keskiviikko 11. toukokuuta 2022

Sotapäiväkirja 78

 11.5.2022 keskiviikko

03.33

Havahduin hereille perhananmoiseen olkapääsärkyyn! Laskin Vinhan ulos ja kävin itsekin hanaa raottamassa. Virtsa on ukrainanlipun väristä elikä tarkoittaa sitä, etten ole nesteyttänyt itseäni tarpeeksi. En kyllä eilenkään muistanut edes kotimehua hörpätä vaikka sitä jiäkuappiin pulloon laimensin. Vettä kun pumppasin saunalle ja tuvan sankkoihin, ryystin putkensuulta jiäkylymee kirkasta minkä hampaat sieti ja siinä se.

 Millainen lie tuo elimistöni kun se ei janosta monasti ilmoittele? Pyöräretkilläkin vain sadan kilometrin välein. Hyvin olen silti aina pärjännyt ja sankasti ihmetellyt kun joillain täytyy limettipullo olla aina kainalossa. Saattaa olla monella pelkkä tapa vain. Moni myös pitää uskonkappaleenaan alati uusiutuvia, samoja "neuvoja" juomisen tärkeydestä. En minä sitä kiellä etteikö se tärkeää ole, mutta kyllä miljoonien vuosien aikana kehittynyt ruuansulatusjärjestelmä ihan itse ilmoittaa milloin minkäkin ruoka-aineen, johon vesikin kuuluu, on aika suuhun ajautua.

Miten "ihanaa" onkaan puraista "käestä kakkua" ja lipaista lasista vettä päälle kun oikea nälkä ja jano on. 

Seksikin on parempaa harvoin nautittuna. Sitä ei nuorena tajunnutkaan kun aina mahdollisuksien mukaan ja sauman kohdalle sattuessa piti olla Aratatille kiipeilemässä. 

Luonnollista on, ettei sitäkään enää tässä iässä niin tarvitse. Mitäpä sitä kun ei lisääntyä enää missään nimessä halua. On nuita jo maapallon rasitteeksi tullut tehtailtuakin. Jos tämä "järki" olisi kammennut muun ajatusvouhotuksen takaa esiin muutamia kymmeniä vuosia sitten, en yhtään ainutta siementä olisi lisääntymistarkoituksessa herkullisimpaankaan kohteeseen ruilauttanut.

Tämä maailma on nimenomaan lapsille hyvin julmanraaka elämänkehto kun katastrofien tuulet alkavat puhallella. 

Millaisia aikuisia niistäkin elämisenaluista tulee, jotka Moskovan Saatanan teurastussodasta Ukrainassa selviävät? 

Väkivallan perintö tulee olemaan massiivinen eikä sota tule koskaan heidän mielessään loppua saamaan.  Siitäkin sukupolvesta pitäisi silti kasvaa populaatio, joka sisältää myös valtioiden hallitsimiseen henkilöt ja muut elementit. Niille päättäjille sota tulee olemaan aina yksi vaihtoehdoista joka täytyy ottaa päätöstenteoissa huomioon varteenotettavana vaihtoehtona. Ja vähintään niin, että vaikka itse ei sotia aikoisi koskaan sytytellä, joku toinen valtio voi sen tehdä.

Tämän vaihtoehdon ehdottomuuteen joutuivat nyt kaksi ns. puolueetonta pohjoista, suhteellisen iäkästä demokratiaa; Ruotsi ja Suomi. 

Eikä tämä mikään joskus koittavan sodan mahdollisuus ole vaan olemme parhaillaan Ukrainan takia, ja puolesta,  kaulaamme myöten siinä mukana. Vain pommien pauke, haavoittuneiden valitus, kuolevien viimeiset kirskaukset ja rakennetun infran särkemiset puuttuvat. Toistaiseksi.

08.45

Lähdössä Kniin hampilääkäriin. Takahampaasta lohkesi paikka ja nyt viimein on sille hoitoa luvassa.

Vettä sataa, että siinä mielessä tästä joudan lähtemään. Vinha jiäköön talonvahdiksi, tulen ip takas. On kiirehdittävä nuo pölökyt haloiksi ja pinoon, ensi vkolla tai seuraavalla viimeistään alkaa vasarointihommat parissakin paikassa.

22.18

Hampi on nyt väliaiakaisen paikan suojissa. Oli niin kenkusti rikki ja isotöinen, että ei päivystysaika olisi riitänyt koko korjauksen. Korjaavat kesäkuussa kun menen muutenkin koko kaluston korjaustarpeet kartoittamaan ja alkaa tarvittavat toimenpiteet muutenkin. Ei kai siellä ole muuta kuin hammaskiven rapsutusta enimmäkseen. Uutta nastahammasta en edelleenkään pysty eteen kustantamaan.

Britannian Booris pistäytyi meillä ja Ruotsissa. Mustaa valkoiselle allekirjoittivat molempien valtioiden kanssa jonkinlaisista "turvatakuista" natoon hakemisen ajaksi. Niinistön eräässä vastauksessa toimittajien kysymykseen hän sanoi vähän siihen suuntaan kuin että sitä saa mitä tilaa; katsoo peiliin Venäjä!

Moskovan Saatana jos peiliin uskaltaisi katsoa, räjähtäisi se sen supersoonisen kyrvän silimille, on sillä niin kammottavat kasvot jälleen. Pohjalta paistavat vielä entisetkin, millään tavalla käsittelemättömät ja anteeksiantamattomat historianjuonteet ja Isä Aurinkoisen Janus! (Tai anus!)

Toissa pvnä näin eka piäskin, mutta eiköhän lennähtänyt hieman takaisin päin kun viileni näin kovasti. Eiväthän jäätkään ole järvistä vielä lähteneet, että mikähän lämmin tuulenmutka sen tänne pyöräytti.

Kylvin tuohon tienvarren penkkaan auringonkukan siemeniä. Tongin ensin pehminnyttä maa-ainesta ja poljin sitten siemenet piiloon. Karu ja mauton alustahan siinä on, mutta pitää sitä sitten vaikka kuseksimalla lannoittaa. Tai kuten Karjalaismummojen näin tekevän, että laimentavat sankkoon lorottelemiaan virtsoja vedellä ja kastelevat kaalintaimia sillä sekoituksella. 

Pitäisiköhän ruveta nukkumaan kun on tullut reuhkastua liäninrajojen ulkopuolellakin eikä viime yönä tullut unta kupoliin kuin nelisen tuntia.

Kremlin saatanoille toivotan turkinhihaan tunkemista ja uutta juputusta, mutta niin, että joku Piru käy tökkimässä hiilinhangolla keskenmenot.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti