"Äiti, en mene koskaan naimisiin kun siellä joutuu olemaan yötä"

13.5.2025 tiistai

(19.5 Korjasin otsikon kun muistin jonkun lapsen lausahduksen väärin)

Tänään korkealla, pilvettömällä taivaalla valtavia hanhiparvia. Lie yksi niistä ollut kiljuhanhipartti kun kiljuivat vallan lujasti ja eri äänellä kuin metsähanhet. Ja ehkä niillä oli eväinä kiljukanisterit selässä.

Olisi pitänyt minunkin aikanaan ajatella asiat silviisiin, että pääsisin lähtemään silloin kun siltä tuntuu. Ei naimisiinmenoja, ei lapsia, ei mitään, mikä sitoisi yksille seuduille lyhyen elämän ajaksi.

Toisaalta, kun tuntee ja tietää ihmisiä, jotka ovat vapauden tien valinneet ja alkava vanhuus on vain onttoon loppuputkeen katselemista kun "kaikki on jo nähty" niin kovasti vähän eletystä viivan alle jää. 

Onhan meitä muutamille aareille sidottuja ihmisiä muitakin. Kahdeksasta miljardista korkeintaan 1% voi sanoa olevansa vapaa käsittämättä ehkä kuitenkaan, mitä vapaus todellisuudessa on.

Vanki olet heti, kun ajattelet suolistosi vaatimuksia. Tai rikkaana sijoituksiesi tuottavuutta ja tappioita.

En elämässäni ole oikeasti vapaata ihmistä nähnyt.

T soitti Kittilästä. Oli tehnyt poikainsa kanssa kaupat aiemmin puhumastaan hirsikämpästä Kapsajoen varrelta, Hanhimaan kupeesta. Sinne ei ole tietä. Talvisin pääsee moottorikelkalla ja sulan aikoina veneellä Pokan puoleiselta suunnalta liruttelemalla. Koski on kuulema välissä, että saattaa ainakin tulvan aikoihin olla hankale paikka. Pääsenee tuonne jotain polkua pitkin? Letto jänkkä välissä, niin sen ylitykseen vanhan kansan suosukset alle. En osaa kuvitella asiaa kun seutu on vain ohitse ajamiselle jäänyt. Täytyy joskus hankkiutua tutustumisretkelle.

14.5.2025 keskiviikko

Vettä sattaa. Kuivaa on ollutkin. Eilen sain katteen pilikehönnään, että se on ainakin siänsuojassa. Ei siitä puutu kuin lattia- ja oven pielilaudat. Eilen illalla jaksoin saunaa lämmitellessäni ympäristöä siivota palikoista ja muusta rojusta jota rakennellessa syntyy. Harmittaa se, kun en älynnyt kiirehtiä halkopinon päälle uutta suojaa koska otin suorimmat pellit kattotarpeiksi. Mutta ei yksi sade näin alkukesästä mitään haittaa, kyllä kesä kastelemansa kuivattaa. Yhdeksään mennessä pitäisi sadepilivien olla jo muualla. Nyt klo 05.07

Näin pitkästä aikaa unta ensimmäisestä, jo vuosia sitten vainajoituneesta apestani Allusta. Se punoi rikkoontuneeseen riippukeinuun rautalankapaikkaa. Sanoi lähtevänsä penakoitten kanssa ongelle ja tarvitsee keinua sillä reissulla. Unen Allulta puuttuivat kaikki toisen käden sormet. Oikealta Allulta vain yhden etusormen pää ensimmäisen nivelen kohdalta. Se tapasi sanoa, että tällä voi kaivella vaikka kynnysten alusetkin. 

15.5.2025 torstai

Olisivat  Turkin diktaattorin tunteettomien kourien syleilyssä hieroneet rauhaa Ukrainan alueella käytävään Moskovan Zaatanan masinoimaan Suureen  Isänmaalliseen Teurastussotaan, mutta itse Zaatana pelaa veristä peliään omin säännöin eikä se vaivautunut saapumaan tapaamiseen Zelenskyin kanssa. Huomenna ehkä valtuuskunnat varjonyrkkeilevät siellä, mutta se on vain teatteria, niin uumoilevat aisantuntijat. (Aisanylitsepotkijoita tässä sodassa riittää, siksi myös sen tutkijoita.)

Tänään tein niin paljon hommia, etten jaksa niitä luetella. Saunan ja pilkehönnän välisen kujan tasoittelu jäi vielä hieman kesken kun lopetin seitsemän jälkeen illalla. Saunoin, otin iltapalaa ja luulen, että vaikka olkapäiden särky on perkeleellistä, nukahdan isommin tutisematta kunhan petille heittäydyn.

16.5.2025 perjantai

Niin nukahdinkin, mutta heräilin särkyihin aamuyöstä useasti. Oikean olkapään kivut olivat sillä asteikolla, että nousin neljän kantturoissa kuuntelemaan kevään jorinoita, elikkä niitä ääniä, joita onnettomat korvani vielä kuulevat.

Karisuolta ainakin kuului hanhien mekkalointia jota sieltä ei tavallisesti kuulu. Olisivatko majavien patoaltaan kohdalla rypemässä. Muuten ilmanala on sellainen, että alavilla mailla hallaa.

Kolme oravaa, punatulkkuja, viherpeippoja, tikkoja, rastaita, jne. Siinä näkymä aamiaispöydästäni pihalle. Nyt lensi kyyhkynenkin kuuseen taustalla. Ehkä se käy katsomassa tarjottavat ruokinnallakin, mutta nyt sille ei ainakaan kauraa ole.... no nyt se sitten tuli tarkistamaan tilanteen ja näkyy jotain nokkaansa löytävän. Nieleneekö kokonaisina auringonkukan siemenet vai murenia muiden jäljiltä? Olisi se pitänyt yksi kaurajyväsäkki kyytiin nostaa kun Hommoojalla viimeksi kävin. ...nyt tuli toinenkin kyyhky!

Hommoojilla ja rautakaupoissa, ehkä prismoissakin, olen nähnyt niitä huvittavia hyönteishotelleja myynnissä. Tuskin ne minkäänlaista osaa näyttelevät siinä tarveluokassa jota luonto oikeasti tarvitsee. Säästäisivät esimerkiksi pajupuskia jokaisen pellonläimäreen, puiston ja metsäraiskioiden laidoille sekä  taimikoihin sillä näin keväällä niiden kukinnoille olisi huutava tarve erityisesti kimalaisten ensiaterioiksi talvihorrostelun jälkeen. Perhoset ja monet pikkulinnutkin niissä käyvät aterioitsemassa.

Mutta kerropa tämä näkemys muualta (Viro mm.) alipalkatuille taimikoiden raivaajille, niin eivät ne asiasta ymmärtäisi höekäsen pöläytystä kun eivät sitä ymmärrä taimikoiden suomalaiset omistajatkaan. Saatika niiden tuhansien sijoitusmetsänomistajien kiilusilimät, jotka keräävät metsäplantaaseilta vain rahallisen hyödyn uuden ajan siirtomaapolitiikallaan.

Mutta kuinka on käärmeiden käynyt vähälumisen talven alla? Niitä ei ole yhden yhtä vielä näkynyt. Vuosi sitten tien varren kiviraunion kupeella Vinha haukkui yhtä aikaa ainakin viittä eri kokoista ja -väristä auringon lämmöstä nautiskelijaa.

Iltasella

Olipa ihan kelpo työpäivä. Se tietää jälleen kipujen  yötä. 

Kaivoin viimeiset kotilliset multaa viidestätoista saunankujaan, nakkelin kourasta auringonkukansiemeniä ja peittelin ne kolmella-neljällä kotillisella kompostimultaa. Ja harso päälle. Jos onnistuu itäminen, on syksymmällä sillä kohtaa muutama kukka poikineen.

Välillä narutin paikat aitan jatkeeksi tulevalle "ilotalolle". 7,5 metrin päähän aitasta sen pääty yltää, väliin jätän  kujan, mutta katan sen niin on hyvä paikka pitää työkaluja ynnämuuta roinaa säidensuojissa. Mitoitin sen niin, että saan siihen ovenkin jos niikseen tulee. Esko-vainaa hitsasi olemassa olleeseen hevostalliin kaksoisoville raamit ja lehdet, pellityksetkin ehkä vielä kelpaavat ja nyt ne tulisivat käyttöön jälleen. 

M&S toivat 20 tonnin tunkin ja kerkesin vielä yhden takaseinäkulman nostaa aitasta korkoonsa (15 cm) ennen kuin aloin lopetella klo 18.30. Saunaa lämmitellessä kynnin vielä koko kasvimaa-alan uudestaan, ripottelin auringonkukkaa vakoihin ja harasin piiloon. Tänä kesänä ei siis kasvimaa kukoista muuta kuin Ukrainan arojen väreissä jos itämiset onnistaa.

Katselin sitten tuvan ikkunasta pellolle, siihen tippui taivaalta punatulkkuja kuin punaisia omenia siementä etsimään. Oli seassa niitä harmaita naaraitakin. Mistä ne älysivät tuonkin? Ruokinnalla niitä on koko ajan, että seurasivatko ne, kun valkoisen sankon kanssa eestaas vakoja pitkin kuljin ja siemeniä rahisuttelin? Tuo sanko on sama, jolla käyn siemeniä automaattiinkin lisäämässä...

Viedessäni mahlapulloa koivunjuureen täyttymään, alkoivat kirjosieppourokset rajun tappelunujakan pesäpönttöpuun  oksilla. Räpistelivät sitten metrin päähän viereeni kuloheinikkoon. Julmaa reviiristä kiinnipitämisen riitit niilläkin ovat. Päällepäsmäriksi osoittautunut hakkasi nokallaan häviölle jäämässä olevaa kilpakumppania niin lujaa päähän kuin nokasta irti lähti. Niskahöyhenet vain pöllysivät. Kun altavastaaja viimein pääsi irti, niin voittaja saatteli sen vielä pitkälle ennen kuin palasi rintaansa röyhistellen pönttöpuun oksalle livertelemään; "Naaraani, näitkös kuis Tunkeutuja Shemeikalle kävi!"

Nyt olen niin väsy, että en jaksa kissaa sanoa. Ja jos sellainen olisi, se jäisi kyllä ovesta kumpaankin suuntaan laskematta riippumatta siitä, missä se on. 

Kissaa ei kyllä minulle koskaan tule. Pikkulintupopulaatiot harvenisivat jos sellainen kauan sitten laivojen rottaongelmista huolehtinut, muihin oloihin evoluution tuoksinassa kehittynyt elukka pihassa käyskentelisi. Niidenkin tapana on ollut sikiäminen kuin saalislajillaankin ja niinpä ylijäämäkissoja on sitten satamissa jaettu halukkaille ja laskettu ihan siltäänkin satamakaupunkeihin lisääntymään.

Vanhimmilla tyttärillä oli kissoja parikin eri kertaa. Kerran, kun se vaaleampi arimpaan pesintäaikaan raahasi lehtokurppaemon pihaan, otin ja tapoin kissan. Kaivonkorvella olleen pesän tiesin, ja kun kävin sitä katsomassa emotragedian jälkeen, oli juuri yksi poikanen munasta kuoriutunut ja pian ne kaikkikin, jos...

Kissa on tutussa pihapiirissä ja laajemminkin pahempi lajistotuholainen kuin minkki, mutta ei sitä suostuta edes ajattelemaan kun kivasti sylissä hyrräävää pehmolelua lemmikiksi ollaan hommaamassa. Ja mikä kiusa kissalle itselleen, kun niitä ihmisten kerroskolhooseihin elinkautisiin tuomitaan. Kaulapantakissat ovat asvalttiviidakoitten kauheimpia näkyjä.

Lemmikkiasioissa ei ihmisen tapaan osata järkeä käyttää. Vähiten sitä arkirealismiin nojaavaa. Ei mullakaan Vinhan hankinnan kanssa vakaan harkinnan kera toimittu vaikka mukava se oli kun oli hetken täällä seuranani. Pelastui sen elämä ainakin pomarkkulaiselta kerrostaloasumiselta...

17.5.2025 lauantai

Heräilin ennen kolmea saatananmoisiin olkapääkipuihin. Meinasin jo laittaa kahvit ja puurot, mutta sitten että ei helevetissä vielä ja painuin kusella käynnin jälkeen takaisin petille. Havahduin uudelleen nyt, kun klo on melkein 7.

Katselen ikkunastani jälleen joka keväisiä luonnontouhuja. Nytkin tuossa punatulkkunaaras nyhtää niska nutturalla ohutta ruohoa nokkaansa ja koiras jouten oottaa, että pääsee äskettäisen pikapanonsa uudistamaan.

Iltasella

Olipahan taas työpäivä! 

Sain tien puoleisen seinän alle tulevat, vajaat metriä syvät pilasterimontut kaivettua kivirikkaaseen maankamaraan ja vaatrattua siltarumpuputkesta muotit. Niihin sekoittelen tiilenmurskalla maustetut betonivalut. Kun saisin vielä seinätarpeet raahatuksi paikalle. 

Voi olla, että rakoliiteriin tulevat hoikemmat hirret jaksan yksi kerrallaan kantaakin, mutta aittahirret ovat sen verran tuhtia tavaraa, etteivät niin kauaa ole auringon paahdettavina, että niitä yksi äijänkäppyrä mihinkään käsivoimin liikuttelee.

Kun istuin aitan varjossa ja mietin rakentamisjärjestystä, seurakseni läheisen lepän kylkeen lennähti palokärki. Siinä se vain nakotti punalakkista päätään käännellen. Kymmenen minuuttia se minua ilahdutti, mutta kun liikahdin ja istuimena ollut muovinen johtokela rahahti hiekassa, se lopsautti siipiään ja häipyi.

Ilveksellä ja monella muullakin lavalla olisi avajaishumpat, mutta eipä huvita lähteä. "Nuoruus on lahja, mutta vanheneminen on taidetta..."

Saunoin kunnolla. Kun olin jo petillä, soi kännykkä. Tapsa sieltä Kapsajoen mökiltään kuulumiset soitteli. Oli poikansa kanssa raivannut joelle näkymää ja purkivat lahonnutta mökin porrasrakennelmaa nuotioon. Siellä on vielä jonkin verran lunta maassa. 

Nousin syömään saunaa lämmitellessä paistamiani räiskäleitä ja nytten alan muate. Euroisiaviisuja ihmiset alkavat seurata,  minua eivät kiinnosta vaikka hauska se KAJ:n saunalaulu onkin. Vikmanin kohdalla ei viisari edes värähdä saatikka että muiden maiden musiikkiesityksistä olisin millään lailla perillä. Israelin osallistumisesta kannattaisin miinusmerkintää jos sillä mitään merkitystä Gazan tilanteeseen olisi.

Sen verran vielä lukaisin maailman uutisia, että Saudi Arabia on ostanut USA:n Suuren Möliskön lemmikkikarsinaansa ilmoittamalla lahjoittavansa tälle uuden Air Force Onen (Boeing 747). Ja on se korruption kyllästämä businesmann tehnyt Qatarin kanssa muitakin biljoonien dollareiden arvoisia diilejä, että se amerikkalaisesta presidentti-instituution pyhyydestä.

Hyvästi amerikkalainen demokratia jos sitä koskaan on ollutkaan!

Mummolan kiviraunioilla

9.5.2025 perjantai

Valkoista savua tuprahteli eilen peltisestä torvesta Vatikaanin katolla, ja näin on jälleen yksi valkokaapu nostettu ylitse muiden katkokävelemään loppuelämänsä silitetyillä polulla jonka vierustoja alamaiset nöyrin niskoin hartailla päillään koristelevat.

Ihmeenä ei tarvitse pitää miksi realismi ei maailmaa hallitse koska mielikuvitustarinoille edustajat suurin valtuuksin välitystehtäviin valitaan.

Suomi-nimisenkin pikkukylän heimopäällikkö noudattaa sanojensa mukaan johtajuudessaan arvopohjaista realismia, ja kun siihen liittyvät teesinsä on lausunut, menee hän uskontojen lentohiekalle rakennettuun pyhättöön rukoilemaan koskaan reaalitodellisuuteen kättelemään saapumattomia henkiolentoja. 

Piintyneisiin tapoihin nojaava uskonajattelija hänkin. 

Sille hiekalle kun on alettu joskus uskontoja pykäämään, niin peruuttaminen todellisuuteen ja arvopohjaiseen realismiin on mahdotonta. Kuten kaikesta tästä "edistyksen" tuomasta harhastakin. Siksi maailmat aina romahtavat. Siksi Moskovan Zaatana, USA:n Suuri Möliskö ja heidän peesaajansa mahdollistuvat. Prikulleen kuten Hitler ym. aiemmin.

Ihmisaivot koukuttuvat olemaan tyhjästä hyvillään helposti. Internetin loputon, virtuaaliin rakennettu, kätevästi aurinkotuulenpyörteen mukana nurin kaatuva unimaailma on erittäin vaarallinen illuusio jolle itsemme, omaisemme ja omaisuutemme olemme ilman mitään takeita ilmaiseksi antaneet, mtta jonka raaka hinta tulee olemaan mielikuvituksen ylitävä.

Nämäkin kuvitellut reaalimaailmat sortuvat, särkyvät, hajoavat kuin pikselit aurinkomyrskyn silmässä koska niitä ei tueta eikä rakenneta reaalimaailman reaaliopein. 

Kun älylaite putoaa kerroksista alas, sen omistaja ei tiedä, miten sen kymmentä kerrosta alempaa nurmelta ehkä takaisin voisi saada koska ovi ei aukea ilman sitä; Kun ei ole älyvehjettä kourassa jolta neuvoa kysyisi.

10.5.2025 lauantai

Heräsin olkapää- ja jalkakipuihin klo 02. Suonellakin veteli nilkasta. Rupesin kyllä aikasten nukkumaankin, että eiköhän se riitä.

On pimeää vielä. Vinhan haudalla valototeemin väripisteet erottuvat nuoren puuston takaa. Ne muistuttavat vielä vuosi sitten pihalla haukahtelevasta eläinkaverista.

Tänään menen Kniin. E on tullut Oulusta, P lomalle kasarmilta ja G on muutenkin kotona. Huomenna on äitienpäivä, että siksi kaikki koolla.

Eilen ajattelin muiden lasteni äitejä. Olisiko minun kuulunut pitää jonkinlaista yhteydenottotraditiota heidänkin suhteensa? Lähettää välityspalvelun kautta jokainen äitienpäivä kukkia heille? Tärkeitä he ovat lapsilleen olleet, sairastunut äiti etenkin vaikka huolenpito hänen suhteensa onkin kääntynyt päälaelleen.

Isien linkoamat ihmissiemenet löytävät itämispaikan milloin mistäkin jos niikseen tulee. On harhaa kuitenkin kuvitella, etteikö isätkin pistoja sydämissään tunne, jollei ole voinut, saanut tai osannut kaikista lapsistaan tasaveroisesti olla huolehtimassa. Vastuunpakoilemisesta on turha jälkikäteen tuomita. Tapaukset ovat yhtä moninaiset kuin ovat ihmisetkin.

Kaikki me silminhavaisemattomista siimahännistä olemme alkumme saaneet, mutta miten niiden kroolaamaan lähettäminen joskus onkaan ylivoimaista ollut estää. 

Joka päivä syntyy miljardi uutta ihmistä miljardin samaan aikaan kuollessa, että revi siitä sinä kivillä heittelijä jolla jälleen oli aihetta survoa elämää elänyttä pahansuopaisuudensuohon sanoillaan.

Ajelin aamulla varhain tänne Sivullistenkadulle. Kaikki nukkuvat vielä. Laitoin pojille puuron isompaan termokseen hautumaan. Lähden rautakauppaan kun ne oviaan alkavat availemaan.

Puutarhuri on sairastellut helmikuusta lähtien. Välillä jo näytti helpottavan, mutta vaivat alkoivat uudestaan. Nyt yskiä ryskää aamusta iltaan, illasta aamuun. Etätöissä viime ja edellisen viikon, mutta eihän se asiaa auta.

Iltasella

On haettu lautaa peräkärry täytteen ja rassattu G;n auton jarruputkia kuntoon. Kävin Eliaksen "mailapoikana" Impilinnan pari-kolme tuntia kestävän frisbeegolfradan kiertämässä. Oli ihan tarpeellinen kierros minullekin ja nyt tiedän, mitä kyseinen "golf"-peli sisältää. 

Kylmästi tuullut koko päivän.

G perusti yrityksen. Pani sen nimeksi G-room, elikäs G-huone. En tarkkaa kirjoitusasua kysynyt, mutta letkautin, ettet G-pistettä laittanut. Ei tiennyt letkautukseni sisältöä enkä alkanut selvittää.

Nuori on yrittäjä. Juhannuksena täyttää 18. Asiakaspiiri on kertynyt jo nyt täystyöllistäjäksi, mutta aikoi silti vielä muutakin kesätöikseen hommata. Kunhan ei väsytä itseään liian varhain.

E ei ole saanut kesätöitä alalta, jota opiskelee. Edelliskesien tapaan samoihin hommiin ei ainakaan vielä aikonut. Ehkä elää nyt sitä ensimmäistä rakkaudenkauttaan johon yksi vapaa kesäkin saisi sisältyä. Tuntuu kummalta tuo itsevarmuus ihmissuhteissakin kun omat "rakkaudenkesät" olivat aikanaan semmoista hösellystä...

P saanut ekan ylennyksen. Olisi päässyt Haminaankin (RUK), mutta ei halunnut. Kesäkuun alussa ylenee sitten alikessuksi ja valmistautuu kouluttamaan heinäkuussa saapuvia alokkaita. P kyllä siinä hommassa tulee olemaan asiallinen. Kuten oli isoveljensäkin.

Millaisellahan asenteella G lähtee vuoden päästä armeijaan? Kaikki poikaseni ovat niin erilaisesti suhtautuvia asioihin, ettei verrata voi. Kuten ovat olleet tyttärenikin. Nekin lapseni varmasti, joiden suhteen en kasvatuksesta vastuuta ole jakanut.

11.5.2025 Äitiensunnuntai

Heräsin siivoamaan keittiötä jo varhain.

Asettelin liinan, ruusun, kortit ja lahjan pöydän päähän ja 5 ruusukuppia pöydän sivuille. E ei juo kahvia, mutta eivät ne toisetkaan pojat heräjä ennen kuin puolilta päivin, että aamulla eivät kaikki ole läsnä kun kakkua siivutetaan. Jospa Äiti itse jaksaisi nousta. Taisi kuumekin jälleen nousta.

Laitoin Mirrelle ensimmäisen äitienpäivän onnittelut.

Iltasella Um. Klo ½-yö. Sytkäisin vielä saunan lämpiämään.

Äitienpäivä sujui varsin mukavasti. Äitikin jaksoi olla tolpillaan aamupäivän vaikka tauti ravistelee. Jospa hän huomenna saa lääkärille ajan.

Tiällä Unimäessä oli kaikki kohillaan kun tulin. Nukahdin sohvalle pariksi tunniksi ja sitten läksin tavanomaiselle, keväiselle kierrokselleni vuosikymmenten aikoina suoritettujen metsänraiskausten täplittämiin maisemiin. Ensin Villelään, siitä Vanhan Toimilan raunioiden sivuitse pusikossa kompastellen Mummolaan ja sitten Nimettömän rannan läheltä koukaten Ruunarinteelle, Ruatosuon ylitse Rajapolulle ja takaisin Um. 

Illan jo pimetessä Kuu nousi etelän taivaalle täysin pyöreänä ja ajattelin, ettenpä muista äitienpäivää jolloin sen täyteneminen olisi näin komeana pisteenä juuri tällen päivällen esiintynyt.

Ehkä se oli se kevät, kun Satun kanssa mentiin hänen viimeisenä, suurin piirtein terveenä keväänään Luikkokankaan metsonsoitimelle ja istuttiin sylikkäin tuuhean kuusen juurella ja seurattiin, kun kaksi isoa ukkoa yhteen otti. Silloin oli vielä lunta varjoisissa paikoissa ja vettä meni kumikenkiin Karisuolla jonka teeriensoidinkin aloitti sen aamun konserttiaan.

Antaisin ajan kullata tuonkin muiston, mutta kun todellisuus oli, että kohtausten sarjat siinä jo Satua ravistelivat ja olivat kuin aurana täyssairastumiselle josta ei tähän päivään ole terveeksi tullut.

Entinen mummolan taloremontti oli jäänyt Juhanilan porukalta kesken, mutta eivätköhän ne jatka sitä joskus. Tiijäpä heistä. Vesikatto olisi kyllä pitänyt uusia seuraavina töinä hirsirakenteiden kengitysten ja piipunmuurauksen jälkeen jotka oli jykevästi tehty.

Olivat harventaneet rajusti ilmeisesti koko mummolan entisille pelloille ja laidunmaille kasvaneen uudismetsän. Katselin kiviraunioiden loputonta jatkumoa ympäri entisiä elonmaita ja ajattelin, kuinka hullua ihmiselo on: Käsipelissä raivataan korpeen peltoja ja laitumia valtavat alat elämänliekin ylläpitämiseksi ja yht'äkkiä kaikki sen leivän tarvitsijat ovat poissa. Mummolanmäeltäkin lähteneistä jo Heimo-setää vaille kaikki kuolleita eivätkä heidän jälkeläiset enää vanhempiensa lähtökohtia juurikaan ajattele maailmalla cruisailessaan.

Tuli aikasten surullinen olo jälleen.

Minun ei pitäisi näitä kierroksia enää tehdä kun ei muutkaan. Vai juuri minunko ne pitää tehdä joka muisteluja ei pakoon osaa mennä?

Puimurikin jäänyt puimaan piikkiensä väliin kasvavia puita.... Tuo ei kyllä mummolan kalustoa ole ollut, olisiko Juhanilasta roudattu...

12.5.2025 maanantai

Koko päivän rakensin. Mokomaakin pikkuhönnää, mutta miten paljon siihen täytyy työpanosta uhrata että se kattonsa päälle saa. Mukava tehdä ei sen puoleen. Koskee vain niin juuttaasti olkapäihin ja käsiin, ja varsinkin kun liike lakkaa. Eikä se kovasti notkeata enää matalillakaan telineillä kiikkuminen tällä iällä ole. Kattoruoteita naulatessa huomaa, kuinka sitä jäykistyy polvistaan helposti eikä uskalla liikkua niin rivakasti kuin joskus on pitänyt.

Tänään klon ollessa19 sain pilikehönnän siihen asentoon, että huomenna kun kaivelen vanhoja peltejä katteeksi, niin on siänsuojassa. Sitten vain lattian laitto -koolausniskat ovat jo valmiita-, ympäristön siivoaminen, tasaiseksi lapioiminen ja kivien asettelu sokkelinjuurille ym.

Nyt sauna kuumaksi ja muate! Sitä ootellessa paistan iltapalaksi räiskäleitä. Piätä särkee.

Puutarhuri oli käynyt lääkärissä, sairaslomaa, kovasti lääkkeitä ja lepoa oli miärännyt.

Vatikaanikaanien valkoiset pierut

 

29.4.2025 tiistai

Tälle aamulle en herännyt yskimiseen. Päätä kyllä särki.

Viideltä aamulla kurjet karjuivat suolla, kuului myös joutsenten törähdyksiä, ja teeret... 

Porasin koivunrunkoon reiän ja laitoin mahlan valumaan.

Joka kerta kun jostain taudista eroon on päässyt, menee hetki terveenä totutteluun. Eilenaamulla luulin, että olen terve, mutta pitkin päivää oli rajuja yskänkohtauksia ja uupumisia, tein silti kuuteen saakka illalla pilkehönnää; Pari uutta hirsikertuusta salvosin paikoilleen. Alkaa olla sen verran korkeutta, että lyhempi ihmispätkä sopii piätään kolhimatta lämmityspuut saunaan noutamaan. Ovi jää matalaksi, mutta ei ihmiselle pahaa tee nöyrtyä sen verran, että kamanan alittaa.

Näin maailmanpoliittista unta, mutta uni tallentui muistiin heikosti. Pätkiä sieltä täältä, Gazan nälkään kuolevista asukkaista ja oikeistolaisittain pimentyvästä Euroopasta. Espanjassa pimeni oikeasti kun tuli laaja sähkökatko.

Semmoistakin unessa puhuttiin, että juutalaiset ovat saaneet oman Hitlerinsä Netanjahusta. 

Likipitäen samat tarkoitusperäthän sillä julmalla ukolla on: Etninen puhdistus Gazassa. Alkuperäiset asukkaat tapetaan ja loput vaikka Madagaskarille. Kun hiekkainen rantamaisema on tyhjennetty, pyhät, puhdasveriset israelilaiset tilalle. 

Haastatteluissa israelilaisenemmistöjen tuki puhdistuksille on myötämielinen. Eräskin iäkäs vaikuttajanainen kuvaili ihania oloja meren rannalla jonne hän on jo tontteja varannut sukulaisilleen ja hautaan kaatuvalle itselleen.

Vilikutin laserilla korot pilkehönnän kattorakenteita varten.

Savolaiset salametsästäjät saivat tänään tuomionsa. Kukaan ei ihan kiven sisään päätynyt, mutta ehdollisia paukautteli tuomari pöytään monelle. Rikosoikeuden proffa Tolovanen Joensuusta vihjaisi, että olisi törkeimmistä voinut ehdottomiakin jakaa. 

Osaavatkohan nuo miehet hävetä? Entä turhien tappamisten puolustelijat? Tajutaanko tämän yhteydessä, kuinka pintaa kaikki ihmispäihin taottu sivistys on? Miten lähellä primitiivinen viidakkomenneisyytemme yhä tekemisiämme määrää?

Uhallatekemisen kulttuurin mekanismejakaan harva pohtii. Tuomioiden seurauksena tapahtuu edelleen nyrkkien taskuissa puristelua, sisäänpäin kääntyvää uhoa ja yhä salakähmäisempää toimintaa metsäautotieverkostoilla ja niiden liepeillä. Omin koivin syvälle selluliemimetsiksi muuttuneisiin korpiin yhdestäkään nymymetsästäjästä ei ilman konevoimaa ole. 

Uutisisa: Kelan johtoon kaavaillulta Arto Satoselta on pallit heitetty koirille. Eikä se pätevä nainen Heli Backman tullut valituksi vaan jo syrjään hakijoista lempattu Husin johtaja Lasse Lehtonen. Sillä äijällä ei pätevyydestä liene pulaa, mutta kokoomuslainen kuitenkin. Elikä poliittinen valinta väistöliike se vain oli.

Iltasella myöhällä

Unien venho ei rantaudu saattelemaan tajutomuuden tilaan: Ewe on joutunut ambulanssikyydillä Kysiin Kuopioon. Ei tiennyt Soila vielä, mikä tuli. Ajeli vilkkuauton perässä sinne hänkin. Kun vain ei mitään ikävää ...

30.4.2025 keskiviikko

Klo on nyt 5. Näin jotain unta Ewestä pienenä.  S laittoi viestiä, että kysta puhjennut vatsaonteloon. S ei muuta tiennyt kun oli pitänyt mennä muualle nukkumaan. Onneksi E oli kotona käymässä Jojensuusta jossa asuu iteksensä.

Salametsästysrikoksen syntyjä syviä ymmärtääkseen täytyy olla itse syntyisin "kuusenjuurelta" jossa näitä on aina tapahtunut ja tulee tapahtumaan.

Yhtenä syynä mainitaan miehinen uho, mutta ovat äidit ovat olleet niitä, jotka salaa kaadetun hirven lihoista maukkaita paisteja ovat kypsytelleet. 

Keväisen kanalinnun lihat ovat olleet aidosti tarpeellinen ruuanlisä monen korpien kätköissä eläneessä ryysyläisperheessä jollaiseen samaistan itsenikin. Samoin kuin joskus talvella "liian lähelle pihhoo" kahlanneen hirven suolatiinuihin survominen.

Nimismiehet ovat katsoneet näitä salakaatoja sormiensa lävitse kunhan vain kaikki muutkin ovat asiasta hipihiljaa eikä luvattoman ruuan hankintakeinot valtiovallan korviin saakka kuulu.

Metsästyskulttuurissa on on tapahtunut raju muutos. Nyt tapetaan salaa vain huvikseen, jännityksen vuoksi. Käsittelemättömien ylisukupolvisten traumojen johdannainen, eli uhallatekemisen kihelmönti takaraivossa lisämausteena.

4.5.2025 sunnuntai

Vappu meni Knissa. Yhtenä päivänä kävin tuomassa lankkuja ja muuta tavaraa Um ja ukkien ja mummien hautoja kunnostamssa jota en ikinään ennen ole tehnyt. Puutarhuri oli kaverina. Tulin vasta tänään Um. Toin G:n skootterin OP:lle, mutta se hyytyi heti koeajulla. Sähkövika ehkä. 

Ewe kävi ja on suurinpiirtein kunnossa mitä nyt vähän heikottaa.

5.5.2025 maanantai

Vein raivurin Iisalmeen kun se alkoi hajota perästäpäin osiin. Oli jokin "kuppi" haljennut ja lupasivat tällä viikolla laittaa sen takuuseen kuntoon. Kerkesin vajaan tankillisen sahata. Vitutti sekin vastus.

Tulomatka meni puhelimessa Heimon kanssa. Pysäköidessäni auton Um tien suulle kun puutavararekka oli tientukkona lastaamassa pöllejä kyytiin, niin alkoi silmissä näkyä lasinkirkkaita kuvioita ja pyörylöitä. Tiesin ne migreenikohtauksen auroiksi. Onneksi kävin apteekista asperiinipaketin joka oli vielä takin taskussa. Murskasin hampaiden välissä muutaman tabun ja niiden vaikutus esti pahimman tapahtua. Mutta olo on ihan paska silti. Sauna vähän helpotti, nyt alan koettamaan unta. 

6.5.2025 tiistai

½6 kello. Migreeniyrityksen jälkeinen töhkyräolo. Kuin olisi kaljaa kitannut illalla.

Maa kohmeinen pikkupakkasen jäljiltä. Aurinko on kuin kusemalla huuhdeltu, kellertävän valkoinen lautanen vaahtoisen pilviverhon takana. Pikkulintuja valtavasti ruokinnalla. Järripeippoja ja muita peippoja eniten, tinttejä, punatulkkuja... Kaksi oravaa ja tikka.

Talven painamalla nurmella ja kasvimaalla melkein kattavana mattona kaikenlajin rastaita. Hämmästyttää kulorastaiden määrä: seitsemän laskin yhdellä silmäyksellä.

Kävin pottuauralla viiruttamassa mullan pintaa ja pian rastaiden määrä tuplaantui. Näkee selvästi, kuinka matojen nokkaan saamiset helpottuivat viiruttamisen jälkeen. Pitäisi koko kasvimaa kynsiä ja laittaa auriongonkukan siemenet tälle kesälle kesntokasviksi. Laitan vain vähän jollekin kulmalle pottua ja punasipulia. Jospa auringonkukkameri saisi ohdakejuuriston hapenpuuteeseen...

Jotain pitäisi tänäänkin toimitella.

G:n Lancerista jarruputki takaoven kohdalta alustassa poikki. Onneksi se tapahtui paikallaan ollessa ettei kesken vauhdin jarrutttaessa. Itselle kävi nuorena niin ja paukautin asuinmökkimme seinään kun pihaan kurvasin.

M:n kehno tuuri jatkuu. Ensin sen auton perään ajoi toinen auto ja meni lunastukseen ja kohta poika oli ajanut kaverin autolla ylinopeutta ja kortti kuivumaan! Äsketäin päättyi edellinenkin ajokielto joka johtui rattipalosta. Surettaa poikasen puolesta. Huono kierre lähtee tuommoisista helposti... ja kun olisi tänä kevään amiksestakin valmistumassa...

7.5.2025 keskiviikko

Suuri on järripeippojen parvi joka tällä tontilla tämän kevään muuttomatkallaa ruokailemaan pysähtyy. Vaihtunee nuo uusiin aalloittain? On ollut niin kylmää, että osa muuttajiasta on varmaankin peruutellut jo takaisinkin päin.

Nyt voinen sanoa, että kivut ovat valtavat oikeassa olkapäässä ja vasemmalla kylkikaaren luiden alla. Ei tiedä miten päin olla kun pakottaa. Onneksi ei päätä säre ja nuhayskä on poissa.

Tein säryistä huolimatta koko päivän pilikehönnää. Nyt siellä on jo kattotuolit ja pihan puolen lappeella ruoteet räystäslautoineen. Myös oven karapuihin varaamiini lattarautoihin hitsasin metalliläpykät joihin ruuvasin täkkipulteilla lankut ja asensin raamit pakoilleen. Siihen on ovi helppo tehdä. Kun aitan alta kaivelemani käytetty puutavraa loppui, kivesin sokkelinjuurta tarpeilla, joita kasapäin ympäristöstä löytyy.

Raivurinhakureissulla täytyy lautaa ja lankkua tuoda lisää.

Vatikaanissa vatikaanit kokoontuivat valitsemaan uutta puavia. Pian ne pieraisevat valkoiset porukkatuhnut katolle menevään ränniin ja uskovainen kansa pökrää uuden ilmestyksen kaapujen helmoihin (samalla jotkut vedonlyöjät panevat rahoiksi). 

On isoilla kaapu/hiippamiehillä homma! Koko näytelmä on ikiaikainen farssi eikä moinen pöljyys tule päättymään ennen kuin Hesarin Tiedekirjoituksessa lävitse käydyistä maailmanlopun lukemattomista mahdollisuuksista ja ennusteista jokin lopettaa koko maapallon elämän. Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutosloppu on se kouriintuntuvin ja käsitettävin ja hyvin nopeasti saavutettavissa oleva ydinkatastrofin ohella. Muiden uhkien kanssa menee miljoonia ja miljardeja vuosia.

Yksi mikä on ihan varma, on auringon loppu miljardien vuosien kuluttua.

Intia ja Pakistan liittyivät sotia käyvien valtioiden joukkoon kun Intia pani pommikoneensa asialle. Niissä maissa niitä sotahulluja sitten riittääkin, ja kyynisyyttä tehdä vielä mittavampia puhdistuksia kuin Israel Gazassa. Makeanveden virtauksien muuttelu Intian alueelta Pakistanin suuntaan tulee olemaan yksi sodankäynnin muoto; tapetaan janoon raukat pakit! Jos sen tekevät, saattaa Pakistanin kenraalit lähettää pikkupikkuydinpommin ja kohta Intia samanmoisen takaisin...

Moskovan Zaatana isännöi Kiinan Xitä kun niillä on ne voitonpäivien juhlinnat menossa. Aika aneemiselta touhu näyttää. Moskovan pikku bunkkeriukko on yhtä valju pikkumies kuin olisi vahakabinetista ulkoilmaan nostettu nukke, mutta mokoman verisissä näpeissä on valtion valtavan koneiston koko tuhoarsenaali...

HS:n moderointi blokkasi Israel-juttuun kirjoittamani kommentin jossa ehdotin Netanjahua nimitettäväkis juutalaisten Hitleriksi. Sen arvasin, mutta kirjoitin silti. Ja olen tässäkin sitä mieltä sillä rinnastettavissa se mjulkku menneen ajan viiksiniekkaan ihan hyvin on. Ja korostan, antisemiittisiä ajatuksia ei mielipiteeseeni liity edelleenkään. Ihmiskasautumista mistä vain ja kenstä van voi Hitlerin kaltainen hirviö kuoriutua. Kukaan ei ole siltä mahdollisuudelta varjeltu.

Ei se ole kuin yksi verisuonen napsahdus omassakin päässä kun alan hihhuliksi!

Saunakaan ei särkyjä helpottanut. Otan Buranan ja alan muate.

Urbi et orbi

16.4.2025 keskiviikko

Eilen oli pöllityömuallani seurana tämän kevään ekat sitruunaperhoset. Niiden imukärsiin ujuu imelähkö pihkantuoksu, mutta saattaa käydä köpelösti, jos erehtyvät havupuun mahlaa maistamaan. 

Joinakin aamuina oksakasojen ja pinojen päällä on hyppinyt peokaloenen. Sen monipolvinen lauluääni on sopivan kirkkaalla aaltopituudella jonka  minäkin kuulen, varsinkin kun se tuli livertelemään pinon päälle jonka toisella laidalla istuin.

Kun hornetien jyrinässä oli päiväsellä taukoa, kierteli ilmavirtausten mukana kotka näkymättömiin pilvettömällä taivaalla, ja kurjet, ne nousivat jostain Karisuon letosta matkallaan kohti pohjoista kuten ovat tehneet tuhansia vuosia ennen meitä maahan juuttuneita savijalkatöllistelijöitä.

...ja minä maanmatonen vain parkkasin ja parkkasin petäjäistä, väliin jonkun kuusipöllinkin samalla kun sinisiä(?) ajatuksia aivoissani kierrättelin. Ilman suuria tuloksia kumpaakin hommaa jyystäen.

Uppopumppu teki taas tenän kaivolla enkä saa sitä pujoteltua ylös tarkastettavaksi. Vettä on piripintaan niin eipä sinne ole tikkaillakaan laskeutuminen. Mutta kerrankos vedet on tällä korpitontilla kantaen tarpeisiin raahattu. Lehmillekin ainaisesta pentujen parkumisesta väsynyt Äeti.

UPM:n risukoiden selluliemitarpeiden rahtaamiseen rekrytoidut rekat särkivät tien jälleen kerran niin pahasti, että piäsenköhän tiältä piäsijäeseksi Kajaaniin lähtemään. Vitutti niin, että lähetin piäkonttorin jollekin konsernin "vastuullisuushenkilölle" postia (asiallisena pysyen), jotta laittavat paikalliset aluevastaavat ruotuun ja välillä murskekuormatkin liikkeelle.

Olisihan se tietenkin yksi mahdollisuus vihjaista keltaisen lehdistön suuntaan, että Hei, saatte hyvät otsikot tälleen: "Metsärahat valuvat sijoittajien veroparatiisiin Luxenburgiin, haitat jäävät paikallisille tienvarsiasukkaille!" Ihan kuten Uruguayn plantaaseillakin vanhaan kunnon koloanialismityyliin.

Uudenlainen siirtomaapolitiikkahan suurmetsäyhtiöillä on ollut jo kauan eucalyptyspuita tehtaissaan käyttävien tehtaissa jossa alkuperäisasukkaita on ahtaalle niiden tieltä puskutrkatorein sysitty. Suomen metsistä riivittyjen pääomien voimin alkuun pantuina nekin. Asiasta ei ole tästä kulmasta isoa ääntä pidetty; mitä suurempi  ryöstö, sitä hiljaisemmin rahojen vuolas virta isoja ääniä pitämättä jatkaa kasvuaan vaikka joet myrkyttyisivät, suot nurin käännettäisiin, maisemat muuhun käyttöön kelvottomiksi murskattaisiin.

Joku vastottaisen raakkutuhonnan kaltainen rikos hetkeksi pintaan nousee, mutta kun otsikoitten muste kuivahtaa, kuivahtaa yleinen mielenkiintokin.

Vielä muutama vuosikymmen sitten saivat maakunnan ihmiset itkeä metsien verotulojen hyötyjen valumista yhtiöiden kotipaikkaan Helssinkiin, mutta nyt mammonien kerääjätahot on pirstaloitu nekin niin moneen maahan ympäri tätä planeettaa, ettei Erkki Lähdekään lähtisi siitä selvää ottamaan. Luxenburgin salaiset tilit vain pienenä juonteena ryöstökeississä.

Hajauta ja hallitse suurpääomasi on purrut paremmin kuin USA:n Suuren Möliskön kerralla kaikki pirstaksi-lekominen!

Osuukohan mitkä ylläolevat aprikointini vedenpitävästi mihinkään?

Suomessa saa onneksi aprikoida mitä haluaa. Nykyisessä Amerikassakin jo epäilyttäviä aprikoijia pannaan lentokoneeseen ja maasta pois puhumattakaan muista tunnetuista, diktatuurin pimeyteen vaipuneista valtioista.

Onko aprikoinneista sitten mitään konkreettisia seurauksia niin kissanviikset!

Suomessa osataan vaientamisen kulttuuri. Täällä osataan kyseenalaiseksi henkilön laittaminen vähättelemällä ja ivalla jos se tarpeeksi kasvojaan peittämättä ja nimeään nimimerkkien taakse kätkemättä suutaan aukoo.

Pentti Linkolan kohdalla kävi niin koska luonnonsuojelulle elämänsä pyhittäneen teesit olivat liian tosia. Ei hänen nimeään mainitseva pääse edes Hesarin kommenttilootassa asiaansa esittämään koska nimi on pantu moderoivan tekoälynkin sulonnassa mustalle listalle.

Tosin suunsa aukojia on tämä virtuaalitodellisuus niin turvoksissa, ettei täältä mitkään äänet enään minnekään kanna. Sen tietävät hallitsijamme joista se mölinäkuorojen ja rikollisten puolue kylläkin kärsi jytkytappion kunta- ja aluevaaleissa. 

Että ehkä pikkiriikkisen toivoakin on vaikka yksilöäänestäjän kyyninen itsekkyys syynä olikin. Sinä äänestäjäkunnassa luonnosta ja sen tulevaisuudesta kukaan vitut välittää.

17.4.2025 torstai

Olkapäiden kivut ovat entiseen tapaan pahana öisin, mutta niinpä vain sinnittelin ilman buranoita yön yli eikähän tuo väsytä sen kummemmin.

On niin hieno, keväinen aamu, että luulisi kaiken olevan hyvin.

Suomen naapurissa on karmeuksien valtakunta ja yhä karmeammalta sen tulevaisuus näyttää enkä sille mahda mitään, että kun avaan medioiden älykansia raolleen, sota seurauksineen saapuu pilaamaan päivän.

Siksi en tälle keväälle taida kuunnella Kauko Käyhkön laula kevään muuttokurjista. Katselen vain niiden Unimäen ylitse lentoja enkä ajattele mitään.

Käväisen leipomolla ja Elisabethiä näkemässä. Vauvalle eka hampaita kasvattaa ja on ollut nyt on ollut yö jonka on valvottanut äitiään. Laitan sitten paikkoja kohillensa ja ratsastan Sivullistenkadulle Kniin.

18.4.2025 perjantai

Sain nimpparilahjapaketin ja kortin.

Eilen piti G:n Lanceria korjailla kun sen termari vuoti yhä. Laitettiin läpipultti kannen kiinnitykseen niin johan herkesi.

Möyhensin roudattoman kasvimaan nurin. Syksyllä sinne haravoimieni puiden lehtien alta paljastui valtavat määrät lieroja. Ne olivat jauhaneet lehtiä syömisikseen ja syksyn haravointijätteistä jäljellä oli vain ohut kerros. Pitää hakea siemenpotut ja istuttaa matojen ihmeteltäväksi.

E & E tulivat Oulusta. Hajin heidät asemalta. Olin nähnyt Eliaksen tyttöystävästä unessa kuvia joissa hän oli pitkä nainen, mutta todellisuus yllätti: mukava, kevytpieni, nauravainen punapää. Eliaskin näyttää tyytyväiseltä. Laittoivat ruokaa, syötiin ja juteltiin. Sitten pöydän ääreen kokoontui lautapeliporukka ja minä väistyin syrjemmälle kun en pelaamisista välitä.

G:lla kävi asiakkaita tänäänkin. Oli kipeänä vielä eilen niin jäi se aiottu varsinaisen yrityksen perustaminen ja liiketilojen haltuunotto ensi viikkoon.

Sitten piti Lancerin jarruja ruveta kopeloimaan. Oli etusista palat aivan nollilla.

Hesarin kommenttiosastolla tapahtui pääsiäisen ihme. Otin kantaa artikkeliin, jossa haastateltiin Kankaanpään "sateenkaari"-naispappia. Kommentissani vedin muutaman päivän takaisen Annamari Sipilän kolumnista aihetta mukaan, se kun kirjoitti, että kristinusko on osa maanpuolustusta. Perustelin kannanottoani sateenkaariväen kirkkovihkimissyrjinnän vääryyteen suurinpiirtein siten, ettei se oikein uskottavaa ole, jos eivät pääse tuosta syrjimisen suostakaan nousemaan nykypäivään talventörröttäjien (kirkkojen) ovien aukaisemiseksi kaikelle kansalle niin miten ne sitten maanpuolutuksen hoiteleisivat? Samalla tavalla asemoituenko kuin Arndt Pekurisen suhteen vuonna 1941?

Ihme oli tämä: Kommentti hyväksyttiin, mutta muutaman tunnin päästä se kumitettiin pois!

Ehkä jonkun isohiippaisen pappiskaavun alunen pani murisemaan Hesarin piätoimittajalle suoraan, että miksi julkaisette sellaisen kirjoituksen, jossa huomautellaan kirkon historian syntilistan olevan yhtä pitkän kuin kristinuskon historiankin, ja kun kommentaattori vielä kehottaa pyytelemään kirkkoa anteeksi kaikkea historiassa tehtyjä vääryyksiä kristikansaltaan.

Oikeudenmukaista olisi sananvapauden nimissä, että Hesari ainoana johtavana suurjulkaisuna edes joskus lähettäisi sananvapauttaan käyttävälle selityksen, miksi sen kommentti jopa jo julkaisun jälkeen lempataan virtuaalitunkiolle.

Oikeushan heillä siihen on, mutta koska siitä oikeudesta keskustelua lukijoiden ja lehden välillä sananvapauden nimissä ruvetaan käymään?

Ymmärrän kyllä moderoinnin pakon sillä niin paljon epäkelpoa tekstiä kynistä aina on lähtenyt; itseltä myös.

Lähetin jälkikommentin em. perusteluja peräten, mutta ei sitä päivää tule, että sieltä yhteenkään nimeä ja valtaa omaamattoman kansalaisen kysymyksiin vastattaisiin.

Minnekäpä minäkään keskustelua muualle aiheesta avaisin? Ja vaikka avaisinkin, niin mitään vaikutusta sellaisella ei mihinkään ole. Täällä ja somen syövereissä napisemisella ei mitään merkitystä tule olemaan koska kun katson saappaitani, isokenkä metafora alkaa ajatuksenakin naurattaa.

Kaikki me tajutaan (kaikkiko?), että tässä täydellisen sananvapauden valtakunnassa täydellinen sananvapaus hukkuu omiin tuotoksiinsa: Valtavaan määrään algoritmien ulostamaa datapaskaa.

Pelkästään sananvapauttaan käyttävien sananvapauden ylijäämäjätevuori peittää jo "totuuden auringon" paljastavat säteet. Vastavaloksi "Isäaurinkoinen" onkin jo vaihtunut yhä vain kammottavampaan...

19.4.2025 lauantai

Pihan siivousta ja kasvihuoneen rojuista tyhjennys. Istutin pottuja kolmisen kiloa, möyhin haravointijätettä lisäkatteeksi ja lopuksi peitin vakomaan harsolla. Lienee varhaisin ennätys näillä kulmilla kun pottua piiloon pannaan. "Lihan" piilottamisessa vuodenajoilla ei ole merkitystä missään.

E&E kävivät päivällä Salokylällä. Siellä mummo flunssataudissa jälleen, ukki entisessä, hauraassa kunnossa. Oli Tojotanrottelo aikasen rapaisessa kunnossa sen reissun jäljiltä, mutta mitteepä tuo haetannee. Meillä ei peltikuoria kiillotella muutenkaan.

Illasta irroteltiin vielä Lancerin etujarrujen osat valmiiksi. Osia ei G saa siihen ennen kuin tiistaina aikaisintaan kun oli tilaustavaraa. Eli en piäse Um ennen niiden laittoa vaikka ehkä G ne osaisi ährätä itekkin paikoilleen. Mutta hyvä se on kaveri siinä hommassa olemassa. Vaikka tämmöinen kehnompikin.

Kommentoijien tenorikuoro ihastelee entisen politiikon, nykyisin edelleen lestadiolahkolaisen yritysideoijan Juha Sipilän haastattelun "Hyväntuulinen nikkari" jälkirimpsussa haastateltavan yllytyksestä, kuinka tekoäly tulisia rantauttaa kaikille työpaikoille "vapauttamaan ihmiskäsiä tuottavampiin töihin". 

Ei siellä monikaan ääni nouse itseni lisäksi kysymään ja ihmettelemää, että missä ne tekoälyvapaat, tuottavat työt sitten sijaitsevat kun kamala työttömyys ja pelkoahdinko toimeentulosta vallitsee kansalaisten keskuudessa koko ajan nytkin?

20.4.2025 sunnuntai

Päivänpyöryläinen huljahti aikojen helminauhaan pihahommissa. Rusakkoverkotkin tuli käärittyä omppupuiden ympäriltä rullalle ja kesävarastoon.

Illasta keittelin 10 litran kattilallisen kanakeittoa jonka ennen paistettujen kananlihapalohen lisäämistä jaoin kahtia ja tein kasvissosekeiton kun E:n tyttöystävä ei syö lihaa. Molemmista tuli kelpo evästä eikä taida jäädä mulle mökkieväiksi yhtään. Täytyy tehdä uudet keitot kunhan alan päästä lähtemään. Jospa ne jarrujen osat huomenna olisivat haettavissa.

21.4.2025 maanantai

Kun aamulla heräilin puolen kuuden huitteissa ihmettelin Halmetojan taulun värimaailman erilaisuutta hetken, ennen kuin tajusin aamuauringon valon lankeavan siihen. Taiteilijat ovat varmaankin aikojen saatossa käyttäneet tällaistakin ilmiötä hyväksensä maalatessaan, mutta itse ajattelen asiaa vasta nyt. Tai no, ainakin yhden kerran Kittilässä Särestöniemen yhteydessä sitä mietin kevätaamuna varhain töihin ajellessani auringon säteiden leikkiessä hangen lumikiteillä.

Paaville kävi kuten kaikelle elävälle aikanaan käy: Kuoli pois. Ja nyt miljoonat ihmiset "surevat" raihnaisen vanhuksen huounnan loppumista.

Miksi medioissa valehdellaan vai olenko käsittänyt omassa elämässäni surun olemuksen täysin väärin?

Suru on tehnyt pysyväisen pesän ainakin Gazaan ja Ukrainaan, mutta Roomassa sanotaan mielien mustuvan surusta yhden kuolinpaitaan jo kymmeniä vuosia pukeutuneen solukasautuman lakattua hengittämästä.

Vetäkää käteen katoliset papit älkääkä pikkulapsia pyllyihin! Tai ehkäpä sittenkin vatikaanilinnoitusten raskaiden ovien väleihin, saranapuolelle. Selibaattinne on luonnonvastainen, mutta jos tottelevaisia haluatte kuvitteelliseille jumalillenne ja paaveillenne oll, raskaiksi käyvät pallinne olisi helpompi kastroida. Siinä olisi sen toimenpiteen paikka ollut jo kauan aikaa ennenmminkin kuin kastraattilaulajien kivestenpoisto vain sen takia, että harras herrasväki saisi kuulla ihanien tenorien laulua ajast-aikaan.

Katoliset: Olette yksi inhottava osanen tätä valheille rakennettua uskontojen mosaiikkia eikä teitä pitäisi olla olemassakaan jos oppienne mukaan tahtoisitte oikeasti elää ja olla.

Tai enhän minä tiedä, millaisia oppikirjoja siellä Vatikaanissakin luesekellaan. Pitäisi vissiin kysyä Timo Soinilta, ehä se katolilaisuuteen ilman kritiikkiä hurahtanut ihmisolio tietäisi.

25.4.2025 perjantai

Käväisin Iisalamessa. Hain Touhulasta muutamia tarvikkeita ja asioin ruokakaupassa. Tässä flunsassa ei olisi pitänyt lähteä, mutta kun...

26.4.2025 sunnuntai

Onpa tullut jälleen koetuksi yksi vittumainen tauti! 

Mittailin eilen illalla myöhälle yöhön kuumeen nousua. Viimeinen lukema oli puolenyön seutuun 39 ja sitten vain ajelehdin kuumeunien mailla kivuliaissa oloissa aamuun saakka. En lääkinnyt, että pääsisin taudista irti ja nyt, kun klo on jo kymmenen, tuntuu tauti valuvan hissuksiin pois. Kuumetta ei ole enää yhtään, olkapäähän ja päähän koskee, rintakehä on yskimisestä saatanan kipiä, mutta nyt jo aamupalakin maittoi.

28.4.2025 maanantai

Klo oli neljä kun heräsin. Joku hoikka nainen käveli kolmen suurehkon koiran kanssa ensin Kyntöläiselle päin ja kohta takaisin. Elikä on muitakin varhaisia käpsehtijöitä kuin minä ja metsäneläimet.

Yhä yskittää ja räkä lentää, mutta ehkä se tästä.

Ilves oli tallentunut pihan riistakameraan eilen illalla kymmenen jälkeen. Se oli tallustellut tietä pitkin Iisalmeen päin. Iso ja hyväkuntoisen oloinen kisuli.

Mahlaa irtoaa nyt hyvin koivuista vaikka on ollut kovasti kylmää. Tein kuumejuomaa sekoittamalla kotimehua siihen ja olen nyt juonut ainakin kaksi lirtraa parin päivän aikana.

Koska ei ole kuumetta, jatkan tuon jo purkamani ja saunan vierelle siirtämäni riukuhirsisen hönnän rakentamista. Siihen täytyy vuolla muutama hirsikierros lisää ja kattokin siihen olisi viimeinkin saatava. Saatana.

Kun se oli tuossa edellisellä paikallaan etsimässä sijaansa kuin Päätalojen uuni Taivalkoskella, niin sen onnettomat näresoirot ovat vääntyilleet niin, ettei se ennen oikene ennen kuin lumikuorma painaa varvit toisiinsa liki. Mutat saunanpilkevaraston ei tarvitse tiivis ollakaan.

Olisikohan tässä mitään julkaisukelpoista? Jos blogi olisi lukijoiden tilaama, elikä kustantama lehti, ei kärsisi laittaa jakeluun yhtäkään sivua ja entisetkin pitäisi pyyhkäistä virtuaalitunkiolle. Niin vistottaa välillä koko kirjoittamistouhuni.

Tuli huussissa mieleeni se, kun kirjin viimeksi siitä, että alkaa olla aika kun ne, jotka lukea osaavat tilaavat kirjansa suoraan tekoälyltä, mutta eihän enää semmoista mutkaa tarvitse tehdä kun näkymättömän "Virtuaali Viänäsen" voipi laittaa lukemaan ääneen uuden tarinan suoraan nappikuulokkeisiin silloin kun huvittaa. 

Ehkä ääneksikin saapi valita Esko Salervosta "Urbi et orbi" mutinasta tykkävään sävyyn lotikoittelua. Tai vaikka Elviksen, Hitlerin, Maon, Stalinin ja Kekkosen vaikka Paavi Väyrynen siihenkin väliin varmaan haluaisi äänensä ikuistaa. Mutta sitähän ei Keminmaan pyrkyriltä kysellä.

Saa keksii

9.4.2025 keskiviikko

Viisi on klo. Öiset pilivet ovat ripotelleet valkeaa maahan sentin verran. Nyt pilvet ovat väistyneet ja nouseva aurinko värjää suurkuusta jonka juurella Vinhan hauta pikkuhiljaa painuu koiran verran kuopalle kun sen mustakarvainen ruumis mätänee, hapristuu ja muuttuu mullaksi maan.

Joka päivä olen haudan ohitse kulkenut pöllityömualleni ja suonut ajatuksen tai kaksi viime syksynä kuolleelle mökkikaverilleni. Eilen ajattelin, että olisi sinun elämäsi voinut ihan hyvin kestää toisetkin 8 vuotta. Sitten jo laskin raadollisesti mielessäni lemmikin elinkustannuksia ja jatkuvaa huolta jota siitä joka tapauksessa itse kalliisti elävälle ihmisoliolla aiheutuu.

Oli kivulias unieni aika. Olkapäitä särki kuin entivanhaan, mutta nyt kivuissa on eri sävyt. Ne eivät pidä taukoa. Eilen oli yksi pölli niin painava, että sitä vuolupukille kelatessa piti siihen pinnistellä kaikki puhtinsa.

Toisella laidalla palstaa on kuorimati vielä kymmenkunta isoa aittahirttä ja liiteririukuja saman verran. Inventoin nyt kasassa olevat ja ehkä pitää vielä muutama petäjäinen nuria, että riittävät. Rakoliiteritarpeita näyttäisi olevan kylliksi. Oheispätkistä voisin tehdä uuden huussin joka olisi niin leveä, että sen kylkeen saisi pykättyä kompostiastioillekin katollisen tilan.

Vanha käymälä vuodelta 1986 on kooltaan 1,2 x 1,5 ja se on tarkoitukseensa kyllin väljä, mutta väliseinällä kompostiastioiden kanssa sen täytyisi olla leveydeltään ainakin 2,5 tai jopa 3 m.

Suappaat nähä mihin voimat ja kesä riittävät.

Kirjoista oli eilen asiaa tuntevan kanssa keskustelu. Minä olin sitä mieltä, ettei kirjailijoita enää pian tarvita kuin joitan tietoteoksia tekoälyin ohjattujen algoritmien valvojina.

Jo nyt voi kuka vain käskeä tekoälyä kirjoittamaan itselleen tarinan tai kaksi. Kertoa tuolle tunteita omaamattomalla älyttömälle älylle selkeän vinkin, millaisista tarinoista tykkää ja se kipaisee älysorvinsa ääreen eikä siinä puuro ehdi lautasella jähtyä kun luettavaa ruudulla loistaa.

Ei mene enää puolta vuottakaan kun ensimmäinen tekoälyn laatima kokonainen romaani on verkossa hankittavissa, ja vieläpä kaikilla mahdollisilla kielillä. Tai lie jo jossain sekin olemassa.

Kuka sellaisesta kirjailijuudesta provikat kuittaa? Ehkä joku virtuaalikustantaja yksin. Niidenkin tekstien kohtalo voi pian olla sama kuin nykyisten; ei niitä lue edes tekstien laatija, tekoäly. 

Mutta sitä auvoa, että joku yksittäinen kustantaja enää tuloja kuittailisi kirjailijoiden aivoitusten tuloksista ei kestä enää kauaa. Kuten pienempienkin tarinoiden, myös laajemmat mielikuvitustuotteet, romaanit, on jokaisen nettilaitteen omistavan käsillä sillä hinnalla, mitä laitteiden ylläpito maksaa.

Kirjailijan ammattinimikkeet kuolevat. Tekoäly nimistä kirjailijaa ei voi olla jos ei sitten jokainen kirjansa tilaaja kuvittele tekoälyä omakseen ja nimeä sitä joksikin Mark Twainiksi tai Kurt Vonnegutiksi. Tai vaikka Mintuksi ja Villeksi tai kusiaispesäksi. Onhan ne keksineet puhelinpalvelulinjastoihinkin vastaaville roboteille jo vaikka millaisia nimiä: "Hei, olen Botti Berseestä, kuinka voin auttaa?"

Iltasella

On tuullut hurjasti koko päivän.

Hirsirakennusten tarpeita kuoriutui tänään yksinlukien kymmenkunta kappaletta. Kolme oli isoa jytkälettä joiden paikalle raahaaminen muutamien metrien säteeltä ja nosto vuolupukille otti voimille. Koko työjelyni ajan seurasin silmäkulmasta aukealla töröttävää kuusikeloa, että milloinkahan tulee sellainen kierrepuhuri joka viäntää sen rungon sälöille ja kelo kuatua rymähtää niskaani. Sen oksainen latva olisi ylettynyt pyyhkäisemään kohdalleni helposti ja niin lähtö olisi valennut minullekin.

Toinen samanmoinen kuusikelo oli kaatunut jo viime syksynä toiseen suuntaan. Kauempana on myös koivun lahopökkelö ja ihmeesti se on kestänyt siinä jo kauan lintupönttöineen.

G siellä Knissa ajelee Mitsullaan. Oli laittanut vuotavan termostaatin kansitiivisteen paikalle uuden liimoineen ja samalla myös uusinut termarin. Toiseen pulttiin oli pitänyt hankkia helicoil-korjauskierre kun oli korkannut. Uusi pultti, joka siihen oli laitettu, oli ollut millin, pari liian pitkä, ja siksi kierrevahinko oli tapahtunut.

Muistan itse, miltä tuntui ensimmäisen auton omistaminen vaikka siitä on kulunut jo kohta ihmisikä (1976). Autoni oli uusi ja jälkeenkäsin olen ajatellut, että se juuri oli suurin virhe koko kulkuneuvojen vaihtuvuuden historiassa. Niiltä vuosilta on paljon muutakin muisteltavaa paljastunut, mutta tälle illalle laitan ne henkilöhistorian naulakkoon syrjemmälle. Jos uniin tunkevat, sille en mahda mitään.

Saunomisen, ja iltapalaksi muutaman räiskäleen nauttimisen jälkeen olen lopen uupunut kuin se erään mainehaitan saanut Lopen Uupuneet -seuran urheilija. Kun alan pätkälleni, nukahdan varmaankin ensimmäisen lauseen päälle rähmälleni jonka luen Anne Applebaumin Autokratia Oy -teoksesta sivulta 34 jossa uuden kappaleen otsikko lupaa selvittää "Kleptokratian etäpesäkkeet".

Nyt läppäristä kansi kiinni ja petille!

10.4.2025 torstai

Aamut valaistuvat vanhaan keväiseen tapaan aina vain aikaisemmin. Eilen aloitti tuulenhujakan miltei myrskylukemissa ja siihen on elonkehän ilmastotaloudessa riittänyt puhtia läpi yön. Pilviä on niin paksusti, että ei auringonkajoa näy. Laitoin heti herättyäni hellaan tulet että saan tuvan lämpimäksi ja kuumaa vettä. Jäi eiliset tiskit altaaseen kun väsytti niin hemmetisti illalla.

Osaisiko tekoäly kirjoittaa puolestani päiväkirjaa jos vain suullisesti sille latelisin mitä sylki suuhun tuo?

Meitä olisi siinä kaksi, että kummankohan päivästä se lopulta kertoisi? Älytön kysymys: Ei tekoälyä ole ilman älytöntä ihmistä sitä "näkyväksi" tekemässä. Ainkaan vielä.

Livauttaisiko tekoäly väliin murteellakin, vai aina vain kiäntäisi rivommatkin sananviäntöni kirjakielelle? Miten se sen kääntäisi jos sille ei ole sanastoajuria savonmurteelle asennettu?

En aio edes yrittää delegoida näitä typeryyksiäni virtuaaliälyille, mutta ehkä ne joku päivä tekevät ryöstöretken henkisten minuuksien kompleksisiin kerroksiin ja aloittavat kidutuksen saadakseen kökötkin aivoitukset haltuunsa. 

Ehkä tekoälyn hallinnoiman autokratia-valtakunnan rakentaminen on parhaillaan käynnissä. Ehkä USA on jo tekoälyn vallassa ja vain paviaania muistuttava oranssi pää siitä näkyy?

Yksi yhdeksänkymppinen mummo on lehtijutun perusteella myynytkin itsensä tekoälyvaltakunnan kanslerille.

Iltasella

Piti käydä kauppareissu kun leipä loppui. Tie on karseassa kunnossa kun tukkirekat ovat painaneet renkaansa akseleitaan myöten sulamaan alkaneeseen routaliejuun. Kävin jututtamassa kaavilaista moto/metsäkonekuskia. Se noitui UPM:n toimet sijoitusmetsien pehtoorina alle Stora Enson simpukkakohujenkin. Siellä missä UPM:n leimikot kulloinkin siirtyvät, on ympäristön ja teiden kunnosta huolehtiminen nollatoimintaa. Ja alueukolta vittuilut kaiken päälle.

Otin kaupasta pari purkkia piimää, italiansalaattirasian ja pienen kimpaleen sinistä emmentalia. Jäätelötötterön söin autossa ennen kuin läksin kylältä takaisin. Laskin parkissa istuessani kaupassa kävijät, niitä oli 6 aikuista ja 3 pojanjyskälettä. Pieneksi kyläksi aika paljon. Jos siihen tahtiin (5 min) Salen ovi käy koko sen 07-21 välisen ajan niin kyllä sillä asiakasmäärällä kaupanpito kannattaa. Ja tuohan oli vain yhden jäätelönsyöjän satunnainen havainto, joskushan kylän kaupassa on peräti tungosta ja kassat kilisevät tuplana. Työnantajana kauppa lienee alueen paras sillä isoa teollisuutta ei lähimailla ole. 

G oli laitellut jo Galantiinsa tummennuskalvot taakse. Takalasiin se oli ruttaantunut taitoksiin ja menee uusiksi. Se onkin hankalampi tapaus sillä lasi kaareutuu ja vaatii erilaisen paneutumisen asiaan. Ehkä pitää ottaa takapenkin selkänoja irti ja myssyhylly edestä pois; Neuvoi isi.

G:lla oli ollut torstaiseen tapaan yrityskoulutusta. Nyt oppia oli haettu pankista jossa oli rahoitusasioita lävitse käyneet. Kesään mennessä pitäisi yritys pystyyn pojalle laittaa kun konsepti on jo käytössä. Mutta tilat? Ei se kauaa yläkerrassa kannattavasti toimi jos ei sinne jotenkin väljempiä neliöitä saada räjäytettyä. Melkoinen on jo nykyisellään asikasaskelten tuottajien määrä porraskuilussa....

11.4.2025 perjantai

Maisema kylmänvalkoisena hohtaa. Nyt on satanut enämpi kuin edellisyönä. Tullenee kuiten aurinkoinen päivä.

Yöllä koski oikeaan olkapäähän ja koko käteen perkeleesti, mutta sinnikkäästi aina vain etsin asennon, jossa se vähän helpotti ja nukahdin uudestaan. Liki kuuteen korsasin, mutta sitten piti nousta jo kusemaan miekkaan.

Lapsellinen vitsi kertautui unessa: Kaksi savolaista äijää matkustaa Oulunkylästä kaupunkiin menevässä bussissa. Ikkunan puolimainen lukee tienhaaran kyltin ääneen "Kustaanmiekka". Toinen murahtaa, "eekä kusta!" 

Sairaus iski jälleen. Kuumetta 40,3, ripulia ja kovat lihassäryt. Mittään en jaksa tehä!

12.4.2025 lauantai

Tauti meni ohitse kuin luotijuna. Nukuin lopulta sikeästi, ei ole kuumetta, ei väännä vatsaa eikä kroppaakaan juili. Mikähän pikaviurus se oli?

Lehdestä luen, että amerikan kansalaisilla on nyt hätä. Kaikki on vielä kalliimpaa kuin aiemmin, työpaikat menevät alta, terveysjärjestelmiä romutetaan ja kaiken yllä leijuu uhkaava ilmapiiri; Sananvapaudesta ovat jäljellä vain koristelauseet polttouuneihin menevän roinan seassa. Niihin jätekuormiin laitettaisiin kernaasti kaikki Suuren Möliskön katastrofaalisen politiikan raiteille poikkiteloin asettuvatkin. Miljoonalle siirtolaiselle on jo kuljetukset tilattu.

Tutkijaprofessori Hanna Wass ykkösaamussa. Selkeäsanainen ja asiansa osaava haastateltava. Hänellä kiilteli kultainen risti näkyvästi kaulassa. Ovatko ristikorujen kantajat kovastikin uskovaisia vai onko sama, mitä ketjussa killuu? Viestitäänkö korulla kuitenkin jotain? 

Jos on kovastikin uskonnollinen, niin mille kannalle valtion palkkalistoilla oleva tutkija Wass asettunee Israelin Gazassa harjoittaman, julmaakin julmemman terrorin suhteen? Asiasta ei tässä ohjelmassa häneltä kysytty kun aihealue kosketti kotimaista demokratiaa ja parhaillaan käynnissä olevia kunta- ja aluevaaleja, taustoja ja nykytilannetta. Lähinnä demokratian tilannearvioita häneltä vain tivattiin.

Onko konkreettisen yhteiskuntajärjestelmän toimivuutta tutkiva henkilö asenteista vapaa jos siinä sivussa uskoo johonkin ilmassa leijuvaan, millään todistamattomaan mielikuvitusmaailmaan näkymättömine ja siten myös olemattomine jeesuksineen, jumalineen, enkeleineen? Ja jos vielä uskoo jonkun taivasten valtakunnan olemassaoloon ja äänestää päiviräsästen kristillisdemokraatteja niin...

Miten olisi oikein käsittää kristilliset-sanaan liitetty demokratia? Varsinkin, kun suomalainen kristillisdemokraattinen puolue on osoittautunut varsin fundamentalistiseksi, kylmänpoliittiseksi järjestöksi jolla ei sydäntä näyttäisi olevan niinkään paljon kuin näitä vaaleja varten kylmänsiniseksi värjätyn sydänkuvion kanssa vaalitaistoon käyneellä kokoomuksella.

13.4.2025 sunnuntai

Valoisaan aamuun sain herätä. Yöllä oli "vihreänkirkasta" kun kosmoksen tuulet värittivät kuutamoisen vihertäväksi. Kävin yhden maissa ulkona sitä katselemassa. Sitten join kuutamokahvit ja katsoin puoleksi uuden tuotantokauden toisen jakson "Minkä taakseen jättää"-sarjasta.

Nyt kun aamulla heräilin seitsemän maissa, unesta tuli mukaan Hectorin laulusta "tuulisina öinä kun en saa unta, menen rantoja mittaamaan"-perseveraatio.  

Unessa olin pienen kaivinkoneen ohjaksissa jolla kaivoin Kervispuron sillan viereen hirsirakennukselle pohjaa. Tilasin 0-16 millin murskettakin ties kuinka monta rekkakuormallista, mutta ei niistä yhtäkään koskaan paikalle saapunut. "Hectorille" piti minun esittää kysymys, että millä sinä niitä rantoja mittailet, mutta sitäkään hermannia ei paikalle ilmaantunut.

Iltasella

Tänään kuorin pelkästään 2,5 metriä pitkiä, läpimitaltaan 10-15 senttiä olevia pöllejä huussirakennustarpeiksi. Niitä alkaa olla kasassa kolmisenkymmentä ja samanverran lisää pitää vielä sileiksi silitellä.

Laskin sen niin, että seinäänsä kohden menee n. 15 pikkuhirttä kertaa neljä + piätykolmiot. Saas ny nähärä senkin suunnitelman...

Vaali-ilta toi persuille rökäletappion jota on voinut ounastella jo kauan. Luulivat, että ivailukonseptilla ja kaikkiin ilmansuuntiin vittuilemalla politiikassa ikuisuuksiin saakka menestyttäisiin. Halla-aho ja Purra saivat turpiinsa enkä sääli tynkkysiäkään sitten niin yhtään. Heidän oma sloganinsa "sitä saa mitä tilaa" sattuu tällä kertaa oman populistipoliitiikan suonikohjuistamaan nilkkaan. 

Kokoomuskin ehkä siirtyy ns. sivistysporvarin asemaansa takaisin eikä yritä sovitella enää työmiehen rukkasia ahnaanturpeisiin, löllöisiin kouriinsa. Vielä kun  tajuaisivat, että sydän ei sijaitse oikealla ja suttaisivat koko absurdiksi muotoillun hymiöelimen pois puolueensa tunnusrivistöstä, niin paikka poliittisessa kentässä asemoituisi sille oikeistosektorille, jossa se 1918 teurastajanarpineen muistaisi opitut faktat.

Suomen kaltaisessa, sisällissdan 100 vuotta sitten runtelemassa, väestöltään vähäiseltä maalta ei riitä resursseja eikä voimia radikaalipolitiikkaan jota jo kertaalleen haudattu vennamolaisuus edusti. Kalmalle se haisi Timo Soinin jytkyillessä ja yhä kitkerämmäksi haju kävi, kun valju "mestari" Halla-aho remmiin astui ja avasi puolueen saluunanlävet Juneksen, Tynkkysen, Eerolan ja Marine Le-penistä muistuttavan Laura Huhtasaaren topparoikalle perässänilkuttajineen. Revohkan klovniksi valikoitui sahuri Viitasaarelta ihan EU:n ytimeen saakka mitään osaamattomana haljuilemaan.

Tässä päivän iltahartauteni. Sanoitukseen en ole tarvinnut henkiolentoja eivätkä olemattomien jumalien agitaattorit käsiään päälle ole taputtelemassa. 

Mitään maailmallista merkitystä ajatusteni julkituonneilla ei ole, mutta lapseni rakkaat muistutan jälleen, että kun joskus tämänkin sattumapaimentolaisen tallaaminen maapalloa kuluttamasta päättyy ja satutte lueskelemaan näitäkin rivejä, niin tietäkää, että teitä ja sukujeni muita jatkajia, siis lapsia nytkin ajattelen, ja että päättyisivät jo hirveät sodat ja elonkehän tarpeeton rikki jyystäminen kun vähemmälläkin toimeen tultaisiin.

Teille muille, jotka satutte mitä tahansa rivejäni lukemaan, sanon vain, että siinäpähän luette, esikuvaksi yhtään millekään ei kellekään minusta ole. Enkä tahdo olla. Palvottavia mestareita on maapallolla aivan tarpeeksi. 

Ilolla olen ottanut vastaan kaikki pahansuovatkin viestit ja vittuilut. Olen nimittäin tavannut sellaisiakin ihmisiä, jotka ovat sanoneet, ettei heille ole koskaan ikävästi sanottu ja sen on kyllä heistä huomannut siinä itsetyytyväisyyden suossa lilluessaan.

Sopivasti on ollut teitä mukavaakin palautetta antaneita, mutta kannattaako niistä kiittää koska sitäkään varten en tekstejäni suolla tällä elämän suolla? Kiitos nyt ei maksa mitään, mutta jos sen toistamiseen tarvetta ei tunne, niin kerta riittäköön. Inflaatiolle altis sana se kiitos.

Joskus minulle on uskoteltu, että olen hyväkin ulosanniltani kirjoittamalla. Joku ja jotkut ovat näinä kymmeninä tekstailujen vuosina yrittänyt jopa mesenaatiksi heretä, mutta joutunut pettymään karvaasti kun ei tuosta mokomasta tuon kummempaa kirjoitusten kynnökselle alkanut itääkään. Sori siitä, vaikka eihän se minun vika ole jos ei "siipeily" kustannuksellani ole kannattanutkaan.

Tarkennan hävytöntä ilmaisuani: Mesenaatit ovat kautta aikain olleet eräänlaisia siipeilijöitä. Kun taiteilija on kuollut ja jälkeensä jääneitä tauluja on alettu huutokaupata, on kermankuorijoina saamisiaan saapuneet kuittaamaan nuo köyhälle taiteilijalle leivänmurusia pöydiltään ripotelleet "ystävät".

Sekavia kirjoittelen, mutta mitä sekään haittaa tässä sekavassa maailmassa. Vilkaiskaa White Housen isännän paviaanin päätä kun se turpaansa aukoo. Maailman katoilla se paskan puhuminen vasta onnistuukin!

Paviaanilta pyydän anteeksi.

Soitin Paulukselle joka on ollut viikonloppuvapaalla. Hieman huolettaa se hänen toistuva yskänsä. Olivat olleet viikon ulkomajoituksessa leirillä, mutta heti kun oli pari yötä kasarmioloissa, yskä oli tullut takaisin. Sisäilimaongelmia vissiin siellä.

Armeija pitää huolen pojistaan, sanottiin ennen, mutta pitääkö oikeasti? Ja nykyäänhän siellä on tyttöjäkin ynnä muita.

14.4.2025 muanantae

Tällä hetkellä kun klo on 08.15 näen Unimäen mökkini ikkunasta, puuron hautumista odotellessani ainakin kolme käpytikkaa, kolme oravaa, neljä mustarastasta, punatulkkuja, peipposia, erilaisia tiaisia, juttaurpilaisia ja närhejä tekemässä päätyötään, elikä ruokailemassa ennen kevään kiivaimpia parittelusessioita. Oravat kylläkin ovat jo paritelleet tälle keväälle ja valmistautuvat synnytystalkoisiin tai ehkä ne jo kantavat posket pullollaan ruokaa pesissä oleville poikasille.

Kaikki nuo erilaiset linnut ja nisäkkäät näyttävät olevan suht sovussa keskenään vaikka ruokailutila ei ole suuren suuri. Rasismia ei esiinny, lajit vain keskenään pitävät hierarkiasta huolen. Punatulkuilla näyttäisi naaraat olevan komentoketjussa ylimpinä. Tikkapariskunta hätistelee yhdessä kolmatta tingille tunkijaa kauemmas, mutta ei sekään kovin agressiiviselta toimelta näytä.

Nukuin harvinaisen pitkään vaikka säryt välillä herättelivätkin. 

Nyt nautin aamupalan ja lähden pöllinparkkuuseen, että saan tällä viikolla urkon valmiiksi. Piäsiäiseksi täytyy matkustaa Sivullistenkadulle. Elias morsioineen ja Pauluskin tulevat pyhiksi kotiin.

Iltasella

Vettä satoi iltapäivällä ja kastuin palstallani läpimäräksi. Saunaan oli tosi mukava sen jälkeen mennä lauteille makoilemaan.

Kurkia, joutsenia ja kyyhkysiä lensi ylitse, ja muutama hanhiparvi. Tuuli kääntymässä pikkuhiljaa pohjoisen suunnasta lännelle, ja siitä varmaankin ihan pian etelään ja sitten luonto alkaa kahista elämää.

G pätkäytti uutisen: Hiustenleikkuuyrityksen perustamispäiväksi on valinnut tulevan torstain. Huima homma, mutta vähäriskiseltä kokeilujakso ainakin kuulostaisi. On saanut sovittua yrityskoulutuksessa jonkun systeemin, jolla saa tilat ja parturintuolin kympin vuokralla kuussa. Siihen kokeiluun kuuluu vakuutuksetkin. Ennakkoveroja ei tarvitse ruveta haalimaan ja alvin osuus on sen verran ison tuloksen takana, ettei siihenkään tarvitse varautua.

Ehdotin huumorilla yrityksen nimeksi G Saksii! (Saa keksii, hih).

Soitin Tapsalle päivätauollani. Oli juuri ajamassa Hormakummun kohdalla Sodankylään sekalainen pikimurskekuorma retelinsä lastina. Kolme reissua sanoi päivässä heittävänsä. Se tekee yhteensä yli 600 km ja siihen lastaus ja purku päälle. Miten se vielä jaksaa kun kymmenien vuosien rekkaralli on jo takana? En muistanut kysyä, asettuiko keväällä ilmennyt korkea verenpaine lääkityksellä.

Nyt on klo 22,30 ja alan muate!

Tummasilmäpieni

3.4.2025 torstai

Klo on nytten 03.28. Joku ajoi tiellä vaalealla maasturilla maisemaa päivänvaloakin kirkkaammaksi valaiseva, varteen kiinnitetty valospotti katolla. Tehovalopakkaus kävi kääntymässä auratun väylän päässä ja huristeli pian takaisin. 

Tämä oli toinen öinen ilmestys tällen keväälle. Se edellinen oli pieni, punainen henkilöauto. Aiemmin oli yksi toisaalla Kajaanin tien varrella kun olin tulossa tänne. 

Onko jepet kehitelleet valotehosteisen juonen jolla metsäneläimiä jahdata? Nehän pökkiintyvät moiseen valosaastekeilaan osuessaan ja on helppo teilata karjapuskurilla aurausvallien väliin hengettömäksi. Pyssyt saa jättää kotiin kun tappokeikalle lähdetään.

Mutta tulee se sekin kalliiksi jos kiinni jää.

En oikein keksi tuolle öiselle harrastukselle toista muunlaista syytä kuin että jotkut arkeensa tylsistyneet kuvaavat "road movieitaan" ja laittavat netissä jakoon. Luvatontahan se ei ole, mutta epäilyt herkästi heräjää savolaisten salametsästyskäräjien tuoreessa muistissa ollessa.

Iltasella

Olipa aurinkoinen, tuulinen päivä. Noiden puhurien voiman kun saisi toveriksi raskaita pöllejä kuorintapukille nostaessaan. Aamupuuroenergialla pinnistelin, paitsi että lyhyt kahvitauko oli välillä. Sitten olikin hyvä syödä kun oli oikea nälän tunne.

Mietin painavia tyvipöllejä pukille ährätessäni kehonrakentajia; Onko itsekkäämpää tointa maailmassa kuin se (paitsi misseiksi aikovilla ja USA:n Suur Mölisköllä)?

Kehonrakentajien (fitness-"urheilijoiden") päivät pyörivät kirjaimellisesti oman persesilmän ympärillä. Siihen jos vielä harrastetaan joogamatolla meditaatiosessioita joissa keskitytään omaan mieleen, niin itsekkään ihmisen malli on täydellinen.

Entä sitten, kun bodarin nahka alkaa naamasta roikkua kuin Aku Ankan koiralla Pulivarilla? Mikä kauhistus se kehonsa timminä pitämiseen koko ikänsä uhranneelle onkaan. Siihen päälle jos mulkkukaan ei enää toji kun tuli käytettyä purkeissa tarjottavia kasvu- ynnä muita hormoneja ja tehosteita niin onpa loppuelo mustaa kuin magnesiumjauheella suolistonsa vuoranneella lisäainereserviläisellä. Esimerkkihenkilömme aiheessa: Schwarzenegger ja Stallone ovat aika kamalan näköisiä nyt vanhoina.

Saunoin. Tuulen voima yltyy. Siitä ei saa selvää, miltä ilmansuunnalta puhaltaa sillä puut pyörivät runkonsa ympärillä, ja jos kuselle alat muka myötätuuleen, puhuri pyörähtääkin juuri suihkun puolelle ja yritpä keretä alta poes!

Kuunsirppi ja tähdet kirkkaita. Pohjoisen puolella revontulikäärme huiluaa koko avaruuden mitalta itään päin.

4.4.2025 perjantai

½6 heräsin. Tuulen voimannäytöt eivät ole laantuneet. Yksinäinen orava jyviä narskuttamassa, ja nyt tuli tikka tolpan kylkeen, mutta taisi huomata heränneensä liian aikaisin kun nyt se nuokkuu nokka nuupallaan, pylvään koloihin kyntensä tiukasti lukinneena sijoillansa.

Yön unet olivat kuin avaruus, rajaton areena näytelmille. Heräillessä ajattelin ajattelua; Voisipa sen ajattelemalla myös lopettaa kuin sammuttaisi katkaisimesta valot.

Hain bensaa Torakorven "Essolta" kolme pöntöllistä sillä jos tie tuostaan pehmenee, sitä ei viikkoon pariin ainakaan auton kyydillä tänne keluta. 

Kaupasta hain kaalia, muutaman tomaatin, kurkun, kalkkunaleikkelettä ja taisi pari AB-piimäpurkkiakin kyytiin eksyä. En käynyt Elisabethiä katsomassa kun pihassa ei ollut kumpaakaan autoa enkä viitsinyt kysyä, onko kettään kotona. Ehkä äiti ja vauva nukkuivat vielä niin kuin viimeksi kun aamulla pistäysin. 

Jotenkin olisi vain mukava pitää sitä tummasilmäpientä sylissä.

5.4.2025 lauantai

Sepelkyyhkyjä kaksi saapui aterioitsemaan. Kauan istuskelivat läheisten leppien oksilla ennen kuin uskalsivat leuhahtaa ruokinnalle.  Sopivasti on siellä nyt kauranjyvää ja ehkä murusia pähkinöistäkin kun kävin niitä sekoittamassa siementen joukkoon. Ne ravisevat sitä mukaa automaatista ympäristöön kun tikat, oravat ja pikkuiset linnut koloja nokittelevat.

Kyyhkynen-sukunimisen naisen tapasin muinoin jossakin jotakin varten. Hän oli viehättävä ulkomuodoltaan, mutta kuoren kun käänsi, ei siitä selvää ottanut. Tai sitten se olin minä, josta en itsekään selvää saa koskaan.

Selvänä kyllä olen pysytellyt kohta G:n iän verran.

Aurinko paistaa, mutta tuuli käy kylmänä pohjoisesta. Sanoin Nahkiaiselle Ylitorniolta kun se soitti, että herkiä puhaltelemasta tänne päin. Taisi kylläkin olla Oulussa, mutta sama se sille.

Jakulle suunnitelleet eilen "suntin" asentamista aivojen vesitilasta selkärangan poistoputkeen kun on vedestä ylituotantoa ja paiskoo miestä miten sattuu kun märkä lasti heilahtaa kuin saavissa laidalta toiselle. Populääristi näin sen voinee selittää kun eivät lääketieteen termit suusta oikein päin osaa ulos ujua.

Vesipää, siis. Laitoin sisarusten Whatsapp-ryhmään, että ehkä se Jakun vesi on yhä sitä 70-vuotta sitten sinne ryystettyä Unimäen kaivovettä kun poikanen oli meinannut hukkua pudottuaan pää edellä jorpakkoon.  Isä oli puhallellut henkiin ja katsoneet muutaman päivän, että kaippa se siitä seleviää. Oli ollut hengetönnä joitain minuutteja.

Sitäkin koetin muille arvuutella, että jospa J:n kehitysvammaisuus ei johdukaan Fragile X:sästä vaan siitä hukkumis-läheltäpiti osumasta? Häneltä ei jostain syystä ole listan mukaan verinäytettä otettu kun testasivat meidän muiden kantakirjakelpoisuutta 1980-luvulla. Elikä etsivät veljiemme kehitysvammaisuuden syitä ja että onko joku muukin kantaja sille kromosomivirheelle. Myöhemmin tutkimusta laajensivat sukujemme uusimpiin jäseniin, varsinkin naispuolisiiin sillä kyseinen evoluutio"virhe" voi siirtyä vain äidiltä poikalapseen.

Löydöksiä ei ole uroksissa ole, "merkkiominaisuus" joillakin naisilla ja siinähän se riski sitten piileekin.

Puhtaat kantakirjakarjan paperit on siis useamman siittäjäehdokkaan ja synnyttämään halukkaan lakkarissa, mutta ei se takaa yhtään mitään. Evoluution kokeilusekavuuteen kuuluu yllätykset eikä siltä säästy rahakkaatkaan hedelmöityshoitotoreiden tarjontoja hypistelevät.

Lopussa tulee kuitenkin tyrannit, jotka tuhovoimakahvasta kääntävät eikä yksittäin tuhkattaville tarjolla olevia krematorioita enää tarvita.

Maailman tilanne on juuri näin vakava kuin sen tuohon edellisen lauseen sisään lyhyesti kirjasin.

Katsokaa maailmankatoilla keikkuvia johtajia niin Idässä kuin Lännessä ja kaikkialla niiden liepeillä ja väleissä.

Minun kromosomivirheelliset veljeni eivät ikinään kykenisi, eivätkä haluaisi, sellaisiin tuhoihin kuin ne, joille kaikentuhonavaimet ovat nytten hallussa. Ne jopa ylistävät johtajnominaisuuksia ihan ite, ja kansa; valtavat läjät ihmismassaa,  on valmis aina uutta keisaria kumartamaan.

Mikä geenivirhe aiheuttaa tyrannille ne unet, joita sen säälimättömät aivot käytäntöön panevat? Onko niiltä näytteet otettu ja analyysit tehty jotta tyrannien kehittyminen maailmassa voitaisiin keskeyttää jo kohtuun kun niskapoimut ja verikoe sikiöstä sen osoittaa?

Ovatko tyrannitkin pienten piirien sisäsiittoisuuden tuloksia kuten siitä syystä taantumaan kuolleet aatelissuvut? Milloinka tyrannien syntymisiä edistävät lähteet kuivuvat?

Voe kykki mitä ajatuksia tuas! Ne saapuvat uniin illan uutisten höystäminä ja kun ne yön ylitse ovat vahvistuneet, saavat uutta pontta seuraavan päivän sotamurhauutisista ja loputtomista "asiantuntijoiden" ja "oraakkeleiden" tarjoamista spekulaatioista medioissa.

6.4.2025 sunnuntai

Iltapäivään asti vuolurautani, jonka kahvan pihkakerrostuman alta haamottaa yhä isäni kovertama puumerkki TH ryysti hirsieltä kuori- ja nilakerroksia kuin tuo 100 vuotta vanha savottalaisten työkalu ei vuosikymmeniin olisi koskaan huilia pitänytkään.

Sitten saunoin, keräsin kamppeet ja pyykit ja ajaa hurautin tänne Sivullistenkadulle Kajaaniin. Nyt olen aika poikki enkä kissaa jaksa sanoa. Mutta miksi pitäisikään?

"Mirriä" voisi kyllä silitellä, mutta jaksaisiko sitäkään...

7.4.2025 maanantai

Aamupäivällä hampilääkäri jossa selällään pötköttelin melkein kaksi tuntia kun juurihoitoa tekivät. Hampilääkärin maha äänteli kirkkaasti niukkaillen oikean korvan vieressä kuten edelliselläkin kerralla. Poraaminen ei sattunut, mutta yläkroppa puutui ja olkapäihin, niskaan ja käsiin alkoi särkeä. Kestin sen urhoollisesti. 

Toista se siinä kahden ystävällisen ja vointeja kyselevän naisen välissä oli ollakin kuin pienenä koululaisena punakan, juopon ja aina äreän Uosukaisen armoilla joka saattoi panna vaikka tupakaksi kesken hampaan puuduttamatta repimisen. Eikö tuo liene puikoilla avoimeksi tuettua suuta tuhkakuppinaankin käyttänyt...

Sitten käytiin hakemassa Sotkamosta G:lle vanha Mitsubishi  ajokiksi. Se on juuri katsastettu kampe, että ehkä poika saa tuntumaa siihen, millaisia huolia auton omistamiseen liittyy. Eikä sureta, jos paaliin joutuu sen kohta pian rutisteltavaksi hilaamaan. Tai sitten se kestää ja kestää. Ei siinä ainakaan mitään erikoisempia sähkölaitteiden vikoja ole niin kuin näissä uudemmissa, muovikuorisissa kiitäjissä kaikissa tuntuu olevan.

Poika tekee niin kovasti töitä lukionkäynnin ohella, että kaipa hän kotona asuessaan autonsa kulut hoitelee. Ehkä innostuu tuunaamaan ajokissa olevat kosmeettiset ym. runnut ja myy sen sitten hyvällä hinnalla kavereilleen. Armeijaankin pojalla on ihan pian lähtö.

Tupakoitu siinä autossa kyllä oli, että sisuksissa joutuu tekemään hajunpoistotöitä aivan ensimmäiseksi.

Nyt olen takaisin Um. Lämmitin kaminaa ja saunankin ja kun klo on kohta puoli yö, alan uinumaan. Kuu on jälleen kääntyillyt niin, että yli puolella tehollaan se maisemaa valaisee.

Mökkitien alkupään olivat työkoneet ja puutavararekat painellet sellaisille urille, että juuri ja juuri korkeimpien, jo pikkupakkasessa jähmettyneiden liejuharjanteiden päällä taiteilin pahimpien kohtien ylitse ja pääsin pihaan.

Maailma kaikkinensa on tullut umpihulluksi 1930-luvun malliin, ja sivu siitäkin. Hitlerin kopio puuttuu, mutta nyt niitä on tarjolla useita omanlaisiaan. Jos ne yhtyvät, käy kuten kulotuspoltolle: keskellä olijat kärventyvät lopussa niin, ettei niistä edes puhurien pyöriteltäväksi tuhkaa synny.

Kävin silti päivällä iänestämässä. Radikalisoiduin siinä ehdokaslistojen äärellä äkisti ja ruksasin molempiin lipukkeisiin nuorten, tuntemattomien ihmisten lumerot. Tai tiesin kyllä heidät esitteiden ja puolueidensa perustella, mutta eivät he aiemmin ole luottamustehtävissä olleet.

Vituttaa vanhat, paikoillensa pikeentyneet paskapäät jotka luulevat osaavansa hommat. 

Katson vanhaa itseäni peilistä ja piru vie!: En minäkään mitään osaa.

Mieluiten Nietzcheä mukaillen, jeesukset unhoittaen: Ecce Homo!

"Näin hetki sitten ketun"

27.3.2025 torstai

Kiepautin Kajaanit ja Iisalamet ja nytten olen jälleen tiällä Um. Ostin uudenkäytetyn raivaussahan Iisalamesta. Kunhan lumet vajenevat, kuleksin sen kanssa ainakin tämän mökin ympärystän aluskasvillisuutta matalemmaksi.  

Kotimaisesta elokuvasta oli "ylistävä" arvio Etelän aviisissa. Sysmästä tekivät kiljunpyörteisen draaman jossa muutama sisarus kännää ja panee   ...sahtia...., kännää lisää ja panee... uutta hiivaa tyhjentyneisiin tynnöreihin ja eikun käymään. Ehkä ne panevatkin, mutta siitä arviossa ei mainita.

En muuten elokuvakritiikkiä olisi pannut merkille, mutta kun lukemaan houkuttelevaan osaan jutun alussa oli pantu(!) maininta, että koska elokuva sijoittuu nimenomaan Sysmään, se on kuin mainos sille paikkakunnalle jollaisesta "jokaisen pikkukunnan pamppu haaveilee..." panohaaveidensa päälle tietenkin.

Ajattelinpa sitten metsäläispontikkapitäjä Rautavaaraa ja millaisen aiheen ympärille tiältä elokuvan tekisi josta muovaisivat Hesariin näin houkuttelevasti: 

"Kännikomedia sahtia panevista sysmäläis­siskoista saattaa olla tuleva iki­suosikki, kehuu kriitikko

Keski-ikäiset naiset säntäilevät alkoholin perässä hykerryttävästi Teemu Nikin sysmäläiskomediassa 100 litraa sahtia. Elokuvassa on aineksia hitiksi."

Tässä savolaispitäjässä asia, jonka perässä vanhat ukot ja muutamat juoksupojat säntäilisivät, olisivat metsän eläimet, pääasiassa sudet. Eikä luvallisesti yksikään. Ehkä pontikkaakin tirautettaisiin, mutta se on jo niin kulunutta elokuvien aihetta, ettei paljoa kiinnosta edes ajatella. Ja kovasti puhtoisen kliinistäkin se nykyään on kun jokainen metallipuolen opinnot lävitse käynyt on jo kauan osannut rosterista viinatislaamon hitsailla ja homma käy kätevästi vaikka keittiössä jos emäntä antaa luvan. Tai sitten autotallissa talvirengassarjan viereiselle työkalupöydälle sijoitetun kaasupolttimon äärellä.

Korpipitäjässä tehty elokuva kuuluisi rikoselokuvien genreen josta näillä seuduilla hykerreltäisiin turpaan sen tekijöitä. Tai ammuttaisiin otsaan, ajettaisiin autolla ylitse, tapettaisiin niiden koirat, puhkottaisiin autojen renkaat, käytäisiin kusemassa bensatankkiin ja kaivoon murjaistaisiin kimppapaskat.

Jos minä kuuluisin käsikirjoittajatiimiin, tai vaikkapa itse sellaisen saisin aikaan ja se menestyisi jatkoon, saisin olla varuillani kaiken aikaa. Olisiko mökkikään enää pystyssä kun poissaolon jälkeen takaisin tulisin.

Näistä seuduista kertovan elokuvan ydin olisi petoviha. Sudet saisivat kohteena pääroolin, vierellä pakoon tassuttelisivat ilvekset ja näädät. Sitten vihanpidossa siirryttäisiin luonnon monimuotoisuudesta huolestuneisiin kansalaisiin, vihervasemmistolaisiin poliitikkoihin, dokumentaristeihin "Rysselin herroja" unehtamatta.

Näyttelijäkaartiin saattaisi olla mahdotonta saada niin suurta joukkoa kuin elokuva vaatisi koska se olisi, ainakin minun kirjoittamana, petojen puolella viimeistä kuolonkorahdusta myöten. Ei ehkä "kolme veljestä" riittäisi vaikka pantaisiin  heille akat rinnalle evästermareiden ja kinkkuvoileipien kera susien kimppuun hyökkäämään opetettuja saksanpaimenkoiria (Deutscher Schäferhund) paimentamaan. 

28.3.2025 perjantai

Eiliseen elokuvaideaani: Henkilöiden nimet kaikki olisivat paikkakunnan menneiden aikojen korkonimiä malliin Titjonen, Hermanni kakkonen tms..

Tänään tein ennätyksen pöllien kuorinnassa, mutta vielä on jäljellä ainakin puolet. Ehkä pitää kaataa muutama puu reunoilta lisää jotta riittää...

30.3.2025 lauantai

Koko päivä pöllipalstalla, mitä nyt ruokailemassa ja kahvilla kävin. Vaatteet ovat niin pihkassa, että kun saan riisutuksi, ne seisovat vaikka itsestään seinään nojaamassa. Otin tavakseni riisuuntua saunalla kun savottalaisen haju olisi tuvassa turhan tymäkkä. Ja kuivavathan ne paremmin saunomisen jälkeen siellä. Ei hajuaja kyllä itse erottele kun nenä on jo tottunut eikä vieraista ole tällä kulmalla pelkoa. Ketään ei saa käymään vaikka anelisi, mutta toisaalta kaipaankokaan tänne muita enää koskaan. Lähen sitten ihmisten ilmoille ite kun  alkaa yksinäisyys ahistaa. Ehkä Kuopion suuntaan teen jonkun retken kunhan enimmät pöllit lekottelevat kuivumassa kevätahavan kourissa ilman kuorinahkaa havupedillään.

Minkäänlaista kipinää en tuntenut humpallelähtöön tämänkään illan Napistansseihin. Säästöä sekin vain.

Mustarastaita oli jo kaksi ruokinnalla. Pikkulintujen määrää en ala laskemaan, mutta punatulkkuja on enämpi kuin koskaan. Tikkoja runsaimmillaan neljä ja oravia myös sama määrä. 

Joutsenet ovat kalkatelleet jo pitkän aikaa Karilahden sulassa. Huuhkajaa en tällen illalle kuullut.

Tänään ajattelin lapsena lukemieni tarinoiden Robin Hoodin elämän päättymisen hetkeä kun se päättyi surullisen kaihoisalla hetkellä jousipyssyn viritykseen ja helähdykseen kun nuoli singahti viimeisen kerran kaarevalle matkalleen taivaanrantaa kohden.

Jostain syystä kuvittelin tapahtumapaikaksi Kellomäen kansakoulun hirsisen saunarakennuksen vintin ja akkunan, josta Robin viimeisen nuolensa sinkautti menemään.

"Kuoleva Robin ampuu ikkunasta nuolen ja toivoo ystävältään Pikku Johnilta hautansa olevan paikassa, johon nuoli laskeutuu."

31.3.2025 Muanantae

Näin hetki sitten ketun, kirjoitti Timo Kustaa 60-luvulla Pellossa. Samanlaisen huomion sain nyt ruokatauolle pistäytyessäni minäkin merkata muistiin. Napsaisin muutaman kuvankin ikkunaa aukomatta. Minnehän lie repolaisen matka ollut? Ketut ovat reviirieläjiä joten ehkä kymmenen kilometrin ympyrän sisällä se pyörinee, tai kahdenkymmenen. Riippuu ruuan löytymisestä. Jänikset ovat vähissä, ja myyrät. Lintuja on hölselumessa hankala kiinni saada eikä ainakaan orava suupalaksi sille jää. Hyväkuntoinenhan tuo oli, että on se syötävää löytänyt. Jossain voi olla susien jäljiltä hirven raato tms.

Stubbimme reissaa maailmalla. Siinä jää aikoinaan matkustamisista parjattu "Reissu Lasse" (Reino Kristian Relander) nolon osille tilastoissa, eikä matkustustilastossa pian voita Mara Ahtisaarikaan vaikka se se vasta elämästään suuren osan lentokoneiden penkeissä viettikin. 

Tein pölökkytyömualla inventaariota ja laskin, että täytyy muutama iso puu kaataa jotta riittää. Kaksi kävin vielä illankuhjasssa nurimassa, mutta kun alkoi vettä niskaan kaataa niin lopetin.

Saunassa oli nyt mukava käydä kun oli niin märkä päivä.

Käsiin koskee.

1.4.2025 tiistai

Se oli torstai-aprillipäivä kun Soila syntyi. Mulla on tuossa hälle lahjaksi vanha laatikko sisältöineen. Käyn leipomosta lämpimän ruisleivän ja tuoreita riisipiirakoita laatikkoon lisäksi.

Elias taiteili kansikuvan lahjaan.

Tuosta kellojutusta tuli ihan hyvä. Sen alkuperäinen valokuva (1984 tai 1985) oli aivan pilalla ja homeinen kymmenien vuosien aitan hyllyllä tätä päivää odottelemassa ollessaan. Valokuvaamossa korjasivat sen kuntoon. Leikkelin siihen ohuesta plexistä lasin. Kellon itsensä kuuluukin olla ruostepilkullinen.

Vaikka tulee hieman murheellinen olo kuvaa katsoessa, niin on siinä pikkuisia ilon säikeitäkin; lapsi selvisi äidinikävästään jollain tavalla vaikka tiukkaa se on tehnytkin.

Kun olin tulossa kylältä pois, laski puutavararekka hydraulijalkojaan tientukkeeksi pinojen viereen joten käännyin takaisin ja kävin Akulassa joutavia lorsaamassa.

Iltasella

Sivullistenkadulla Knissa G ja Puutarhuri ovat jälleen kovassa flunssassa. P:n yskäkään ei ole loppunut, mutta on kyennyt olemaan palveluksessa koko ajan. Outoja romuskoja ovat tämän kevään taudit.

Elias tulee pääsiäiseksi naisensa kanssa. Lupasin maksaa tanssiharrastuskengät kunhan valitsee sopivat, mutta miettivät vielä, mitä alkavat harjoittelemaan. Tanssilenkkareista oli ainakin puhetta.

G:lla on autokuume. Toppuuttelin ja kehotin panemaan parturointibusineksesrahoista reilusti säästöön vielä vuoden verran ja katotaan sitten, mutta ei taida maltti riittää. Jos menee kesäksi Ouluun töihin, niin ehkä jonkinlaiseen romuun on varaa, mutta sen ylläpitoon ne sitten kulahtavatkin.

Kyllähän siinä kun katsoo pihassa pyörähtävien kaverien kulkupelejä, mönkkäreitä, mersuja ja bemareita niin jonkinlainen vitutuspyörre pojalla päässä saattaa käydäkin. Isit ja äidit useimmille niitä kulkupelejä kustantaa, ei se voi muuten mahdollista olla.

Iltapäivällä aurinko paistoi, mutta kevätahava oli kolakkaa. Kaadoin kolme isohkoa petäjää ja katkoin ne, sitten nostelin kuorittuja pöllejä kuivumaan koroketelineille enkä muuta viitsinyt/jaksanut tehdä.

Panin generaattorin pyörimään muutamaksi tunniksi kaivon tyhjennystä varten . Lykkää jostain syystä niin paljon savea sekaan, ettei sankosta pohjaa erota. Veden tulo on runsasta. Uppopumppu kiri kuitenkin tulopaineen kiinni ja kaivo oli kahta rengasta vaille tyhjä kolmen tunnin pyörityksen jälkeen. Virtajohdossa loppui vara, olisin muuten antanut vajua ihan pohjaan saakka (8 rengasta). Alkoi sieltä tulla sitten aivan kirkastakin, että tupaankin kelpaa eikä hampaissa savi narsku.

Nyt nukuttaa kun klo on 21.30 ja kuun kapea sirppi Vinhan haudan takana olevan suurkuusen yllä killottaa.