylitse möyryävien hornettien mukaan olisivat lumiset pilvivarastot lähteneet. Meni ihan kuten siäforecassa sadetutka näytti. Nyt pitäisi huomisexi kirkastua. Tuuli on edelleen lujalla asteikolla.

Horneteilla Rissalan lentokenttää tukikohtanaan käyttäen harjoitukset eilisestä lähtien Itäsuomen alueella. On ne möyrynneetkin.

20.09

Nukahdin sohvalle, tuli oli melkein sammunut saunankiukaan pesästä. Alkaa siellä kuuma jo olla, että lähempä löylyihin.

22.07

Iltapalaksi sotkin puolukkasurvokseen hieman vattuja ja kauraryynejä. Maustoin vaniljasokerilla.

Melko valoisaa vielä kun loputkin pilvet pyyhkiytyivät pois. 

Katselen ikkunasta kun kolme laikukkaisiksi jo karvanvaihdon takia muuttunutta jänestä loikkii hangella. Toi, joka uskaltautui jo ruokinnalle jyviä napsimaan, on melkein valkea. Kahden ristiturvan parisko loikkii peräperää kauempana....Toinen yritti jo selkään, mutta ei ollut vielä se hetki. Nyt nekin tulevat lähemmäksi...ja tuolla tien varresa jonossa olisi ainakin kaksi lisää...

Perhana! Vinha haukahtelee etupihalla ja kaikki jousikoivet hajaantuivat hatelikkoon. Ei niitä pitkään olisi nähnyt seuratakaan. Pimenee nopeasti.

Moskovan Saatanan palkolliset jatkavat Kremlin käskystä "sotimista", elikä siis teurastusretkeään. Ovat jälleen jatkaneet Mariuopolin terästehtaan pommittamista vaikka se jos mikä tuntuu aivan järjettömien hommilta. Satakunta siviiliä saivat evakuoiduksi ja sitten taas... Loukussa on edelleen epämääräinen luku siviilejä ja sotilaitakin miten paljon lienee.

Myös muualla ilmahälytykset ovat jatkuvia. 

Ja ne Kremlin perkeleitten puheet! 

Nyt ovat saaneet Kremlin laboratorioissa jo vainajoituneista Tove Janssonista, Ingmar Bergmanista ja Ikean Kampradistakin veret tutkittua ja ne juuttaat ovat olleet pahimman laatuisia natseja! Ei muuta kuin tykinputkien suunta päin kamalaa Länttä!

Jos Pääsaatana Moskovasta joutuu syöpäleikkaukseen kuten huhu on liikkeelle laskettu, niin kirurgille pitäisi hommata sen verran kova krapula, että tutisee veitsellään muutamat valtimot ja laskiaiset potilaaltaan vaikka itseltäänkin henki menisi!

Näihin toiveisiin jälleen piätän sepustukseni tiältä Um.