19.5.2025 maanantai
Mua kuurassa viijeltä uamulla. Aurinko jo selluliemikuusikon latvojen tasalla. Minä silimät sikkurassa, jäsenet jäykkinä, mulukku pystyssä tallustelin pihalla ja kävin saunalla pesemässä kädet. Huuhtaisin naamaakin niin maailma alkoi kirkastua.
Kivut muistuttavat elossa olemisesta. Nuoruudessa rasituksesta johtuvat kivut helpottuivat nopeasti, mutta nykyisessä kehossa eläessä niistä ei pääse eroon muuten, kuin puuhastelemalla kaikenlaista.
Eilen tein muinaisten stonhengeläisten harrastamia, kivisiä askareita vääntelemällä syliin ottamattomia kivenjärkäleitä rakoliiterin nurkkakiviksi. Sattui toisen sivun pilastereiden kohdille valmiit kivirauniot nurmen alta, ettei käsipelissä niiden poistamiseen ollut mieltä. Isonkin kiven kyllä poistaa kun lapioi ympäriltä muutamat kuutiot maita pois ja vyöräyttää ne syntyneeseen monttuun, mutta eipä siinä järkeä olisi ollut. Varsinkin, kun lapioitava maa-aines sisältää enämpi kiviä sekin kuin multaa. Nyt syntyivät vanhanaikaiset luonnonpilasterit kuin itsestään nurkkakiviksi. Ei tarvinnut kuin korkoonsa kohottelut ja kiilakivilintit.
Keikkuuhan rakennelma tuollaisella pohjalla kokonaisena kun routa jäytää, mutta kyllä hirsien liitokset sen kestävät. Kestäisivät vaikka maanjäristyksenkin. Pohjanmaan jäljelläcolevat, vähintään satavuotiaat ladot ovat hyvä todiste. Ja löytyy niitä latoja metsittyneiden peltoläimäreiden seuduilta muualtakin jos vain ovat katteet pysyneet vuotamattomina eikä lumi ole runnonut läjään.
Uih, miten isoja ajattelen pikkurakennustyömaittenikin keskellä! Mistä tänne muanjäristyksiä siunautuisi kun ei pikku maailmannapamme sijaitse mannerlaattojen saumakohdassa.
Eilen oli siis sunnuntai ja tein hommia ohitse iltauutisten. Sitten maittoi sauna ja uneen solahdin kuin pilkkijä uveavantoon.
Näin unta Valkeapaitaisesta. Hänellä oli asianaan tulla kertomaan nähneensä yhteistä tuttavaamme Kouvolasta. En vain enää muista, kenestä puhe oli. Yhden kysymyksensä muistan: "Mitäpä olet viime aikoina hivellyt?" Vastasin siihen ihan väärin: En ketään, vaikka olisi pitänyt sanoa, että kaikenlaisia rakennushommia. Unen paikka oli epämääräisen ravintolan baarin pystypuoli. Tilasin alkoholittoman drinkin jonka nimi oli Dry-Ann, Kuiva Anne. Valkeapaitainen virnisti nimelle veikeästi kuin sarjakuvan Lassi Tiikerille.
Eilen illalla Unimäen maisemissa oli muiden käkien joukossa viime suvena valokuvaamani idänkäki. Varmistusta lajille en saanut vaikka se istahti hetkeksi koivunoksalle yläpuolelleni. Sen kukkumista muistuttava meteli oli kyllä erikoinen.
Iltasella
Rakoliiterin perustukset olisivat valmiit, seuraavaksi lattianiskojen eka hirsien väleihin koirankaulalle vuolu ja sitten uutta hirttä piällekkäin. Jaksaisi vain niitä olkapäällään ruveta Kaivonkorvelta kantamaan...
20.5.2025 tiistai
Siinä se päivä jälleen hurahti ruumiillista työtä tehden. Jos joku maksaisi palkan tämänkin kevään aherruksista, niin eipä hätiä mitiä, mutta näin päin kun homma on mallillaan, syntyy siitä vain kuluja eikä uurastukseni ole taloudellisesti kestävällä pohjalla.
Mutta hällä väliä.
Kävin "tiiraillassa" kunnanatalolla. Lintumies Lehtoranta Juuasta piti luennon elämänikäisestä (yli 60 v) työstään ja harrastuksestaan lintujen parissa.
Luennolla oli selvityksessä lähinnä lintumäärien ja lajien muistiin merkinnät ja niistä ilmoittaminen omalla sovelluksella Lintuatlakseen yms.
Eipä tässä muuta ehtisi tehdäkään jos asialle aktiiviseksi alkaisi. Sen idänkäen viime vuonna ilmoitin, mutta sen harvinaisuudesta huolimatta laji ei harrastajia ole kiinnostanut.
21.5.2025 keskiviikko
Koko pv ulkohommissa. Rakoliiterin lattianiskat kaikki kaulailtu, nyt klo jo saunan aikaa käy ja väsyttää.
Hesarin huomisen uutisista eräs otsikoidaan "Syöpälääkäri kuvaa Gazan epätoivoa: Tässä yritetään tappaa niin paljon ihmisiä kuin pystytään"
Toisella uutisaukeamalla Lohkaisee Suomen valtiovallan edustaja: "Seuraus Daavidin lingon oston perumisesta olisi Suomelle kestämätön"
Niin, asiat ovat nurinnarin nykyisessä maailmanjärjestyksessä: Lähi Idän Goljat, hampaisiin asti aseistautunut, täysmilitaristinen ydinasevaltio myy mm. Suomi-Taavetille, linkoja joiden irvailevan nimityksen esikuvalla oli toisenlainen merkitys muinoin käydyissä tappeluissa.
Ja kaikki me, valtaan vaikuttamaan kykenemätön massa, huuhtelemme käsiämme pesusoikossa jossa aivomme ovat likoamassa ja desinfioimme ne toisessa soikossa jossa gazalaislasten verihyytymät lilluvat.
22.5.2025 torstai
Neljältä jo petistä pois. Kuusi-seitsemän tuntia tuli unta kun varhain uinumaan aloin.
Tänään lähden Siiliin ja Kuopioon. Jyky täytää 74 v ja sinne tulee ehkä muitakin kakkukahville.
PP oli lähettänyt viestejä jo kahden jälkeen yöllä. Se ei paljoa nuku ja aamuyön tunteja kuluttelee vissiin viestejä lähettelemällä. Sama se, en minä niistä häiriinny koska piippauksia en kuule. Nyt oli pientä vippiä vailla.
23.5.2025 perjantai
Jos olisi maaninen lajien tarkkailija ja ruksaisin kaikki päivittäin näkemäni luonnonelävät netin rekistereihin, niin en tässä toukokuun keväisen aamuneljän aikaan muuta ehtisi tehdäkään kuin laskemaan kaikki pihassa liikkuvat otukset. Kyllä siinä puuro lautaselle jäähtyisi.
Tällä hetkellä silmieni alla tapahtuu neljän oravan extreme kisa jossa kirmataan hännät naksuen lepikossa ylös alas, nurmella mutka, ruokintasysteemin tolpan ympäri, pusikkokierrokset toistensa perässä, vaanimiset, hyökkäilyt ja ilakoimiset...
Ja lintuja. 12 punatulkkua, 8 niistä uroksia. Viherpeippoja kuusi, talitiainen, sinitiainen, kuusi-seitsemän urospeippoa, punakylkirastaita 5, laulurastas. Kun käyn hakemassa hellan viereiseltä tasolta suodattuneen kahvinkupillisen, vilkaisen toisesta akkunasta kasvimaalle, näen siellä mustarastaan, punatulkkuja, kirjosieppo istuu metalliputken päässä, toinen mansikantaimien seassa, ja tikka tienvieren petäjän kyljessä...siihen lennähti samassa toinenkin ja ne läksivät peräkkäin Iisalammeen päin tieaukkoa myöten lentämään. Toinen tuli ilmeisesti toisen reviirille ja se piti häätää tai sitten ne olivat parisko; lähtivät kiksauttamaan.
Kuka tällaista luettelointia jaksaa ja ehtii tehdä päivästä päivään? Se juukalainen lintumies Lehtoranta vissiinkin kun kertoi senkin, että tullessaan luentoa pitämään Nurmeksen suunnasta, niin Nokkamäen kohdalla oli pyy lentänyt tien ylitse ja hän oli pysähtynyt merkkaamaan sen "Tiira-rekisteriin". Ja yli 60 vuotta semmoista merkkaamista ammatikseen!
Eilinen meni Siilinjärvellä ja Kuopiossa. Kävin jopa Ikeassa, mutta maltoin mieleni enkä höperehtinyt heräteostosten kanssa vaan hain vain erään kovan suojamuovin joka ajatuksessa oli.
Suomi Akussa kävin läppärinakkua kysymässä, mutta tilaukseen se meni. Torilla en käynyt. Prismassa tein evästäydennykset. Kassalle satuin tanssitutun Kotitalousopettajan perässä. Vaihdettiin pienesti kuulumiset.
Puutarhuri on yhä kipeänä. On kuiten tehnyt etätöitä koko viikon, mutta eiköhän sekin vain pitkitä taudista paranemista.
24.5.2025 lauantai
Tuomi alkoi haisunsa kukkimalla. On se melkoinen karahkapuu ilman lehtiä, mutta kun kukkavaiheeseen etenee keväisin, niin ei tee enää mieli mennä moottorisahalla sitä tervehtimään. Ainoa asia, joka sen elämän jatkumista uhkaa, on runkojen pikkuhiljainen köyristyminen saunan kattorakenteita päin. Ehkä jokin tukisysteemi auttaisi.
Kaikki omppupuut kuolivat! On niiden kasvattaminen ollutkin turhauttavaa. Maaperässä jokin on, etteivät ne viihdy. Kirsikka kuiten aloitti lehtiä pukkaamaan ja pienet, hennot luumupuiden taimet näyttävät heräävän myös silmuttelemaan.
Hirveitä ovat Hesarin "Erikois-reportaasikuvat" siviilien kärsimyksistä Gazassa. Jumalkansan, Israelin raamatullisen harras sivistys paljastui tuhatvuotiseksi lumeeksi elintilan laajentumispyrkimysten peittona.
Koko pv hirsien kimpussa. Raskain vaihe siinä tarpeiden kantaminen laanilta työmualle. Liiterihirret ovat ohuempia, mutta painavat aivan tarpeeksi jotta loppumatkalla alkaa polvia jo heikottaa. Nyt myöhäillasta selkä meni jykkeliin ja kipu on kova. Nikamat eivät nitkahtaneet vaan lihakset. Levitin kuuma/kylmägeeliä ja otin buranan. Sauna ei helepottanut. Saas nähdä saapiko nukutuksi. Olkapään kiertäjänkalvosinkin kivuliaassa epäsovussa supraspinatuksen kanssa.
25.5.2025 sunnuntai
Sain nukutuksi. Heräilin välillä, mutta mutisin vain vihaisesti itselleni ja käänsin kylkeä: "Vittu, siinähän korttaat kipuperkele!"
Nyt ei ole enää aamupuuroon marjoja laittaa. Lakat loppuivat jo kotipakastimestakin. Jäi sinne mansikkaa, mustikkaa ja puolukkaa, ehkä vattuakin joitakin rasioita, että pitää muistaa ottaa kun ja jos tästä Sivullistenkadulla menen käymään.
Iltasella
Idänkäki oli tienvarren lepässä kun olin lähdössä saunasta. Se lennähti kolme eri kertaa tielle ja takaisin lepänoksalle, mutta kun hipsin mökkiä kohti hakeakseni kameran tuvasta, käki häipyi. Ei kestänyt nähdä alastoman äijänkäppyrän kirmaamista saunapolulla.
Muuten on ollut sateinen, lämmin päivä. Kun en viitsinyt märkien hirsien kanssa ruveta nuljuamaan, muokkasin sateen ropsuttelun lomassa porkkanalle, tillille, punasipulille ja nauriille pienet alat, että edes jotain on kasvamassa. Juuriselleriäkin laitoin porkkanoiden kaveriksi samaan penkkiin vaikka jos lähtevät itämään, ne tarvitsisivat ehkä väljyyttä enämpi.
Soila toi skootterin ja OP:n jonka kanssa lasikuidutettiin skoban isoimman katteen halkeama. Ja muutenkin kateltiin mopoa kuntoon.
Nyt illasta olen koettanut hammasta purren kestää kaameaa olkapää-käsivarsisärkyä. Kiertäjäkalvosin lienee loppuun kulunut eikä enää ikunaan korjaannu. Tai se sälöille mennyt solisluu... Pitäisi itsellä olla skannauslaite, että pääsisi kysymään omalta tekoälylääkäriltä, mikä on miehessä muu vikana kuin alkavat vanhuuden tuskat.
26.5.2026 maanantai
Neljän jälkeen kampesin petiltä katselemaan raikkaan aamun kirkastumista. Aurinko oli jo korkealla, punatulkut, tikat, oravat ja viherpeipot ym. olivat jo ruokinta-automaatilla vaikka ei siellä enää jyviä pitäisi olla. Tottumuksesta tulevat paikalle ja minusta nähen suavat nuo tuossa ramuta. Orkutkin alkavat kesyyntyä ja ravahtavat korkeintaan lähiraitaan katselemaan touhujani kun ulos menen.
Kävin kameran kanssa tietä pitkin kävelyllä. Mitään kuvaamisen arvoista en nähnyt. Käet kukkuvat, mutta en sitä idänsellaista joukosta erota. Ei sitä kyllä näkynytkään. Ehkä sitten, kunhan päivä nousee kunnolla ja kiima niiden nivusia alkaa kutkuttamaan. Voiko lintujen jalkoväliä kutsua "nivusiksi"?
Mediassa tappamisuutisia joiden kalman kajuaminen peittää alleen kaiken muun.
Mitähän jos panisin Hesarin tilauksen poikki jälleen enkä Ylenkään uutisia enää tänä kesänä avaisi, enkä mitään muitakaan tiedotuskanavia seuraisi; Netti jäähylle ja keskittyminen pienelämiseen jossa ei mitään draamaa eikä seikkailuja sen enmpää kuin sikailujakaan enään ole.
Vituttaa niin ihmisen toiminta Maa-planeetalla, että ei tällä apinalajilla kaiken tuhoamisensa keskellä oikeasti ole mitään oikeutta olla olemassa. "Laajennettuun" itsemurhaan kai se lajina pyrkiikin vaikka ei voi sitä tunnustaa.
Misantropiaa aprikointini ei ole, nämä ovat vain avuttomia toteamuksia tämän viisaudellaan retostelevan apinalajin tuhoavasta oheistoiminnasta.
27.5.2025 tiistai
Kova työpäivä. Viidettä varvia liiteriin jo vuolin. Viimeistelin vielä illasta OP:n skoban (G:n entisen) remppaloput ja nyt sillä jälleen kurvailee. Kaikki katteiden rikot paikkasin lasikuidulla. Yhden kokonaan murentuneen osan muotoilin alumiinipellistä ja niittasin katteisiin kiinni. En jaksa muuta, alan saunan jälkeen nukkumaan. Klo nyt 21.00
28.5.2025 keskiviikko
Käet kukkuvat joka puolella. Itäläistä en ole erottanut porukasta, eikä se ole näyttäytynytkään. Eilen illalla lensi aivan outo haukka matalalla ylitseni kun olin pihamaalla. Ei minkäänlaista tunnistettavaa siitä erottanut. Muoto oli tylpähkö, pyrstö lyhyt, siivet leveähköt, kevyen oloiset. Lento oli enempi lepattelevaa kuin leijailevaa.
Oravat ja tikat ovat kortanneet ruokinta-automaatin päätyreiän niin suureksi, että vain häntä näkyi. Hiivin oravan huomaamatta aivan sen taakse ja nykäisin hännästä. Se rumusi kokonaan sisälle ennen kuin pökäisi editseni ulos ja kiivasta vauhtia lepän latvaan. Olikohan saada sydärin.., tai "orkun", heh.
Maailmalta tulvivat kansanmurhauutiset vituttavat koska me, tavalliset ihmiset annamme niiden tapahtua. Kuulunee itsemurhageenin ohjelmistoon eikä sille mitään taideta. Toisella tuhokouralla nutistetaan lajitovereitamme ja toisella elonkehää kaikkinensa. Lopuksi pasautamme tunteettomat kouramme ydinlatauksen voimalla yhteen ja avaruuteen näkyy vain pölyinen tussahdus. Paitsi että eipä sitä muut kuin kylmänelottomat sateliittimme jäävät hetkeksi "näkemään".
Meidän tavallisten tallaajien kuuluisi pitää vaikka pientäkin meteliä vääryyksistä joihin hallitsijamme meitä manipuloivat. Mutat ei, me suljemme silmämme koska psykologit ja help-self-oppaat kertaavat stoalaisuuden hengessä, että mille ei mitään voi, on sitä parempi olla ajattelematta.
Tulee mieleen eräs tuttu nainen tanssilattialta, joka Venäjän Suuren, Isänmaallisen Teurastussodan juuri alettua tiuskaisi minulle kun sodasta mainitsin, että hän on tullut tänne pitämään hauskaa eikä halua kuulla sodasta sanaakaan. Sillä tavalla silmien sulkeminen kauheuksilta hyväksytetään myös muilta. Kukapa sellaisessa tilanteessa janttelemaan alkaisi.
Kuudes hirsikertuus nousi tänään seinille, mutta nyt loppuivat tappitarpeet. Hannelella on jonkun pressuhallin putket jouten ja lupasi ne mulle. Ovat 7 milliä ohuempia, mutta ei se haittaa. Poranterä niillekin kaiten löytyy. Nuo taramboliinien putket, joita mätkin lekalla reikiin olivat 30 millisiä.
Lähden tänään Sivullistenkadulle.
29.5.2025 torstai
Saatana, se olikin pyhäpäivä! Meinasin käydä rautakaupasta lankkuja, mutta eihän ne olleet auki. Selasin nettiä ja siellä oli Kivesjärveltä yksityinen myyjä joka on itse vannehtinut läjäpäin tuulenkaatoja ja kakkosnelostakin löytyi. Hain ylipainoisen kärrykuorman niitä. Puutarhurikin lähti sille käynnille mukaan.
Elias tuli junalla Oulusta: Lauantaina Puutarhurin tädin pojan lakkiaisjuhlat.
30.5.2025 perjantai
Aamupvllä kun olin hoidellut kauppa-asiat ajelin puutavarakuorman kanssa tänne Um. Kerkesin tasata liiterin oviaukon valmiina olevata hirret ja niihin karapuut. Elikä hitsasin rautalaput lattaan ja kiinnitin täkkipultilla kakkosnelosiin jotka laitoin m.sahan leikkausuraan ovenpielihirsiin. Mitenhän tuonkin selittäisi? Jos että tajunneet, käykää katsomassa. Laitan valokuvan jos muistan.
Väsyttää, käyn löylyissä ja alan korsoomaan! Uamulla aikasen liikenteeseen.
31.5.2025 lauantai
Heräsin neljältä. Hörppäsin kahvit ja nyt, kun klo on ½7 olen syönyt jo puuron ja lähden Vieremän suuntaan. Haen H:lta putkenpätkät kärryyn ja ajelen Kniin jossa ne yo-juhlat.
Nyt illasta olen jälleen tiällä Um.
Väsytti niin pirusti, että kun tulin viiden maissa, heittäydyin petille ja uinahdin heti. Heräsin kahdeksalta ja luulin, että on aamu. Panin veden tulille ja aloin jo mittaamaan puurotarpeita termokseen kun mieleen välähti, etten millään ole yön yli nukkunut, että on iltakahdeksan vasta. Suodantinpa sitten pelkät kahvit ja kupillistani ryystäessä, huomasin käen lennähtävän kasvimaalla oelvan tolopan nenään. Ja idänkäkihän se siinä! Kuvia räpsin sekä kiinni olevan ikkunan läpi, että aukaistun ja lopulta menin uloskin kuvaamaan, mutta sitä se ei sietänyt vaan kiisi pois.
Iso pettymys oli, että kameraan tai objektiiviin on tullut jokin vika! Kuvien laatu on mitä on. En asetuksiakaan ole mennyt muuttelemaan. Kamerasta nollautuivat päiväysysteemi jonka päivitin uudestaan, mutta muuta vikaa en nyt löydä kuin että kameran sisus on aivan likainen. Objektiivikin voi temppuilla.
1.6.2025 sunnuntai
Vettä satanut koko päivän. Jotain silti ulkonakin puuhastelin. Hellassa pidin tulia kun kolakaksi muuttui tupailma.
Saunoin kahdeksan aikoihin ja äsken katsoin tabletilta uutiset. Siellä kerrottiin ja videoita näytettiin kuinka ukrainalaisdroonit olivat tuhonneet venäläisteurastajien raskaita pommikoneita kentilleen ympäri laajan maan kenttiä. Neljästäkymmenestä tuhotusta koneesta raportoivat ja se tarkoittaa hirmuista, miljardien dollareiden tappiota hyökkääjävaltion sotakassaan. Uutisoivat myös, kuinka pari siltaa niillä kulkeineine junineen on tuhottu Ukrainan ja Venäjän rajamailla. Nyt kun saisivat vielä Krimille johtavat sillat murskaksi, niin luulisi siinä teurastajakansan polvien alkavan notkua. Kun vielä Kremliin ja KGB:n (nyk. FSB) Lubjankaan saisivat lähetettyä täysosumat niin, että niiden verihistoria saisi ansaitun loppunsa. Ja vieläpä siten, että koko tämän nykyisen verihistorian aloittaneet teurastajaisännät hautautuisivat niiden pommien aiheuttamiin raunioihin.
Voisiko oikeutetumman ihanampaa kostoa julmuuksia tehtaileville lajitovereilleen kuvitellakaan?
Saunan jälkeen paistoin iltapalaksi jälleen muutaman räiskäleen ja join kahvit. Olkapäiden kivut ovat sietämättömät. Kuolenkohan jos otan kaksi kuussatasta Buranaa nukkumaan ruvetessani?
2.6.2025 maanantai
Julkaisin jo aamusta varhain edelliset kirjimiseni ja valokuvat, mutta piti tulla lisäämään toi keltavästäräkin kuva kun se tuli kuin aurinkoa sumun seasta kantaen rappukivien eteen ja antoi jopa avata oven, että sain valokuvattua sitä. Nyt kamerakin toimii kun osasin kääntää yhtä vipua takaisin koloonsa josta se oli napsahtanut pois. Viimeisenä näkynä tuossa alla oleva valokuva jääköön arvoitukseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti