16.1.2019 keskiviikko
Jatkan Teemu Keskisarjan Aleksis Kiven elämän tarinan lukemista vaikka se aluksi tökkikin. Noin 100-sivun kohdilla uin jo luontevasti kirjan sivuilla ja aloin hyväksyä elämäkerturin tyylin.
Näytti aiheesta untakin. Aleksis itse Juhanin kanssa käväisi viimeöisessäni käännähtämässä. Kiven seitsemän veljen tarina on lukumäärältään konkretisoitunut omassa elämässä sillä ahtailihan muutama kymmenen vuotta sitten meitäkin samassa tuvassa 7 veljestä. Ja kaikki ollaan edelleen elossa! Ne "kurjimmat", kuohitutkin joiden kohtalotovereista dokumenttia esittivät telkkarissa (Hyvissä aikeissa TV 1+Areena 14.1.19).
17.1.2019 torstai
Aleksin elämäntarinan loppupuoli piti tahkota yhtäpötköä. Aamuyöllä lopetin. Aiemmista sadoista Kivi-tutkimuksista poiketen Keskisarja on tehtaillut 1867 ilmastokatastrofin eläneestä kirjailijasta poikkitieteellisen näkemyksen. Teksti on paikoin yhtä jakomieliseen pyrkivääkin kuin oli kirjailija lopunaikojaan huokuessa.
Mihinkähän elämäkerturit Aleksisparan kierrätysmolekyyleiksi jo atomisoituneen majan suhteen vielä pystyvätkään! Kenestä tahansa voidaan henkiolennon kaltainen muokata jos parituhattakin vuotta kalmoa käännellään ja väännellään kullekin aikakaudelle sopivaksi myytiksi. Niin kuin eräästä aikansa mielipideilmastoon vaikuttamaan pyrkineestä mökinakan muuten ihan tavallisesta nasaretilaispojasta.
18.1.2019 perjantai
Paavo Haavikkoa luin pitkästä aikaa. Huomasin, että jotain on minussa tapahtunut kun teksti olikin tajuttavaa. Näin jopa "haavikkomaisen" unen joka kiertyi toistuvan lauseen ympärille kuin bambutolppaan olisi köynnöstä punottu: Itseään jos alkaa parantelemaan on se tehtävä kuva kuvalta. Oli lievästi vittumainen olo herätessä. Kai se vain johtui unen sävystä. Sen tajuamaisesta, kuinka lahjattomaksi olenkaan jo syntymässä jäänyt.
19.1.2019 lauantai
Pakkaspäivät jyhmöttävät paikoillaan kuin viisarit virattomaksi peukaloidussa seinäkellossa.
Tänään Hesarissa kerrotaan, kuinka satoja vauvoja syntyi natsien keskitysleireissä, mutta vain muutamia heistä selviytyi hengissä. Lähihistorian yhdestä tragediasta kirjoittava toimittaja, Kira Gronow on laatinut samalle aukeamalle vielä toisen, vertailevan kolumnin meidän 1918 veljessotamme jälkipyykistä, jossa hän kysyy aiheellisesti, mitä tapahtui suomalaisille vauvoille Santahaminassa?
Vertailu on koko ajan tarpeen kun mietimme, millainen ihminen on toiselle ihmiselle. Susi ei käy verrokiksi. Se ei samaa harrasta eikä toimekseen hyväksy niin kuin vaikkapa keskitysleireissä työskennelleet lajimme edustajat.
20.1.2019 sunnuntai
Tänään mietintämyssyssä pyörähteli "sotiemme perintöasiat" kun lueskelin, mitä esimerkiksi erilaiset facebook-ryhmien jäsenet aiheeseen sytykkeitä tarjoilevat. Poikittaismailoja siellä ei juuri edes ajatusviivoiksi sankarimyyteistä hymistelyn sekaan heitetä.
Että sodat ja tappamiset olisi joidenkin mielestä pidettävä vaalimisen arvoisena kansakunnan historiassa! Muistissa niiden syyt ja seuraukset olisi hyvä pitää, mutta itse sotatapahtumat tappamaan pakotettuine sankareineen eivät erityistä vaalimista tarvitse.
Sotamuistojen vaalimien tarkoittaa samaa kuin kilven kiilloitus tahroista, joita siihen on väistämättä tappotantereilla roiskahdellut. Olisi vain yksinkertaisesti myönnettävä, että kaikki, jotka sotimaan suostuvat, tekevät sen pelkuruudesta; oma isänikin parikymppisen älyttömyydessään.
Ainoat lajimme rohkeat yksilöt ovat ardn pekurisia jotka prenikoilla palkittavissa olevat rivimiehet teloittavat natsojensa taakse piiloutuvien päälliköidensä käskystä.
Tämä ajatteluni käsittää vastaanväittämättömän ihmiluonteen peruslaadun lisäksi laajennettuna koko globaalin maailman menneen, olevan ja tulevan tilanteen, ei ainoastaan pikkupikkusotamme tapahtumia 1939-45.
Jos armeijoiden miesvahvuudet olisivat suhteessa aseistakieltäytyjiin toisessa asennossa, ei sotiakaan olisi. Saisivat sotahaukat tapella keskenään.
Mutta ihmisen tuntien ei lajimme ajatusmaailma eikä sitä myöten tekommekaan koskaan ennätä niin valmiiksi kehittyä. Ei se ole edes alkutekijöissään siihen suuntaan. Mahdoton ajatuksenakin sillä rauhankyyhkyt syödään ensimmäisinä!
21.1.2019 maanantai
MOT purki työttömillä rahastavien konsulttifirmojen rötösrysää pikkuisen pinnalta.
Se on jälleen todistettu: Tavallisella ("rehellisellä") työllä ei rikastu, mutta konsultoinnilla kyllä. Liikemiehelle tai -naiselle moraali ei ole ongelma. Rahantekijä tekee sitä vaikka paskasta (se on konkretiaa jätehuollossa ollut jo kauan), mutta mitä käsiään likaamaan kun sen voi tehdä vanhuksilla, työttömillä, maahanmuuttajilla ja muilla puolustuskyvyttömillä.
Käsiä kyllä likaantuu, mutta eivät ne ole voitonkäärijöiden käsiä. Jos nuo koskaan oikeaan työhön ryhtyneet kätöset vähän tahraantuvatkin, niin välimeren aalloissa eräiden saarien rannoilla ne voi huuhtaista ja jatkaa pyydystä ja päästä -kalasteluaan.
22.1.2019 tiistai
Rouva Kamala Harris pyrkii USAn presidentiksi. Ei ollenkaan kamala asia jos onnistuisi.
Yritin katsoa Areenalta Louhimiehen sotaelokuvaa tuntemattomasta, mutta mikään ei starttaa aivoissani sen puolesta myönteisiin kommenteihin. Jostain luin tilastoa, että miljoona suomalaista on sen katsonut ja hyväksi leimannut, mutta sehän osoittaa vain, kuinka massassa kritiikittömyys elää ja voi hyvin. Siksi sotia on. Siksi natsiaatekaan ei ole kuollut. Siksi Trump on, ja Putin. Siksi meilläkin duunari luovuttaa mukisematta ensin työjarrunsa sitten äitinsä ja isänsä, ukkinsa ja mumminsa markkinavoimien haltuun. Ja kun pettyy, hyppää ojasta hallaisille ahoille.
23.1.2019 keskiviikko
Kouraisin hyllystä historiankirjoihin epäilyttäväksi filosofiksi leimattua Friedrich Niezcheä iltapalakseni.
"Täällä on ollut tehtävänä jalostaa yhtaikaa peräti neljä rotua: pappi, soturi, kauppias ja maanviljelijä sekä viimein palvelijarotu, sudrat."
"Vahingoitammeko me immoralistit hyvettä? —Yhtä vähän kuin anarkistit ruhtinaita. Vasta kun heitä on ammuttu, he istuvat jälleen lujasti valtaistuimellaan. Opetus: moraalia on ammuttava."
Jos malttaa katsoa lävitsevalaisten tämän päivän maailmanmenoa, niin eiköpä vain "immoralisti" Niezchen monet ajatukset pidäkin yhtä käytännön kanssa (vaikkapa maanantaisen MOT-ohjelman valossa >työttömillä rahastus<).
24.1.2019 torstai
E:n lukion kirjoihin jälleen 150;-. Helmikuussa ovat vanhojen tanssit ja niitä varten tarvitaan tietenkin puku. Sen hinta sama kuin kirjat ja yhtä lyhyeen käyttöön kelvollinen sillä pituuskasvu on pojalla parhaillaan senttejä kuukaudessa.
Aloitin Elisabeth Niezchen (Friedrichin sisko) elämäkerran tavaamisen (Ben MacIntyre: "Herrakansa viidakossa" 1992 suom. 2002)
Vuorotellen vieraissa. Uutinen: "Viimeisten 15 vuoden aikana YK:n rauhanpuolustajia on syytetty yli 1 700 seksuaalisesta hyväksikäyttötapauksesta. Raiskaukset ja pakottamiset seksiin ovat tapahtuneet Kongosta Kosovoon ja Itä-Timorista Haitiin, mutta miksi YK ei ole puuttunut tapauksiin? Yksi selitys on, että YK ei voi asettaa rauhanturvaajia syytteeseen."
Iltapaskamme ovat nyt tahkonneet rahaa iljettävillä otsikoillaan, jotka koskevat maahanmuuttajien tekemiä raiskauksia. Tilastofaktat kuitenkin kertovat nyt piiloteltavana olevan totuuden, että 4 viidestä alaikäiseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta on kantasuomalaisen tekemä. Kaivelisivat nyt ne kaikki suomijammutkin esille kerralla, että olisi edes jonkinlainen ymmärrys tavoitettavissa kehnompienkin lööpintavaajien yhden rusinan aivoille.
Jo sananlaskunkin mukaan ihminen on kaiken muun funktion ylittävässä kiimassaan aina käyttänyt seksuaalisesti hyväkseen tikapuista kuolleisiin kanoihin kaikkea, että mikään ei ole suuren "kohun" arvoista muuta kuin niillä rahastaville. Ja tietenkin vaalien alla poliitikoille jotka "tarttuvat ongelmaan lujalla kädellä"!
25.1.2019 perjantai
Vanhimmat pojat, 14 ja 17 v ovat ohittaneet pituudessa jo minut. Nuorinkin (11) varmaan aivan pian vaikka on rungoltaan vantterampi muita. Tai ehkä nopeamminkin kun on mistä pituuskasvuun voimaa ottaa.
Nyt edellisen "kohun" vaimetessa nousi "uusi" aihe räkäpäälööppisenttareiden listan kärkeen. Vanhustenhoidon laiminlyöntien uutisoinneilla alkoivat rahastaa niin mediatalot kuin vaaleihin valmistautuvat poliitikotkin. Ensin tietenkin rahastavat vanhustenhoidolla yritykset, tai "rahastivat" sillä johan kokoomusorpokin hyppäsi komentamaan, että sen on loputtava! (Kuka uskoo?)
26.1.2019 lauantai
Britannia ajoi itsensä nurkkaan brexitillään. Mutta kaipa se senkin ansaitsee. Olihan toisen maailmansodankin kokemukset sille ihan oikein jos ajattelee siirtomaidensa ryöstelyhistorian näkökulmasta. Tai raamatullisin ajatuksin, että kosto on suloista aina kolmanteen polveen saakka. Mikäpä se oikeimmin olisikaan, ettei valkoisen miehen taakka koskaan harteilta putoaisi? Siis meiltä keneltäkään, sillä banaanimme ja kaakaomme olemme mekin täällä pohjanperillä aina ottaneet epäeettisin oikeuksin.
Venäjä on betonoinut paremmi säteilevän Tshernobylinsä kuin poliittisen vakautensa. Valtiona se tulee kokemaan vielä monta pientä ja suurta kuolemaa lailla sosialistisen kokeilunsa. Stalinit, tsaarit, putinit eivät siitä maasta lopu ja se takaa tulevaisuuden, jonka Venäjä ansainneekin.
Yksittäisenä ja mitättömänä tragediana lilliputtivaltio Suomi taasen syö itseltään maan jalkojensa alta. Se hukkuu kaivos ja bioliemiinsä jos ennen sitä eivät suuren maailman luonnonkatastrofivyöryt ennätä ylitsemme kiertyä.
Kittilän Suurikuusikon kultakaivoksellakin aletaan tänä keväänä kaivaa Talvivaaran kaltaista purkuputkea myrkkyliemien ylivuodoille Loukijokeen joka johtaa vetensä Ounasjokeen ja josta se vähitellen päätyy Kemijokeen ja lirisee yhä vain alemmas aina Pohjanlahteen saakka. Elikä iloinen ruplatus vain kuuluu sitten aikanaan, kunhan Kittilän myrkyt yhtyvät Sotkamon liemiin merivedessä jolla on laajemmat kansainväliset yhteydet Itämereen ja golfvirtojen myötävaikutuksesta kaikkialle.
Ah ihanaa näitä lastemme tulevaisuusnäkymiä puhtaan luontomme krematorioissa!
27.1.2019 sunnuntai
Niezche osoittautuukin siskonsa elämäkerran sivuilta tulkattuna varsinaiseksi hyväksikäytön uhriksi. Hänen ajatustensa nylkemisessä kunnostautuivat natsit, mutta lähin hyväksikäyttäjä onkin ollut rakas Elisabeth sisko! Viitataan hieman jopa sukurutsaankin, mutta filosofin kuoleman jälkeen se varsinainen hyväksikäyttö vasta onkin alkanut.
Suku on pahin, sen niin moni on saanut kokea.
28.1.2019 maanantai
Tekisi taas mieli laulaa Hectoria, että maanantai ei mittään, mutta mitäpä sillä on väliä kun Marko Maunukselankin lapsellinen optimismi klo kolmentoista auringonpaikassa ärsyttää.
29.1.2019 tiistai
Luen kaiken muun tolskaamisen lomaan Jani Sinokin toimittamaa Rasismi ja filosofia-kirjaa. Leila Toiviasen otsikko kysyy sopivasti Oliko Nietcshe rasisti? Pohtivan tekstikokonaisuutensa langat hän niputtaa päätelmäksi, että tuskin Nietzcshe sitä oli, koska "hänen filosofiansa ei millään tavalla kannusta vähemmistöjen syrjintään tai rotujen eriarvoistamiseen."
Näihin päätelmiin olen itsekin vaatimattomammallakin ko. filosofin luennalla päätynyt. Nietzshen tekstit olivat vain käsikassara siskolleen Elisabethille ja natseille. Muille maailman ajattelijoille kelpo aivojen kasvimaan kuokkimistyöväline edelleen.
Wagnerin antisemitismille Nietzcshe jää toiseksi jos sitä hänen ajattelussaan oli edes hitusta.
30.1.2019 keskiviikko
Erakkous, siitä ei meillä ole mitään käsitystä. Erakot eivät erakkouttaan esittele. Erakko ei edes itse tiedä olevansa erakko. Käsite on hänelle täysin vieras. Erakko on pelkkä nimitys joukkojen seassa asuvien yrittäessä mielikuvitella sellaisen olemassaoloa.
Viime vuonna paljastui Tuusniemellä metsämökissä asuneiden veljesten kolkko kohtalo kun olivat sairastuttuaan kuolleet sinne ulkosuhteiden puuttumisen vuoksi. Mutta ei heitäkään voi edes postuumisti erakoiksi luonnehtia sillä käviväthän he kaupoilla ja vähintään tienvarren postilaatikolta hakivat päivittäisen Mullikkansa (Savon Sanomat).
Intian niemimaalla, Pohjois-Sentinelien saarilla elävästä alkuperäisheimosta voivat täällä erakkoa leikkivätkin viihteenkuluttajat ottaa opikseen edes tiedostaakseen, kuinka naurettavaa sillä leikkiminen on. Todellisen erakkouden luonnetta ei ymmärtänyt ainakaan se kouho, joka saarelle pyrki ja sai nuolen rintaansa.
31.1.2019 torstai
On päästävä eteen päin, sanoo ihminen ongelmavyyhtiensäkin keskellä.
No, mihinkä on päästy kun ja jos on päästy?
Missä ollaan?
Mikä on tämä pysäkki jolle juuri nyt olemme eteenpäin-bussista laskeutuneet?
Eikö vain olisikin ollut parempi, että aika-ajoneuvoomme olisi keksitty ensimmäiseksi peruutusvaihde?
Nyt se on myöhäistä.
