28.11.2024 torstai
Piti nousta hereille lepäämään. Unenpuolen valtakunnassa oli niin vilkasta, että alkoi käymään voimille.
Viimeinen näky unessa oli, että oltiin suuren rakennuksen takana jonne oli "tulvinut" kipsilevyvuori. Levymysteeri jäi selvittämättä kun piti lähteä ajamaan lehemälauma edestä pois.
Lopetin yöllä kirjoittamisen joskus kahden paikkeilla uuteen "ulokkeeseen", joka siirtyi uneen mukaan selvitettäväksi, mutta en sitä sitten unessa käsitellytkään kun nuo ensiksi mainitut lähtivät filmin lailla kelautumaan. Nukkumatin tiet ovat niin arvaamattomat.
Tänään tuli tilaamani sänky.
Kävin ruokaostoksilla että pärjevväävät viikonlopun ylitse. EMUlle löytyi eräs remppatohtori joka hakee sen ensi viikolla, aukaisee moottorin ja miettii sitten, saapiko korjattua ite. Suappaat nähä.
Uutiset kertovat, että jälleen uutta luonnonriistoa miljardibusinekseksi Kajaanin ja Muhoksen välille on suunnitteilla. Nyt asialla on globaalitoimija/megayritys Google. Ja ajattelematon kansanmassa taputtaa karvaisia käsiään...
Myös Ranualle ovat piakkoin aukaisemasa valtavaa kultakaivosta jos saavat luvat, ja nehän ne saavat.
Mauri Pekkarisen 30 vuotta sitten ääneen haaveilema unelma ja uusi järjestys Suomen alueella on kohta toiminnassa oleva konsepti. Kansalaiset köijätään Uudellemaalle ja muu maa alistetaan kaivos-metsätalous- ja turismireservaatiksi.
Minä muistaakseni ehdotin jossain keskustelussa (helevetin tosissani), että rakenentaan Suomen puolenvälin alapuolelle rajalta rajalle pato niin saadaan vesivoimakin yhdellä kertaa valjastetuksi ja energiahuolet ovatten poispyyhkäistyt. Turistilaumat ohjataan matkaamaan Suomineidon vartalolla kalaportaisiin jos mielivät tuntureille kavuta.
29.11.2024 perjantai
Unimäessä nyt kun on jo iltapimmee. Lämmitin hellaa ja kaminaa ja lämpesihän tupa, mutta yöllä varmaan vilu kapajaa. Sonja ja Mirre kävivät eilen lämmittämässä, mutta olipa unehtunut pellit selälleen niin se siitä sitten.
Sytyttelin saunankiukaan alle tulet ja vein Vinhan haudalle kynttilän tuikkimaan.
Otin kirjoitusvälineet ja läppärinkin mukaan, että jos sittenkin saisin muutamat rivit aikaiseksi.
Siirtelin vanhan sängynruhjun osina paikaltaan tuvan puolelle. Patjan nostin sohvan selkänojan päälle kyljittäin pystyyn, ohuempi varapatja selkänojan taakse säilöön. Raahasin uuden sängyn sisälle, purin paketista ja kiersin jalat paikoilleen. Petasinkin sen, heittäydyin köllölleen ja kerkesin painua uneen kun Pauluksen soitto herätti. Säikähinköhän kännynkälinää kun piätä meinaa nytten särkeä?
Tapio soitteli Kittilästä. Siellä pakkasta parikymmentä viivaa, tiällä nollassa. Hirvipeijaisiin oli käristystarpeita vuolemassa, ja sittenhän sitä puhetta jälleen piisasi monesta aiheesta...
Saunoin pitkästä aikaa kunnolla. Pikkuisen satelee lunta, mutta jo näkyi muutama tähti, että eiköhän sade ollut tällen erää siinä.
Piti pompata vielä näin puolenyön kantturoissa kirjoittamaan muutama rivi kun viesteissä sattui kimmoke kohdalle osumaan.
Mökki viileni uudestaan, mutta sitä paremminhan se nukuttaa.
30.11.2024 lauantai
Heräilin kuuden hujakoilla päänsärkyyn. Unessa kiipeiltiin taas jossain. Näin edellä kiipeilevän naisen helmojen alle. Pässinpökkimät sillä oli alkkareina ja ylitse polven ulettuvat villasukat, että se erotiikasta. Tulee Akulan Ieva vain mieleen. Tässä unessa ne kyllä olivat käytännölliset kun oli kovasti viimaisaa niillä tikapuilla. Mitähän unenminulla lie itellä piällä ollut? Miksi unessa ei omaa vaatetustaan koskaan näytetä? Jos alasti kirmaa, niin kyllä sen muistaa! Tai jos sepalus on auki eikä vetoketju suostu kiinni menemään.
Sen verran on yöllä lunta häpsinyt, että maa on valakiana. Pakkasta ehkä 5 astetta. Mökissä +10. Ruapasin hellaan ja kaminaan tulet niin alkoi heti lämmetä eikä turkki piällä tarttenut uamukahvia ryystää.
Hesarissa muhoslaisten onnentunteita esiteltiin kun niille se datakeskus alkaa maailman massoilta kerättyjä miljardeja kuntaan lapioida. Eikä kritiikinpoikastakaan rivienvälieihin ole tungettu.
"Vihreä siirtymä..."
Tuota sanaparia kannattaisi kyllä jokaikisen hampaissaan narskutella ennen kuin sen ulos sylkäisee kera mairean hymyn ja ruskean kielen malliin Petteri Orpo, piäministeri.
Kaikki tällainen tietää vain lisää kaivosmonttuja ja tuulimyllyjä maisemaa pilaamaan. Materiaalitta ei minkäänmoisia datakeskuksia rakenneta eikä ylläpidetä yhtään missään, ja niiden tuotanto ylittää pian jo kaien olemassaolleen ja olemassa olevien fossiilisten polttoaineitten tuotantolaitosten kapasiteetit ja tornit ja merillä kelluvat, öljyä poraavien öljylauttojen armadat.
Tämä huutavan iäni ei korvesta kuulu, mutta huudan silti että lapseni ja lapsenilapset voivat sitten arvioida, oliko ukki ihan vitun viärässä kaikessa vai "vihreän siirtymän" mesenaatitko ne hirttää olisi pitänyt.
Tämä kaneetti sillä edellytyksellä, että joku järjissään vielä huomiseen kaikesta selviää.
Eivätkähän nämä mun ränkäisyni enää huomenna edes löydy internetin loputtomasta avaruudesta, että sama se sille, mitä Unimäessäni tai muilla sivukaduillani ajattelen ja kirjoitan.
Vaihdoin Tojotanrotteloon öljyt ojan päällä. Pesin suodattimen petroolilla.
Saunon kohta ja sitten lähden ajoissa ajelemaan Napista kohden. Siellä on tälle kaudelle viimeiset humpat. Lunta lankeaa jo melko tiheänä seinämänä maisemaan.
1.12.2024 Sunnuntai
Oskarin nimipäivä totuttuun kalenterin tapaan. Oskarisetäkin ollut haudassa jo kahdeksan vuotta. Pitäisi Heimosedälle soittaa, mutta on niin lyhyt nämä valoisan hämärän hetket, että ensin täytyy yrittää hommailla muuta. Halakojakin lappaa tasakerros kärryyn. Korokelaitoja en laita sillä tie on tosi huono ajaa llumen ja lämmön puolelle kääntyneen ilmaston takia.
Nukuin huonosti. Olin jotain kolmen maissa Napisreissulta pois. Nukkumaan aloin neljän maissa ja melkein heti alkoi jalkojen suonenveto -ja mielen, mutta jälkimmäisen syyt kerron ehkä toisaalla. Ehkä kaikki nämä tapahtumat...Eilenkin kävin Pikku Mirreä katsomassa ja sen suurenevaa vatsaa. Synnytyksen käynnistävät viimeistään 23.12. jos ei luonnostaan käynnisty. Iso on vatsanseutu pieneksi ihmiseksi.
Suonenvedot olivat niin kovia, että melkein tuli oksennus kun menin ulos alasti ja hieroin nuoskalunta koipiini. Se auttoi sen verran, että pääsin hetkeksi uneen ja vain välillä piti nousta oikomaan kirraan vetäviä raajoja.
Kuuntelin Tarja Närhin isklemäradion. Oli Horttokaalo-aamu Tarjalla nyt kun ko. yhtyeen perustajajäsen Taisto Lundberg kuoli. En pääse mustalaisista minäkään koskaan eroon. Heidän heimonsa vaikutti jo lapsuudessa kehitykseeni, olen ollut rakentamassa eräille hagerteille hevostallia ja onhan yksi romanitaustainen ollut vävynäkin monet vuodet ja hänen jäljiltään on tyttärelläni viisi lasta joista "Pikku Mirre", lempi lapsenlapseni odottaa nyt lasta vaikka on vasta 16 v. Samanikäinen, kuin Mirjam-tätini 1930-luvulla ja jonka hänen isänsä, fundamentalisti ukkini, laittoi sen tien mierontielle vaikka se hänet seksiin houkutellut, tai lie vaikka raiskannut "Vennäänmäen" joku isäntä oli paksuksi suikaisuut ja se se olisi taipaleelle pitänyt laittaa. Vähintään raskaaseen vastuuseen alaikäiseen sekaantumisesta.
Mitenhän paljon tällaisia tapauksia näilläkin korpiseuduilla ja pitkin pitkää Suomennientä lie noihinkin aikoihin ollut. Ja pannapa nyt sitten alaikäinen niistä tilille....
Miten silti minä juuri täällä, kaiken raadollisen ihmiskäyttäytymisen alkulähteillä kykenisinkään kirjoittamaan luontevammin kuin siellä kaupunkimiljöössä minne kohta on taas lähdettävä kun on huolehdittavaa väärään pisteeseen maapalloa hommannut.
Mustalainen, sitä minussa on paljon. Traagista kahtiajakautuneisuutta niin mielen, kuin käyttäytymisenkin osalla. Siitä tunteesta puhui Närhin ohjelmassa yksi Horttokaalon muusikkojäsenkin.
Isäkin kutsui minua Ruhveltajaksi ja jo se leimasi minut erilaiseksi ainakin itseni mielestä, vaikka ei kai se muuta sillä tarkoittanut kuin että olin tietynlainen jokapaikan "ruhveltaja".
Elämäni rakkaudet... ne, joiden avulla sukujeni geenisiirtymätkin olen omalta osaltani laittanut jatkumaan, ovat kaikki olleet ongelmallisia. Kun tällen vuodellen mieleni pohjukoista kumpusi yksi aidoimmista rakkaustarinoista by 16 v., niin ei sekään mennyt niin kuin olisi haaveilla voinut...
Lopetan mieleni herkistelyt. Tiskaan astiat, siivoan tuvan, kokoan kamppeet ja saunalla käyn tyhjentämässä vesiastiat niin olen valmis lähtemään.
Lastasin jo kärryn ja sidoin päälle pressun ja liinat tolokusti. Havujakin muistin käydä jo eilen säkkiin vesuroimassa kun Anelma ainakin oli ovikoristeisiin aitoja oikeita vailla. Mitenhän se näkkee niitä tehä: Täyttää huomenna 92 v.
Generaattorin tuluppa pittää muistaa varalle hankkia vaikka päälisin puolin entinenkin toimi ihan ok kun kärkiväliä rukkasin, mutta sehän saattaa ykskaksi tiltata.