Mustia aukkoja

 18.4.2021 sunnuntai

TM kävi ennen kuin kerkesin lähteä tänne Um.

Kun tulin, raapaisin uuniin popat ja rupesin sohvalle pätkälleni. Uinahdin pariksi tunniksi. Unessa liperiherra riiteli liperirouvan kanssa lautasen reunaan kuivahtaneesta kaurapuurorannusta. Rouva mäjäytti herraa nenään puuroisella kapustalla. Herra kirosi kolviaan pidellen, berkeleenviddusaadananakka!

Uuni oli hiipunut vain vähäisesti kipinöitä tuikkivaksi tuhkaksi jo. Panin pellit kiinni.

Pikku lenkki Kyntöläiselle päin Vinhan kanssa. Saunaan.

Klo nyt 21.30 alan muate. Jos jaksan niin luen Rentolan teosta.

19.4.2021 maanantai

½viideltä kömmin valveille Mauno Koiviston luota kyläilemästä. Manun huushollissa oli karua. Paikkainen matto ison, huonekaluttoman olohuoneen maalatulla puulattialla ja käytävänpään kahta puolen karunkovat, nahkapäällysteiset istuimet jossa istuttiin. Assi tuli olohuoneen nurkan takaa naama kurtussa. Kysyin, missä päin maailmaa nykyisin majailet? Nyyjorkissa, Manhattanilla, ja mitä sekin sulle kuuluu! Sitten hän hiihteli villasukissa, paksuin pohkein välistämme keittiöön kahvin laittoon.

Manu sanoi vihaisena, että Tellulla on altzheimer. Tellervo siinä ahtaalla istuimella Manun ja minun välissä näyttikin ihan Heimon Sirkalta joka kuoli tuohon tautiin. Yht´äkkiä Manu suuttui Tellervolle, koppasi hameen etumustasta kiinni retuuttaen kuin juuttisäkkiä pihan perällä olevan varastokopin luokse jonka luukusta paiskasi Tellun sisälle. Manu käänsi avainta luukun lukossa ja lähti kaasuttelemaan sinisellä Nissanilla näkymättömiin.

Iltasella 21 jälk

Vitutuspv! Työmualla asensin lattianlämmitysmaton, sen päälle telttapatjan ja vielä kovalevyn kulkuväylälle ennen kuin aloin massanlevityksen. Kun olin pesuhuoneen ovella viimeisen massasankollisen kanssa ja ottanut kaikki suojat pois, luiskahti liippi kädestä ja katkaisi lämmityskaapelin! Voe kilinvittu!

Vuolin hengettömien kaapeleiden päät ja maaverkon esiin ja puristin apikalla kiinni ja liitoksen kohdalle lämmitin sutisenkukan (kutistesukan) ja jatkoin valuhomman loppuun.

Kun tulin Um, aloin miettiä katkeamiskohdan tapausta. Tulin siihen tulokseen, että on mentävä kiivaasti kaivamaan kaapelinpäät esiin ja oikea sähkömies saa ne sitten liitellä yhteen.

Nyt sitten tässä mielessä ei mikään muu pyörikään kuin se, että entä jos liittäminen ei onnistukaan!

Huomenna en mene työmualle sillä valun pitää antaa kuivaa. Pesuhuoneen lattiaa täytyy vielä märkätasoitteella lisäliipata kun massat loppuivat.

Lintujen ruokinnalla on ollut kummallisen hiljaista. Muutama mustarastas vain pistäytynyt.

20.4.2021 tiistai

Unessa jälleen oudolla lavalla humpalla. Kengätkin ihan sopimattomat ja housuissa paikat. Paita silittämätön, selästä halki. Tuttuja oli, mutta kaikki istuivat vaiti pöydissään eikä orkesteria ollut. Pyöreän lavan halki juoksi pikkuinen hiiri, seisahtui välillä nuolemaan käpäliään ja livahti koroketta kiertävän listan raosta piiloon. Seisoskelin hölmistyneenä aloillani kun sivusta tyrkkääntyi Mirkku kylkeen kiinni ja sanoi kovalla äänellä: Männään kuusenjuurelle nussimmaan.

En tiedä, mäntiinkö kun heräsin pahimmoileen. Kellokin oli vasta 04.11.

Aamuiset pakkaskelit jatkuvat. Nyt 5 astetta ja aukeilla paikoilla hankikanto. Metsässä upottaa joka toisella askeleella. Hirvien koivet ovat kovilla jos pakosta joutuvat töytäilemään vaikkapa susia karkuun. Yksi oli tuossa alapuolella kahlannut tienpoikki äskettäin.

Kävin ennen auringonsulattelua pienen hankikantolenkin. Putkilinjalla oli metso vetänyt eilisessä lumenhölseessä siipeään ja kaksi koppeloa oli seurannut sen yksinäistä teutarointia. Lieköhän esitys kelvannut kiksautuksen verran molemmille naaraille? Aika omituisessa paikassa olivat kiimailleet. Niin kuin ne metsot, jotka heti Iisalmen tieltä erotessa soivat Unimäen tien varressa. Siinä oli luultavasti yksi korpimetsokin muutama pv sitten. Jäi varmistamatta kun se lentää viuhtoi niin lujaa petäjikössä. Ihmeen pieni ukkometsoksi jokatapauksessa eikä se teerikään ollut.

Iltasella

Klipsin pilkkeitä ja seuloin karikkeita kompostikuivikkeiksi. Niistä isoimmat lastut keräsin sytykkeiksi. Tuli iso saavillinen. Keräsin huussikuusien juurilta lintujen ja oravien tiputtelemat, pörhöllään olevat kävytkin astioihin. Niillä syttyy tulisijat helposti kunhan kuivuvat kokonaan. Ovat kuin ruutia rätistessään liekkien kourissa. Tänä vuonna onkin  ollut kävyntuotanto runsasta.

Lakaisin ja pesin mökin lattiat. Olikin aikasten likaista.

Paulus myöhästynyt parina aamuna tunnilta. Yritin vähän jemennellä.

Soilan Eween oli opettaja käynyt käsiksi. Olisikohan syvemmän tutkinan paikka se kun jo varoituksia on saanut ko. ope? Sanoin tyttärelle, että eikös se olisi kohtuullista kysellä poliisin mielipidettä.

Huolet, eivät ne lakkaa mielenlammille rantautumistaan. Mittasuhteet mualiman hätiin nähden ovat tietenkin minimaalliset.

21.4.2021 keskiviikko

Klo ei ole vielä ½lta 3eakaan kun jo tässä kahvia hörpin katsellen puolikasta kuuta joka jälleen Pohjoismäen-Karsikkosalon suunnalle pikkuhiljaa kiertyy ja häviää sellurisukoiden taakse piiloon. Muuten on vielä pimeää.

Laskin Vinhan tupaan ja nyt se makaa pitkin pituuttaan tuvan lattialla. Lämmitin eilen uunia kevyesti, ulkona pari astetta pakkasta. Säätyyppi muuttunee loppuviikosta märempään suuntaan. Hyvä oli saada pilkehommat tehtyä ja kuivamaan alkaneet puut suojaan. Vein monta laatikollista saunallekin.

Luin Anelman hesareita. 11.4 lehdessä on juttu "Kirjeitä A.Einsteinilta." Hänen ja puolustusministeri Juho Niukkasen kirjeenvaihto oli toimittajan mukaan "löytynyt" Kansallisarkistosta. 

Einstein ja muutamat muut 1930-luvun "merkkihenkilöt" (antimilitaarit) olivat yrittäneet saada aseistakieltäytyjä ja mielipidenvanki Arndt Pekurista vapautetuksi. Niukkaseen eivät kirjeet olleet mitenkään vaikuttaneet. Aikakaudesta on kuitenkin olemassa "Lex Pekurinen" joka jatkossa määritteli aseistakieltäytyjien kohtalon hieman kohtuullisemmaksi. Pekurista se ei auttanut sillä hänet ammuttiin Vienan korvessa heti jatkosodan alussa samasta syystä mistä hän jo oli yhden tuomion istunut.

Pekurinen on tavallaan elossa edelleen piikkinä militaarien lihassa, mutta hänen murhansa määränneen kapteeni Valkosen mannerheimristin kiilto himmenee oikeutetusti tämän tarinan yhteydessä. Miten lie sen korpraalin käynyt, joka niskalaukauksen ja kiväärinperällä murjomisen lopulta sitten suoritti? Vieläkö ovat hänen sodista saamansa prenikat pyhiä kapistuksia perillisten piirongeissa?

Amerikoissa ovat antaneet langettavan tuomion mustan George Floydin tappajapoliisille.

Elämä ihmisten kesken on alituista tappelua oikeuksista olla ihminen joksi ihmeelliseksi ja poikkeavaksi muusta eläimistöstä se itse itsensä on määritellyt. Kyllä meillä viidakon sanelemattomat lait edelleen geeneissä pyörivät ja pulpahtavat aina ja iäti pintaan kun tilaisuus tulee. 

Kun miehellä kyrpä pystyyn pomppaa sumenee sivistyksen silmä. Ei se sen kummempaa ole ja siksi miituut tulevat aina jälkijunassa. Sama sotien suhteen. Kyrpien sijasta ja niiden rinnalle nousevat  tanaan koko ajan yhä hirveämmän tuhovoimakehityksen alla olevat aseet. Siksi antimilitaria tulee sekin vasta viimeisen junaletkan viimeisessä vaunussa. Kysykää vaikka Mr Putinilta ja muilta ruudinkäryn maustamilta diktaattoreilta.

Ei ihminen edelleenkään tiedä mitä ja mikä ihminen on. Ainakaan se ei suostu tätä tietämättömyyttään itselleen ja toisilleen kertomaan. Se pelkää keskeneräisyyttään. Taustalla on koko ajan kehittymisen pakko; rodunjalostus jonka yksi koetinkivi oli Natsisaksan aika vaikka eugeniikan juuret ovatkin Englannissa. Tai ehkä ongelma onkin tässä? Ja vaikkapa Ruotsissa. Suomalaiset oodininsoturithan jo tiedetään, niiden kinkkuiset niskat eivät onneksi paljoa pimeää valoaan hehku.

Eläimeksi ihminen ei enää halua itseään luonnehdittavan. Se lienee ihan oikein koska eivät eläimet käyttäydy missään olosuhteissa niin kuin ihminen. Ei niillä ole kaiken tuhovoimaa takataskussaan joilla muita eläimiä uhkailisivat. Pelkät raateluhampaat ja kynnet joilla ne voivat tappaa lajitovereita yhden kerrallaan vain.

Eivät eläimet ole koskaan kyenneet näihin tuhojen kerrostumiin joilla oma lajimme maapalloa jauhaa, murskaa, säkittää, pullottaa, paalittaa, läjittää pala palalta pois alkuperäisestä olomuodostaan käyttääkseen vain hetken, ja jonka jälkeen kaikki on vain pelkkää ongelmajätettä. Niin kuin nyt suureksi pelastajaksi hehkutettujen tuulivoimaloiden siipien lavat.

Ehkä lajimme pitäisi jo mennä jokaisen yksi kerrallaan saunan taakse ja ampua nappi itse itsensä otsaan koska mehän älyllämme, jota muilla eläimillä ei ole, tajuamme jo The Endin?

Klo lähentelee 5ttä. Kävin Vinhan kanssa hankikantokävelyllä Unikankaalle menevällä pistolla. Tuli kurja olo kun muistin sen metsojensoidinkuusikon joka siellä vielä muutama vuosi sitten oli. Näitä tunteita eivät monisukupolviset juhanavartiaiset ja muut kaupunkien ekonomistit ymmärrä. Eivät tavalliset kaupunkien kerroskolhooseissa muuten pahoinvoivat tavallisemmatkaan ihmiset. Oman sukupolveni mentyä mailleen ei ole enää niitä ihmisiä, joilla suurkuusikoista muistoja enää olisi. Me, niiden lomassa luikertelevista vapaudenpoluista kantapäissämme aavesärkyä kantavat olemme pian poissa ja sitten saavat markkinavoimat ministeripekkariset raivauskankinaan avata kaivoksiaan ihan minne tahtovat.

Elokapinanlapset, ette tekään autoradoille istahtaessanne oikeasti ymmärrä, minkä takia siellä istutte.

UPM ja Stora Enso kyllä tietävät, minne täältä silputtavaksi kuljetettujen metsien vuosikymmenten aikana kertyneitä rahallisia tuottoja on kannattavaa sijoittaa: Toiselle puolelle planeettaa toisten alkuperäisasukkaiden plantaaseille jossa eukalyptyspuut kasvavat kymmenen kertaa kiivaammin  puitavaan kuntoon kuin kylmässä Pohjolassa.

Ja kun aika ja puupellot ovat täällä jälleen puitavassa kunnossa, palataan taas raiskaamaan ja paloittelemaan kaikki uudestaan ja uudestaan. Muokataan tämä perkeleen planeetta hehtaarihehtaarilta niin tomuksi, ettei edes mielikuvitusmarsilainen täällä meidän mentyä huokua voisi.

Rikkaiden mielikuvitus nollaantuu jos rahakerroin niiltä pois otetaan.

Mutta minne hävisivät ruokinnalta linnut? Alkoiko niillä ramadan?

Iltasella

Lattialämmityskaapeli saatiin liitettyä ja virta kiertää. Helepotus.

Vetelin kosteussulut pesuhuoneen puolelle ja viimeiset tasoitteet lattiaan. Ehkä vähän pitää vielä simpsitellä. 

Nurmeksessa olisi lähin hampilääkäri. Kahden etuhampaan paikat säröilevät ja niihin tuli terävä kohta johon kieli sattuu. Tekstiviestillä piti laittaa kysely ajanvaraukseen.

22.4.2021 torstai

Jälleen 4jän huitteilla heräsin. Kahvit ja sitten puuro hautumaan.

Lunta on häpsinyt väriksi maisemaan. Tyyntä.

Unessa Purolan Markku-vainaa, metson soidin ja Kouran rautatieasema Pohjanmaalla sellaisena kuin sen joskus 80-luvulla koin. Vitsikin tuosta asemasta ja konduktööristä unessa lausuttiin: "... seisoo Kourassa 10 minuuttia..."

Eilinen Putinin "linjaava puhe" ei tuonut entisestään pippurisumutteen kitkerään ilmanalaan mitään uutta jota ei tyranneilta kautta aikain olisi jo kuultu.

Mustarastas penkoi lumipeiton alla olevia kuorikasoja akkunan alla ja sai kuin saikin madonpätkän nokkaansa. Muita lintuja ei näy.

Teeret kukertavat, Karilahdelta kuuluu joutsenten torvet ja soilla karjuvat kurjet. Joka kevät nämä ylös kirjaan moneen kertaan. Luulisi kyllästyttävän, mutta kun ei. Mieluummin näitä ääniä kuin ympärivuotisia raitsikoiden, volvojen, nissanien, mopojen ja työkoneiden möyrintää ihmiskasaumien liepeillä.

Radion niitä kanavia jotka elävät vain musiikkia soittaen en kyllä oikeasti halua ymmärtää. Miten ne voivat elossa pysyä?

Unipurosta tien alitse johtavan rumpuputken päässä kiivaasti pyörivä, kuriseva ja muriseva musta aukko. Kun tuijotin sitä silmiä räpyttelemättä, alkoi maa jakojen alla huojua. Tai ainakin tuntui siltä.

Iltasella

Kuunkuppi on männyt nurin taivaanpöydälle, minulta eilen kahvit ja tänään vajaa purkillinen maustekurkkuja. 

Väsyttää armottomasti. Saunassa kävin ja nyt kun klo on iltauutiset alan muate.

23.4.2021 perjantai

Työt tulevat uniinkin. Vaille 5 heräsin betonilattian hiontaan ja kiila-ankkureiden vasaroimiseen betoniseinään. Käsiin sattui.

Harmaa aamu. Lunta lupailee ja vähän jo rätkiikin. Lepissä tänä vuonna komeat urpukasvustot. Passaisi pyiden käydä ruokailemassa, mutta niitä ei ole juuri näkynyt. Urpilaisia kyllä. Eiku urpiaisia.

Kuuntelin Areenalta de Saden ympärille kiedottua ohjelmaa "Sodoman 120 päivää". Timo Airaksinen sanoi, että jos olet utilitaristi, niin kannattaa panna perseeseen. Lause myötäili siis käsillä ollutta aihetta eli de Saden kirjoittamaa "luetteloa" ihmisen pahuuksista. Perseeseenpano nyt taitaa olla niitä pienimpiä pahuuksia, eihän siinä muuta ratkia kuin peräpukamat.

Uutisissa Annikka Saarikko sanoi hallituksen etenevän kehysriihessä hitaasti, korkeintaan hiiren askelin. Eipä ole kepulaisella maaseudun asukkaiden puolesta puhujalla enää tiedossa, miten vikkelästi hiiri etenee. Se voittaisi vaikka gebardin kokoonsa nähden.

Svea Mamman miespuolisia jäseniä vaivaa taas yleistyvä misogynismi kertoo Tukholman kirjeenvaihtaja selkeäsanainen Kirsi Heikel.

Löysin siivotessa kellastunen paperilappusen johon olen raapustanut: "...meillä on hyvin kehittynyt maailman parhaiden asuomalaisten asiantuntijoiden kulttuuri.Asiantuntijat saavat olla väärässä kuinka moneen kertaan tahansa, aina ne kelpaavat uudelleen. He ovat erehtymättömin ja uusiutuvin luonnonvaramme." Matti Wuori 1995

Niinpä, ja näinä rutonriehunan aikoina asiantuntijoita soisensa jälkeen pandemianlannoittamaan ilmastoon syntyy joka päivä tusinan verran kutakin haastatteluatuokiota varten.

Karsea oli jälleen yhden lapsuusmaisemiin kuuluneen suurkuusikon raiskio joka ilmestyi muutamaan päivään Rapakon tilan ja Poikelan tien väliin. Keyritty näkyy nyt, mutta eipä illauta se maiseman avaruus raiskion ylitse katseltuna.

Rapakkolassa käytettiin lehmiä sonnilla kun olin vielä hangen päältä poikkisipaistun puunkannon mittainen. Poikelan tien suulla aprikoin sen perheen nuoren (17 v) tekemän itsensä lopettamisen ratkaisun motiivejakin. Poikelan runsaasta veljeskatraasta yksi ampui haulikolla itsensä tuon tien varressa 60-70-lukujen taitteessa. En muista vuotta tämän tarkemmin. Yksi heistä alkoholisoitui ja ikäiselleni Jukalle puhkesi skitsofrenia Helsingissä asuessaan. Lie suljetulla ollut jo vuosia? Jos on enää elossakaan.

Jotenkin minulla on se kuva, että sitä perhettä, lapsia eritoten, kuritti isän, Velun, livohkaan lähteminen. Se alkoholisoitunut veljes sanoi löytäneensä isänsä Rovaniemeltä myöhemmin ja käyneensä jututtamassa.

Kukahan Poikelanrannan asuintaloa nyt asuttanee? Perheen äiti Irma kuoli samoihin aikoihin kuin minunkin äiti. Muistaakseni. Olen hautakiven äärelle pysähtynyt joskus ja kuolinpv saattoi kyllä olla 2000-lukua jo.

Iltasella Knissa

Työmualla meni parisen tuntia pesuhuoneen lattianhionnassa ja saunanlattiaan vesieristeen pensselöinnissä.

Kun ajelin kaupunkiin, oli keli verratenkin luminen, varsinkin Talvivaaran säteileviä kivijätekasoja sivuuttaessani.

Hampilääkäriltä tuli paikkausaikaehdotus maanantaiksi 17.5.. Tekstasin takaisin, että ihan varmaksi en osaa vielä sanoa, mutta varaan nyt, mutta perun sitten jos aika ei käykään. Pitkät on jonot joka paikassa.

Lueskelin Kainareita. Olihan taas kokoomuksella kunnallisvaalimainos. Hekin ovat jo lähihistoriasta tietämätöntä sakkia hehkuttassaa isoissa otsikoissa olevansa "sinisen liekin" kokoomukselaisia. Tenuremmiläisiksi semmoisia minun muistini aikana on sanottu. Tenttuhan palaa sinisellä liekillä. Ja mainoksen "sydän on oikealla puolella"-väite minua kummastuttaa edelleen olkoon se metaforaksi vain tarkoitettukin. Nehän täten väittävät olevansa aivan eriskummallinen lajipoikkeama...

24.4.2021 lauantai

Starkilta puutavaraa ja rautaa. Pauluksen kanssa raudoitettiin kellarin pullistunut, sokkelin puoleinen, säästökivillä hataraksi vuonna 1953 sullottu sokkeliseinä. Laudoitettiin puoleenväliin, korotus sitten valuhomman edetessä. Millehän päivälle se sitten sijoittuu, niin eipä vielä tiedä. Kaksi muuta seinää pitää siistiä myös, mutta ne tehdään sitten harkkomuurauksilla. Lattia saa jäädä murskeelle. Uppopumppukaivokin on tekemäti ja nyt siellä kevätvedet tulvehtivat. Kiinnitin irtonaisena vuosikausia heiluneet pisto- ja jakorasian seinään ja laitoin pitemmän johdon katkaisimelle ja sen sitten heti ulko-ovea vastapäätä olevaan tiiliseinään.

Näissäpä hommissa meni koko pv, mutta oli mukava oman pojan kanssa sitä tehdä. P hoksasi pienestä vihjeestä hommat jotka sille neuvoin. Raudoituksen seinään pulttaamisen ja sitomisen mm.

Tiijä nyt muusta, mutta väsyttää pirusti. Saunominen ja nukkumaan.

25.4.2021 sunnuntai

Heräsin aikaisin, haudutin riisipuuron. Kaikki muut nukkuvat vielä. Paitsi Vinha. Se rähisee ulkona oravalle joka yrittää tuomirivistön päästä mennä eteen päin, mutta peruuttaa aina kun koira hyökkää. Ehkä se vain härnää. 

Kasarmilla Eliaksella tänään lähtö Vuosankaan sotaharjoituksiin. Eilen piti ostaa kenttäpulloja kaksi ja tusseja. Jotain muutakin Puutarhuri E:lle iltasella vei. 

E:n nilkkavaiva on paljastunut ns. penikkataudiksi ja vaivaa yhä. Mitenhän 50 km:n marssi onnistuu?

Tänään pitäisi jälleen lähteä takaisin Um. Tai mitenhän päin tuo "takaisin" aina kesäisin mulla toimiikaan?

Keväinen munahymiö

 

11.4.2021 sunnuntai

Iltasella Um

Pau oli hakannut kaikki Knin pihan janahuslustoiset, oksaiset koivupölkyt. Ei hukkaan ole punttisalikäynnit menneet.

Itse istuin puoleenpvään tietokoneen äärellä ja alkoi jo vituttaa se. Hoitelin muutamat rästihommat ja sitten näiden joutavampien merkintöjeni päivitykset.

Elias menee tänään iltasella lomilta kasarmille. Ensi alkuun on 3 pvää karanteenissa ja sitten alkaa rumba. Teoriaopintoihin käyttänevät karanteenipäivätkin.

Unimäessä olin 16 hujakoilla. Lämmitin uunia kun kova tuuli on huuhtonut hataran mökin viileäksi. 15 astetta ilmoittaa mittari sisälämpötilaksi.

Saunaa en pooruuta. Väsyttää. Huomenuamuna jälleen työmualle N.särkälle.

12.4.2021 maanantai

Työmualla eristevillojen vaihto ja kakkosenkoolaus saunan ulkoseinäosuudelle. Ilmastointiputki ja kiukaan rasian asennus myös. Villaeristeiden päälle asensin 30 mm:n eristelevyn. Laipioon kerkesin näpsäistä tinapaperin ja koolausrimat.

Tie tänne upottaa autoa munia myöten liejuun, mutta en jaksa kävellä tienvarresta. Tein salaattia ja sen kanssa söin vain leipää ja hörppäsin piimää. Työmualla on talon puolesta aamupvn kahvit ja päiväruoka.

Tinttejä ja isompia lintuja ruokinnalla riittää.

Sauna ja nukkumaan.

13.4.2021 tiistai

Italianneiti sanoi menevänsä huomenna ensikäynnille Joensuuhun jossa jatkaa opintojaan. Ei ollut vielä varma opiskelujärjestyksestä etä- ja lähiopetuksen suhteen. 150 km/sivu on matkakin.

Tinapaperit ja koolausrimat kahdelle seinälle. Virta- ja valokatkaisinjohdoille sekä lattialämmityksen kaapeleille jyrsin meno- ja tuloreitit Khh:n ja pesuhuoneen väliseinään. Viimeiseksi muurasin saunan ja pesuhuoneen uuden väliseinän alavarvin yöksi jampakoitumaan. Tuli paksu sauma koska seinän alku piti saada vaateriin.

Käsiin käyvä päivä.

Mitenhän kauan etukäpälät kestävät? Ihmeen vähillä säryillä on toistaiseksi menty.

PeRä soitti Oulujärven rannalta aittansa rappusilta. Muistutti siellä olevista pikkuhommista jotka syksyllä jäivät. Ei siellä paria päivää kauempaa ehkä mene, että joku viikonloppu sitten.

Murhe: Paulusta alkanut lukionkäynti vituttamaan. Ensin poika nappasi luurin korvaan, mutta soitti nyt iltamyöhällä ja keskustelu oli hyvä. Neuvoin minkä taisin ja päälimmäiseksi jäi ajan varaaminen opolle jonka kanssa vitutuksen lävitse käynti lie viisainta.

Saunoin niin pitkään, että oli jo täyspimeää kun tulin pois.

14.4.2021 keskiviikko

Unessa rivakoita naaraita.

Aamukahvilla jo 5den aikoihin ja puurokin hautumassa. Idässä keväisen tavanmukainen, jo usein elämän aikana koettu monivärinen kajo.

Kävin Vinhan kanssa pikkulenkin. Varpushaukka viuhahti petäjikköön aukealta.

Lehtopöllöä ei vielä ole näkynyt. Jospa se kelpuuttaisi vuosi sitten petäjänpuolikkaaseen istuttamani asuinpöntön. Olisi mukavaa seurata sen pesintää.

Iltasella

Töistä olin pois 16.45. Peippoja ruokinnalla valtaisa parvi. Mustarastaille kelpaavat mädät omput joita silvoin maahan puolenkymmentä.

Kävin kaupasta tullessa leipää, piimää, kalkkunasiivuja, kananmunia ym. pientä. Helicee heitti huulta maskinsa takaa maskeista. Heitin takaisin. Istuin kaupan parkkipaikalla jäätelötötterön verran. Kerkesi siinä muutama auto tulla ja lähteä. Rossisen poika istui tojotassaan kun menin ja jäi kun läksin. Jotkut ne jaksavat päivystää. Se yksi kehitysvammainen tupakehtija ei enää kyykistele seinävierellä, oli kuolllut jokunen viikko sitten. Eikä Vakio Voutilainenkaan enää kulkijoita vahtaa. Myös Purolan Markku ja Hartikaisen Mikko olivat kampensa nurkkaan heittäneet. Markkua jututin leipomon kahviossa syksyllä ja oli silloin ihan kunnossa. Nopeasti oli mennyt. Mihinkä tautiin, niin enpä tiedä. Ikä yli 70.

Hesarista luin negrologin Risto Kaukiaisesta. Oli kuollut jo helemikuussa Helsingissä. Tapasin hänet jonkun kerran muutamankin asian yhteydessä jo kymmeniä vuosia sitten.

Tämän viikon paikallisista kuolleista pitää mainita vielä "Kölli".

Tienvarren pilkepino mennyt nätisti nurin.

15.4.2021 torstai

4jältä jo oranssina leimusi Nurmeksen puoleinen taevas.

Kuukausi puolessa. Remontti lie pysynyt aikataulussa. Tarkkaa deadlinea ei ole, mutta tuskin viittä viikkoa menee. Hitaimmat hommat ovat vasta edessä.

Eilenillalla urvahdin uneen kun petille heittäysin.

E:n tupa ollut karanteenissa alkuviikon ja tänään lähtevät maastoon.

Eilen muurasin väliseinänpätkän ja laitoin koolauksia lisää saunan puolelle. Juuri muuratun seinän täytyy antaa kuivua ennen kuin siihen pystyy lyöntiproppuja paukuttamaan. Muistin lauteiden kiinnityskohtiin vahvistuslaudatkin. Lähtiessä levitin primerit lattioihin.

Mustarastasnaaras värjöttelee ruokinnalla. Napsaisee välillä jäätynyttä omppua ja sitten on pitkän aikaa hiljaa aloillaan. Pakkasta on 7 astetta.

Nyt rastaita tuli 4 lisää soitimelle. Naaras lennähti koivunoksalle tarkkailemaan urosten pystyjen pyrstöjen viuhketta.

Iltasella

Työmualla slammasin märkätilatasoitteilla kiviseinät ja tasoitin myös lattioita. Loput tulee sitten lattialämmitysmassalla korkoonsa.

Tavallinen räkättirastaskin on mustien seassa. Omppu kelpaa sillekin. Omput ovatkin hävinneet yhettömiin. Lie siinä päivällä muutamat närhetkin käväisseet.

Eka västäräkin näin työmuan pihamualla. Siellä oli myös harmaapäätikka lehtikuusenkaarnaa kopisuttelemassa. Ei ole tänne yhtäkään eksynyt, eikä pikkutikkaa tai pohjantikkaa. Jälkimmäistä näki joskus vanhassa kuusikossa ennen metsänmurhaajien saapumista.

Saunaan ja nukkumaan. Tuskin jaksan lukea yhtään. Klo nyt 21. Puutarhuri soitti. Laskuista asiaa.

16.4.2021 perjantai

Heräsin "vasta" ½6. Pakkasta 7.

Unessa ihmisiä ympäri maapallon. Alteregoni, se rasistisempi joka jokaisesta löytyy, pohti unien järjen ulottumattomassa tahdottomuudessaan tummien ja vaaleiden yhteisiä jälkeläisiä: Entä jos ihon pigmenttimuunnos näkyisikin vain yksittäisessä jäsenessä, käsivarressa, sormessa, pakaran ihossa, nenässä tai kikkelissä? Niin kuin keväällä kun hakkasin halkoja ja toisinaan liukas koivunoksantynkä luiskahti pölkyn puolikkaan "lihasta" lahonmustana tai liukkaanvalkoisena tappina...

Mutta oliko tuossa pohdinnassa mitään rasistista? Ehkä se tietty tunne joka taustakankaassa varjonyrkkeili, edusti sitä puolta?

Keltasirkut tanssivat riveriä ruokinnalla. Tai oikeastaan kaksi niistä kuudesta. Hauskasti tepastelivat rinnat toistensa suuntaan sivulle, taakse eteen. Rapsrapsrapsutiraps- sanoivat vain varpaat ruokintamaneesilla.

Donetskin rintamalla uhkaava tilanne. Putin joko säikyttelee maailmaa tahi sitten on tosissaan hyökkäyttämässä armeijan pölvästinsä jotta sota saadaan aikaan. Ei saatana ne niin hulluja voi tähän mualiman aikaan olla!

Navalnyi pääsee joka tapauksessa hengestään. Hän loukkasi niin kovasti Putinparan "kunniaa", että ei armoa anneta.

Entä jos Putin kuolisi samaan saumaan, niin kuin hänen maapallolle vaarallisena henkilönä kuuluisi kuollakin, niin mitä tapahtuisi? Rasputinuskoisille venäläisille olisi siinä kyllä purtavaa.

Iltasella

Slammauksen kivihionta ja loput koolausrimat saunanseiniin. Saunan oviaukon ylitykseen tekaisin puurungon ja ruuvasin kivilevyn suihkun puolelle. Viimeiseksi hommaksi tälle pvlle laitoin nurkarätit ja levitin vesieristeen. Sen haju sai minun voimaan pahoin ja nyt koskee helevetisti piähän!

Olen saunonut jo kun klo on 18.30, mutta en jaksa lähteä ajamaan Kniin vielä. Jos torkkuisi vähän aikaa. Otin särkytabletin.

17.4.2021 lauantai

Päänsäryn jälkeinen tila on perkeleellinen.

Toisenpään kellari tyhjennettiin porukalla kukkien talvisäilytyksestä ynnämuusta roinasta. Kellarin hiekkaisella permannolla kevätvesi lainehtii. On pantava toimeksi ja kaivettava viimeinkin uppopumpulle kaivo. Tulevan suven aikana on valettava tukimuuri pihanpuoleista sokkelinpätkää vasten. Muille seinille siistimismuuraukset. Poikia jo ohjeistin lapiohommiin kunhan saan sopivan kaivonrenkaan hommatuksi. Sankoilla on kaikki lieju ja savi kannettava pihalle, ei sovi kottikärry kapeasta lävestä sisäpuolelle. Muutenkin ihan kelvoton käyntireitti mokomaan kopperoon!

Hain halvan pumpun rahatpoes-liikkeestä, mutta se taisi tiltata hiekkaisesa vedessä. Ja letkunperkelekin meni niin tiukkaan littuun, ettei vesi kulkenut. Lytty ei oiennut vaikka lämmitin toholla.

Paun skooterissa ei ollut mitään vikaa, mutta nyt illalla, kun se oli kaupungilla, laittoi viestin, että  mopo teki taas tenän. Poika toi sen puoliltaöin työntämällä pihaan. Ehkä variaattorin  hihna meni  oikeasti poikki?

18.4.2021 sunnuntai

Nimipväni olivat muistaneet. Pöydällä oli croxit ja Royal-suklaapatukka muumikortin kanssa. G oli eilen ne ihan ite hakenut kaupasta.

Aurinkoinen päivä. Päänsärystä on vain takaraivon kajastelu jäljellä. Ehkä se tästä taas.

Kun Paun mopo on tarkisteltu ynnä 12,5 muuta hommaa lähden jälleen Um.

Kädetönnä ilmastonmuutoksen kourissa

30.3.2021 tiistai

Ajelin Um iltapvllä. Peräkärryssä toin oksakuorman Knin tontilta ja nakkelin ravin ylitse metsää lannoittamaan. Kainuulaisia oksia savolaisessa metsässä, luonnolle  maatuvan materian kotikunnalle on yksi lysti. Paitsi jos vaikka kaupunkitontilla majailevien kotiloetanoiden armadat saapuvat niiden mukana tuhojaan tekemään. Ihme on ollut, että mökin kasvimaa on vielä säästynyt vaikka kirkokta niitä löytyy. Kotiloetanoiden alkuhan voisi tulla vaikka autonrenkaissa tontille.

Lämmitin uunia, hellaa. Saunaa en laita höyryämään.

Nukkumaan ajoissa.

31.3. 2021 keskiviikko

Soidinkankaan R-kioskiin oli saapunut kirjalähetys. Kirjin Eliaksella "valtakirjan" tekstiviestillä lähetystunnuksen kera ja haku onnistui. Jos Puutarhuri tulee huomenna tai pe, niin tuopi tullessaan, ja sen unehtuneen letkukelan.

Hakkasin pilkkeitä aika  läjän.

Iltasella

Normaali toimet. Mualiman koronauutiset ja Navalnyitä hivuttamalla murhaava diktaattori pysyisivät täältä poissa jos en nettiuutisia lukisi ja vääntäisin radioltakin niskat nurin. 

Elinikäinen mualimantapahtumien seuraamisvietti vie kuitenkin voiton ja joka pv ainakin päälimäiset uutiset täytyy Yleltä ja Hesarista plarata.

Nyt luin Hesarista 26.1 julkaistun jutut "Toimettomuus ilmastonmuutoksen edessä on suuri sukupolvien välinen pyramidihuijaus, sanovat kylmäävän ilmastoraportin laatijat".

Jos tuonkin jutun lukija todella jää asiaa miettimään ja myös sen viestin käsittää, olisi suurin ekoteko, että miljoona Hesarin lukijaa menisi saunan taakse ja lopettaisi itsensä. Sillä jokainen meistä tulevan katastrofin aiheuttajana on vastuu myös yrittää sitä estää.

Oma sukupolveni ja edelliset 100-200 vuotta toimineet ovat pahin sytyke tälle kaikelle. Greta Thunbergin sukupolvi ja ja hänen jälkeensä tulevat maksavat laskun ihmiskunnan osalta lajimme edustajina. 

Muu elollinen ei kykene ottamaan tulevaan tuhoonsa millään tavalla kantaa. Tästä muodostuu suurin syntitaakkamme koska me kykenemme ajattelemaan tekojemme seurauksia älykkääksi itseämme mainostavana lajina, mutta emme silti kykene riittäviin toimiin estääksemme tulevan tuhon jonka alkujuuri ja toteuttaja olemme me itse. 

Persuille tiedoksi tämä saatettakoot jos eivät itse sitä älyä; "sitä saa mitä tilaa", toteutuu ainakin tässä skenaariossa.

1.4.2021 torstai

Soila 39 v. Syntymäpäivänään 1982 oli myös torstai. Onnittelin whatsapilla.

En ole vissiin koskaan unehtanut lasteni syntymäpäiviä? Samalla tulee muisteltua jokaisen syntymän ajankohdan juttujakin. Tarumaaretinkin, vaikka en hänen elämässään ole paljoa ollutkaan. 

Hieman ennen TM:n syntymää kävin Ateneumin Hugo Simbergin näyttelyssä äitinsä kanssa. En muista itse näyttelyn annista paljoakaan sillä kinasteltiin siitä, miksi en tule Helsinkiin Kittilästä sun muuta älutöntä. Kittilässä oli kuitenkin työni ja vakinaisempi naiseni muuttanut juuri saman katon alle, ja pianpa oli hänkin jo raskaana...

Voipihan minut leimata vaikka Simbergin hautausmaata vahtivaksi piruksi, mutta ihmissuhteissa on aina monesta mutkasta kyse. Eikä minua Helsinginseutu kiinnostanut pätkääkään. Tunteetkin TM:n äitiä kohtaan olivat hiipuneet jos niitä oli oikeasti ollutkaan. Siihen löytyvä kyllä perustelut jos oikein aletaan juttua analysoimaan.

Nyt TM on jo 20 eikä yhteys ole katkennut. Muutama pv sitten viimeksi soitti, että on Knissa käymässä, mutta jouduin harmittelemaan kun olin täällä Um eikä voitu nähdä.

Iltasella

Puolet pienemmistä pilkepölökyistä kappaleina. Olkapäita pakottaa. Puutarhuri tulee viimeistään huomenna pinoamaan kaveriksi. Hän on lomalla. Poikia ei riitelemättä saa mukaan, niin olkoot kotona, pärjevvää ne jo.

Kevätahava puhaltanut tänään kovasti. Lappilaisten porojen ja hirvien kuivalihatarpeet killunevat jo katiskaverkkohäkeissään talojen parvilla ja räystäiden alla. Jotkut ovat rakentaneet niille omat kuivatuskatoksensa joka asia on otettu usein siellä huomioon uudisrakennuksia suunnitellessakin. Minä en kyllä kuivalihhaan tottunut koskaan. Pierkumällivelli nyt jotenkin menetteli.

Omaan lapsuuteeni kuuluivat suolasärjet ja vaneritiinuissa kovassa suolassa lilluvat läskiset sianlihat. Joskus myös mullikan paistit. Nyt en suuhuni niitä panisi.

Sauna ja nukkumaan!

2.4.2021 perjantai

Puutarhuri tuli illasta. Saunottiin, syötiin, naitiin. Minä nousin vielä merkkaamaan nämä kun uni ei tullut. Klo on nyt 23.45.

P toi tullessaan Anelman Hesarit ja Jukka Rislakin "Olisin voinut kuolla jo rajalla"-teoksen. Kirja käy lävitse itsenäisyydenalun vakoiluhistoriaa. Koukutti hankkimaan kun luin kritiikin Hesarista.

Puutarhuri muisti tuoda myös letkukelan.

3.4.2021 lauantai

Koko pv pilkerantteella. P pinosi, minä pieksin pölkkyjä osiin. Nyt kaikki ovat tienvarren pinossa josta tuli aikasten pitkä. Lie siinä reilut 15 kuutiota. Riittävät ensi talveksi sillä entisiä jää tältä talvelta muutama motti. Paulus oli aloittanut kaatamani ja pätkimäni pihakoivun pilkonnan. Siitäkin tulee liki kuutio saunapuita, oli se sen verran iso lahosydän.

Laitoin lohikeittoa syömiseksi. Maustoin sen kipparikermalla. Olipa hyvvee. Lohen toinen puolisko savustetaan huomenna.

Saunottiin. Väsyttää. Klo nyt 20.45. Kummasti tuntuu hyvin, hyvin pitkästä aikaa mukavalta kun Puutarhuri on täällä. Ei ole riidansanaa lausuttu vaan kaikki on mennyt juohevasti ja se on asiassa outoa. Ehkä sitä oppii vielä kielensä kurissa pitämään itsekukin?

4.4.2021 sunnuntai

Ihmislajin yksi houreista on ollut rakentaa yhteiskuntia uskontojen varaan. Raamatuissaan varoittelevat hiekalle rakentamisen vaaroista, mutta itse ne senkin tekevät.

Edellinen tuli mieleen, kun tutkijalaumat ovat nyt vihapuhe ja salaliittoteorioiden syntyjen syvien kimpussa. Olisi vain lausuttava iäneen juurisyyt niidenkin syntyyn: jos kirkko (uskonnonlajista riippumatta) yhtenä ainaisena vallapitäjänä perustaa valtakuntansa näkymättömien ja todistamattomien voimien varaan niin eikö ole luonnollista, että "alamaiset" matkivat? 

Valheelisista salaliittoteorioista vanhin on Jumalan Valtakunta. Ja se on ainajaiänkaiken sisältänyt myös vihapuheista todistetuimmat. Nekin vihapuheissa uhatut teot.

Iltasella

Tänään tekelehdin sen verran, että sahailin pätkiksi peltien alla olleet rangat, haloin isommat ja Puutarhuri pinosi ne katokseen.

Savustin ulkonapuuhailujen lomassa lohen ja saman kuvun alla kypsyivät myös potut alumiinikääreessä. 

Savustustarpeiksi vesuroin kuivahtaneesta omppupuusta oksanvartta ja tulipa kullanruskea savustettavasta. Sekä muutenkin maku oli eri kuin leppäsavulla.

Puutarhuri lähti Kniin 15-16 välillä.

Käpytikkanaaras lensi eilenillalla ikkunaan ja pökräsi sokkelinjuureen. Kun menin katsomaan, lennähti se raitapajun haarukkaan huokailemaan. On se siitä hävinnyt, että jospa elolle selviää. Harmittaa. 

Ensi suven aikana täytyy tomeutua ja siirtää tuo rakennusta lähellä oleva ruokinta-automaatti  kauemmas. Oikeastaan pitäisi peruskunnostaa se tai rakentaa kokonaan uusi samanlainen kuin metsänrajassa oleva viime syksynä väkertämäni vaneriaatikko. Yhden voisi rakentaa myös Kaivonkorvelle kun siellä ovat ne tikkojen kolopuutkin.

Kukahan Unimäen lintujen ruokinnasta tulevaisuudessa huolehtii sitten, kun minua ei enää ole? Jos elän yhtä vanhaksi kuin Um alkuperäisasukas Ananias (Anu ja Mari) tai kuten Heimosetä vielä Hesassa elää (87 v) niin ruokinko nuita vielä 20 vuoden päästä?

Kun ajattelen 20 vuotta taakse päin niin äskenhän se oli kun Elias ja TM syntyivät! 

Näin elämisen kulkua pohdittuna poistumiseni on ihan tuossa oven takana riippumatta siitä, kuolenko huomenna vai 20 vuoden päästä. Helpotushan se vain on kun tietää, ettei elämisen taakkaa enää puoliakaan tarvitse kannatella.

Kun Puutarhuri oli lähtenyt, lämmitin vielä saunan ja kylvin. Nyt klo on 20.30 ja alan nukkumaan. 

5.4.2021 muanantae

Heräsin 1-2 välillä. Kävin haistelemassa keväänkosteaa, aika lämmintä pimeää. Komensin Vinhan sisälle vaikkei se olisi halunnut. Porrastasanteella se turkki märkänä makasi.

Kun en enää unta tavoittanut, laitoin hellaan tulet, lämmitin tiskivedet ja suodatin kahvit. 

Kun olin kahvitellut ja tiskannut eilisen astiat (eilisenmuistot on joku elokuva ja eilisentiskit olisi kans hyvä nimi mille tarinalle vain) panin puuron hautumaan.

Parina aamuna olen syönyt kauramannaan tekemääni vispipuuroa (mansikka) ja nyt pitää saada jo aitoa.

Klo 13

Näköpiirissä ikkunan takana urpiaisia, punatulkkuja, viherpeippoja, närhet, mustarastaat, käpytikat, peippo, keltasirkkuja, tiaisia...

Klo 20.15

Kävin kaupassa ennen kuutta. Um tie on siinä kunnossa, ettei ajaa pitäisi minunkaan. Raiteiden kohdat ovat pahimmillakin paikoilla kovat kun ajoivat mursketta viime sulien aikaan niihin, mutta muuten lieju roiskaa.

Tulin juuri saunasta. Pesin likoamassa olleen pyykin, pannulaput jätin likoon.

Suomussalmella paha nokkakolari. Keli on tosi kehno ja joku ajattelematon oli lähtenyt ohittamaan autoletkaa. Sonjan porukka oli tulossa Saukoskelta ja olivat ohittamassa paikkaa kun potilaita paareilla autoihin kärräsivät. 

Huomenaamulla sinne sauna- ja pesuhuoneremppaa aloittelemaan. Se on kuin esiintyvällä taiteilijalla, että uusi esiintyminen jännitää ainakin vähän. On kai nuita rakennustyömaita minullakin elämässä ollut jo niin paljon, että menisi rutiinilla.

Vettä sattaa. Nukkumaan!

6.4.2021 tiistai

Heräilin 5den kantturoissa. Eilen oli eteläinen tuuli rajuhkoa, nyt "metsässä ei liikahda neulanenkaan". On satanut pari senttiä lunta, pikkupakkanen.

Viime vuonna näitä aikoja (5.4) menin koronatestiin kylälle. Tulos oli negatiivinen, mutta tauti osoittautui sittemmin mykräkuumeeksi. Mutta senpä olen silloin kirjaillut muistiin, että mitästä tuota nyt muistelemaan.

Venäjän valtion tila ja Ukrainan vastaiset arot mietityttävät. Mitä Putin onkaan sanonut nurkkaan ajetun rotan tekevän kun pois pääsyä ahdistuksesta ei ole? 

Eikös Putin maailman silmissä ole kuin nurkkaan ahdistettu rotta vaikka väkirikkaan maan itsevaltias diktaattori onkin? Ja tällä rotalla on ydinasesalkku!

Navalnyi on siirretty vankilasairaalaan ja on syömälakolla uhannut. Syömälakko lie perusteltu, sillä mikäpä se katalin keino myrkytää hänet pikkuhiljaa olisikaan kuin ruuan mukaan pantu teräste. Parempi kuolla nälkään kuin Putinin tarjoamaan lusikalliseen.

Putin on palkannut, lahjonut ja pelotellut miljoonaisen vartiokaartin (paskaringin) ympärilleen suojelemaan hänen itsensä henkeä. Tuon ringin turvista on yhä helppo jakaa kuolemantuomioita vastustajille. Myrkkylähettiläät eivät ajele mopoilla kuin  pizzalähetit, niillä on lento-junaliput ja taksisetelit aina käytössä.

Venäjän tilanne 150-miljoonaisen kansan kannalta on kaamea. En osaa edes kuvitella maksimikärsimysten määrää, mutta sen voi jotenkin kuvitella, jos Putinrotta hyppää ydinasesalkun ajastinkatkaisimen päälle, että kuinka käy. 

Telluksella on nyt kovastimonta nurkkaanjettua hullua joille maapallon tulevaisuus kaikkine biomassoineen ei merkitse yhtään mitään omien kasvojen menetyksen rinnalla. 

Hyvä oli, että Trumpista päästiin enkä usko, että se punapäämulukku enää pystyyn nousee, mutta entä se vihamassa, joka hänet valtaan nosti ja hetken jäpötyksen mahdollisti? 

Nyt klo on ½7. Puurot syöty, eväät laiteltu (saattaa olla, että talosta tarjoavat). Kohta lähden työmualle, sinne on kylän kautta matkaa melkein 25 km.

Iltasella

Puiset rakenteet oli suht helppoa purkaa, mutta harkoista muurattu väliseinä ja saunan kohdalta ulkoseinän muuraukset lyötätti jo lekalla kovasti. Lisäksi pöllyytin katkaisurajan laipiosta lattiaan saakka timattilaikalla, että kyllä pikkutilassa pölyä riitti. Ulkoseinää vasten olevasta lämpöeristekerroksesta löytyi vanha mehiläispesä. Jostakin ovat tiensä sinne kaivelleet nekin muuten korvaamattomat hyötyhyönteiset.

Kaakelit ovat tosi tiukassa, niiden enämpi purkamisen aloitus sitten huomenna. HH on purkutyössä kaverina ja hyvä niin.

Tullessa kävin Sonjan liiteristä heille unehtuneet rasiaporanterät. Onneksi löytyivät, ovat kalliita ostaa.

S:n mieli maassa kun työpaikalla eivät henkilöiden väliset asiat ole (sielläkään!) reilassa.

 Lämmitin saunan, pesin pannulaput ja parit sukat.

Luen nyt "Trustia" vähän ja nukahdan varmaan eka sivulle.

7.4.2021 keskiviikko

Klo on 00.20. Heräsin pikkupainajaiseen. Minua ammuttiin pistoolilla kun pysäytin tienliejussa mahaansa myöten kahlaavan maasturin. Kysyin kuskilta, että onko pakko ajaa kun tie ei kestä, niin se suuttui ja paukautti. Luoti meni ohitse ja kilpistyi Volkkarini apukuskin oven ja ikkunan väliseen palkkiin. Syntyi käsikähmä ja sain lyötyä jotenkin ampujan liejuun turvalleen tajuttomaksi. Poliisitkin siihen ilmestyivät. Kun ne tutkivat maasturia, sieltä löyti aseita ja ammuttuja riistaeläimiä, yksi ilveskin lavalta. Ja myöhemmin unidekkarin jatkossa tästä ampumisepisodista aiheutui, että paikkakunnalta paljastui laaja salametsästäjien rinki jossa jäseniä oli useita kymmeniä.

Mutta sehän ei R.vaaran kyseessä ollen olisi mikään uusi asia jos uni olisi tottakin ollut.

Tympeän uhkaava uni joka tapauksessa.

Nousin vähäksi aikaa, mutta en keitä kahvetta. Jospa saisin nukutuksi vielä muutamat tunnit.

Klo 05.45

Onpa satanut aamuyöstä lunta!

Huonosti nukuttu yö takana. Ensin  mietitytti se S:n työpaikka-ahdistus ja sitten muutama muu hänksöttävä aihe. Vielä se unikin!

Klo 19

Vasemman käden peukalon ja etusormen väliseen lihakseen tuli melkoinen rikkonaisen laatan sipaisema viilto. 

Rasittava päivä. Kaakelit ovat tosi tiukassa, mutta kyllä ne lähtee kun jaksaa ilmavasaralla jyskyttää. Töistä tulon jälkeen nukahdin sohvalle tunniksi, pariksi. Nyt sauna lämpiämässä.

Saunaan ja nukkumaan, ei tässä muuta jaksa. Ehkä lukea sivun verran Trustia.

8.4.2021 torstai

Olin 66-67 sivujen kohdalle nukahtanut. Elikä pari sivua vain ja tilt! Akkulampusta oli virran loppuminen sammuttanut valon.

Viimeisimmässä unessa Puutarhurin kanssa Nilsiässä ja jonkun suuremman kaupungin (Tre?) bussiasemalla. Sitten suuressa kauppaliikkeessä jonne pääsyä yrittivät rajoittaa esteitä rakentelemalla. Pujahdettiin viikunaruukkujen välistä sisälle, porukkaa oli paljon, mutta jotenkin selviydyttiin punajakkaraiseen katsomoon jossa piti esiintymän transihminen riisuuntumisineen. Joku ulkopuolinen ryhmä rakensi kuljetinhihnan näyttämön editse jonka päälle esiintyvä taiteilija humpsautettiin ja hän lipui editsemme muikkuverkkoon puettuna häviten sivulta höyryä puskevan tötteröputken suuhun näkymättömiin.

Hellaan ei meinannut kyty yltyä tuleksi asti. Puhalsin hiillokseen kuin äiti aikoinaan, lisäsin tuohikäpyyrän ja eiköstä se vain sitten roihahtanut.

Navalnyista kertovat uutiset, että hän on kohti kuolemaa hiipumassa. Jos kuolee, hiipuuko kapinahenki niin kuin muidenkin murhattujen toistamieltäolijoiden osalla ovat viime vuosina tehneet vai lähteekö kansa liikkeelle? Veikkaan ensimmäistä vaihtoehtoa. Venäjällä vähintään puolet kansasta pitäisi saada liikeelle armeija keulilla jotta jotain tapahtuisi.

Karjalan Sanomissa on juttu Armas Mashin ja Sergei Verigin tehtailemasta kirjasta jatkosodan aikaisesta Itä-Karjalan "kansanmurhasta". Siihen heidän mielestään ovat syyllisiä suomalaiset. Dosenttitesanttimme Johan Bäckman on kustantajajulkaisija! 

JB huokaisee ihastuneensa kun kirjasta on tekeillä myös venäjän- ja englanninkieliset versiot. Jo JB:n esiintyminen jutussa nostaa niskakarvat pystyyn joskin sen tekee myös Mashinin nimi. Veriginistä en niinkää tiedä, mutta ei hänkään puhtain tieteen keinoin tutkimusta ole ollut tekemässä mikäli olen ymmärtänyt Karhumäessä teloitettujen yhteydessä lukemistani uutisista yhtään mitään.

Kun tapasin vuosia sitten Mashinin Pertroskoissa, vaistoni sanoi ettei mies ole muuta kuin Kremlin yksi pikkulakeija päällystakkeineen vahtimassa Carelian päätoimittajana yhtä ohutta siivua Karjalan "autonomiassa". Vasta näiden vahtijoiden lukumäärä tekee niistäkin merkittävän Putinsovelluksena a´la Stalinin kätyreistä. Montakohan sataatuhatta näitä raukkoja pelkästään rajamme läheisyydessä lienee?

Klo 18.30

Kova jyystöpäivä takana. Pesutilojen seinäkaakelit on nyt säpäleinä rauniokuormassa. HH sai saunanlattian klinkkeritkin jyystettyä irti. Pesuhuoneen lattia huomenna.

Käsiä pakottaa. Oikea kyynärnivel vihoittelee ikävästi ja olkapääkin, mutta eiköhän se tästä. Käden haava ei ole haitannut lainkaan ja ihmeesti on pysynyt verettömänä ja alkanut umpeutua jo.

Torkuin vähän. Laitoin saunan lämpiämään. On pölyinen olo, nenäkin laasipölystä tukossa ja aivastuttaa.

Soitin Hantelle. On saanut talonsa kaupaksi. Muuttaa synnyinsijoilleen kesäkuussa. Äitinsä (90) on mennyt palvelutaloon Siilin keskustaan.

9.4.2021 perjantai

Eliaksen nimipv. Lähetin auringonnoususta kuvan, Vinha hangentönkyrällä edessä. On se nykyään helppoa tuo onnitetlukortin rustaaminen ja lähetys.

Heräsin jälleen 4jän huitteilla.  Unessa haukifileitä joissa suomut ja nahka poistamatta. Niitä oli tarkoitus paistaa, mutta muovisanko alkoi sulaa hellalle. Pojat siinä touhusivat fileiden ja muovisten astioiden kanssa.

Pakkasaamu (-8). Hanki kesti Vinhan pintellä.

Tikat ne vain ruokinnalla hakkavat jyvää kupuihinsa.

Keitin 2 munaa puuron lisukkeeksi. Toisessa oli outo maku  ja nakkasin Vinhalle, toinen oli ihan hyvä.

Täytyy tuo haavan seutu puhdistaa ja laastaroida ennen hommiin lähtöä.

Klo 19

Työmualla pesuhuoneenkin lattia nyt puhdistettu vanhoista laatoista. Laitoin saunan seinään uudet eristeet ja muurasin yhden kerroksen puurungon alle tulevaa alaseinää harkoilla (4,5 harkkoa).

Sauna lämpiämässä. Lunataräntäävettä räiskää taivaan täydeltä. En lähde tänään ajelemaan Kniin. Aamulla sitten.

Mustarastaita oli neljä urosta ennen hämärää ruokinnan alapuolella kaivelemassa lumesta syötävää. Tikkojakin kävi, mutta eivät viihtyneet mustatakkisten seurassa.

Väsyttää niin ettei tolpillaan pysy. Käyn saunassa ja yritän katsoa Areenalta Murhat maalaistalossa-trillerisarjaa.

10.4.2021 lauantai

Mukavan keväinen aamu seitsemältä herääjälle. Valvoin aika myöhälle kun en malttanut lopettaa sen sarjan tillistelyä vaikka silmiin ja niskaan se kävi. Hyvin tehty, hyvät näyttelijät. Käsikirjoitus on kai tositapahtumilla väritetty.

Unienrakennuksilla oli taas meno päällä. Kaikkea muuta tekelehdittiin, mutta rakentamisesta ei mitään tullut.

Kulttuuriuutisissa Kaari Utrio "avautuu" jälleen vaikeasta elämästään. Väheksymättä sitä ajattelen kuitenkin, että yksi vaikeus häneltä ainakin aikuiselämän osalla on ollut poissa: taloudelliset huolet.

Tikka ottaa aurinkoa ruokinnan katolla aamiaisen turvottamin vatsoin.

Lämmitin uunin. Lähden hiilienvedon ja peltien kiinnilaiton jälkeen Kniin. Pyykit ja muun mukaan lähtevän olen vienyt jo autoon. Nyt on hyvä ilma ajella eiliseen verrattuna.