sunnuntai 1. toukokuuta 2022

Sotapäiväkirja 68

1.5.2022 sunnuntai

viisi

Olisi vappu. 

Hanki Viva vapuksi ja pane vappu vituiksi kuten kansan suussa muuteltu aikansa mainos (1970-luku) kuului.

Laitoin puoli tuntia sitten riisipuuron hautumaan ja keitin kahvit. Myös SSS:n antamat kuhafileet saivat petinsä marinointiliemessä isolle paistipannulle valmiiksi.

Marinadi: öljyä puoli desiä, oliiviyrttiä, sitruunamelissaa, tilliä, sitruunamehua ja kurkumaa. Suola kohmeisiksi sulaneiden pakastefileiden pinnalle joksikin aikaa imeytymään ja sitten fileet marinadiin pariksi-kolmeksi tunniksi. Fileiden kääntämistä kannattaa harrastaa välillä.

Paistaminen: hellanlevy käännetään 3:lle tai 4:lle ja paistokset sillä lämmöllä kaksi - kolme tuntia, puolessa välissä fileille varovainen kääntäminen ohuiden lastojen avulla (kuha on helposti mureneva). Kun ovat kypsiä, suurennetaan levyn tehot  kymppiin ja paistetaan niin, että ruskeaa väriä tulee molemmille puolille. Perunamuusi on hyvä tämän kanssa. Salaattia mielen mukaan. Voi syödä myös vaikka riisipuuron höysteenä leivän päällä.

Aurinko nousee juuri talojen katteiden ja harvassa olevien pihapuiden latvojen ylle. Ikkunat kaipaisivat jälleen pesua vaikka ei siitä kauaa ole kun Puutarhuri ne puunasi.

Tästä kulmasta aurinko nousee Venäjältä päin ja muistuttaa heti aamusta, kuinka mustaa vihaa ja verenkarvasta tuskaa tuottavaa toimintaa se valtio tällä hetkellä ympärillään olevissa valtioissa,  Ukrainassa, Syyriassa ja omassa maassaan työkseen tekee.

Venäjän tehtävä on olla Historian Monsteri jonka joysctik on Moskovan Saatanan uhriensa verellä pestyjen käsien hallinnassa.

07.30

Laitoin kuhafileet lämpiämään, kuplivat jo sopivasti. Pienensin levyn kolmoselle. Riispuuro on valmista. Söin sitä jo itse. Kaikki muut nukkuvat vielä.

Hesarissa artikkeli Risto J. Penttilän oraakkeliudesta. Hän "ennusti" joulukuussa 2021 Suomen hakevan alkuvuodesta Natoon. Muistan itsekin tämän A-talkin jossa hän näin lausui. Nyt Hs:n Junkkarin haastattelun lopuksi hän ennustaa jälleen, toimittajan kysyessä, miten Suomelle käy: "Suomelle käy erittäin hyvin."

Toivottavasti. 

Ainakin rahaa alkaa puolustusmenoissa palaa niin, että hoitajien palkanlisä- ja työoloja korjaavat vaatimukset näyttävät päästäisen piiperryskuvioilta Natomaan hangella.

Pakko on liittyä Natoon, niin vaativat Moskovan Saatanan toimet Ukrainassa, mutta pakko on myös hoitajien toimeentuloa kohentaa. 

On ennakoitava sekin, että heitä jos ketä tarvitaan yhdenkin "hypersoonisen" ohjuksen haavoittamien hoitoon tulipa se Helsinkiin tahi mihin tahansa asutuskeskittymään Suomessa. (Jossittelua siis tämä.)

"Taktisen ydinohjuksen" saapuessa Euroopan ilmatilaan meitä keitään ei enää tarvita. (Jossittelua tämäkin.)

09.30

Paistoin kuhafileet loppuun. Maistoin jo ja omasta mielestä hemmetin hyvää. Nostin kahvelinkärjellä juuri hereille havahtuneen Puutarhurinkin leivän päälle palasen, mutta hänelle mausteet eivät olleet aivan sopivia. Söi kuiteskin. Saapi nähä, mitä pojat tuumaavat kunhan muusin kanssa rotkottimiinsa nostelevat.

Muistin isäni hoihkaisun: "Potattia poejat rotkottimiin!"

17.29

Hesariin on haastateltu myös Liettuan 1990 alun johtajaa Vytautas Landsbergisiä. Juttu on otsikoitu: "Putin on täynnä pelkoa, ja siksi hän vihaa kaikkea ympärillään..."

Jälleen siis uusi arvio Moskovan "bunkkereissa kyyristelevästä pikkumiehestä" kuten Navalnyi lohkaisi ja sai siitä 15 vuotta lisää kakkua entisten päälle.

Laitoin kommentin jonka moderoijarobtti hyväksyi toisin kuin Penttilän jutun perään laittamaani jossa lähinnä kyselin tulevaisuuden Venäjätutkimusten perään.

Lansbegs-jutun perässä tämä: 

Lansbergs on asian ytimessä Venäjän suhteen: ”Meidän on opittava elämään ilman Venäjää. On vaikea nähdä, että Venäjä muuttuisi paremmaksi, yhteistyöhaluiseksi, avuliaaksi, positiiviseksi. Ehkä on mahdollista, että jätämme Venäjän vain syrjään.”

Elikä uuden "rautaesiripun" nimeksi voidaan siis Putinin itsensä Ukrainan terästehtaan näännytyspommitusten yhteydessä käyttämää lausahdusta mukaillen laittaa "Sähköinen hyttysverkko". Elikä sen lävitse ei suuntaan eikä toiseen pidä päästää edes kärpästä.

18.39

Otin pikku torkut. Koko päivä meni pihalla talven jälkiä korjaillessa. Tuli peräkärryllinen roippeitakin pois rahdattavaksi. Puutarhuri leikkeli ruusupuskia ja niitäkin vino keko kaiken muun päälle: poltan Unimäen nuotiolla ne. Karviaismarjapensaan tueksi tein puisen kehän. Piti vielä G:n polkupyörää huoltaa kun se halusi sittenkin laittaa kuntoon sen vanhan yksivaihteisen "Jäteastiansa". 

G vaihtoi jo eilenillala pyörään toisesta, muuten rikkonaisesta pyörästä takarenkaan ja satulan, mutta takasen akselin laakerit ovat siinäkin jo ns. lonksuvaiheessa, että irroitettiin pyörä ja avattiin laakeripesä joka täytettiin vaseliinilla. Kirin sen sitten niin, että se hieman jäykästi alkuun nyt pyörii, mutta kestää ehkä jonkin  aikaa. Joutuu ostamaan siihen uuden takavanteen ihan pian kun noin vanhoihin ei enää mistään saa laakeripesiä.

Kuhafileet ja muusi kävi iltapäiväruualla kaupaksi. Oli se Puutarhurinkin mielestä muusin kanssa sitten hyvää. Kokeiluhan se multa olikin, en ennen ollut noilla mausteilla tehnyt. Varsinkaan kurkumaa en ole kalapaisteissa käyttänyt. Sitä suositellaan enämpi liharuokiin. Viimeksi taisi erikoisuutena olla hunajavoitelu kalan kypsennyksen loppuvaiheessa. Ei sekään syömättä jäänyt.

22.10

Pojat olivat monta tuntia korista pelaamassa Lyseolla. Just tulivat ja söivät ja joivat jiäkuapin tyhjäksi.

Vappua ei sen kummemmin vietetty kuin että juotiin ulkona kolakassa, mutta aurinkoisessa säässä munkkikahvit.

Luin ympäristöraportoija Petja Pellin artikkelin "Pettävä verkko". "Kun eliölajeja häviää, seuraukset kertautuvat. Giovanni Strona kirjoitti kirjan sukupuuttojen ´piilotetuista poluista`"

Artikkelissa verrataan luontoa internettiin (tai toisin päin): "”Huolimatta ilmeisistä eroista kaikkia näitä voidaan kuvata käyttämällä kahta peruselementtiä: solmukohtia, eli yhdistettäviä asioita, ja viivoja, eli niiden yhteyksiä”, ekologi Strona kirjoittaa."

Artikkelissa on asiaa ja se pitäisi olla jokaisen koululaisen luettavana huomenaamuna pulpetin päällä monen muun ympäristöä ja elonkehää koskettavan, säännöllisesti luettavan akuutin asian tunnilla.

Mutta sellaista tuntia ei koululaisilla ole. Ei mitään, missä kuin matematikkaa viikoittain käytäisiin lävitse tämän hetkinen ilmastoa käsittelevä opiskelumateriaali. Ja miten helposti sitä olisi saatavilla luotettavista lähteistä.

Miten opiskelijaystävällisesti ja mielenkiintoisesti asiaa voisi käsitellä esimerkiksi vaikkapa Kuukausiliitteen 26.12.2018 jutun "Naurun loppu"-jutun avulla. https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000005852150.html

Saatika että nykynuoret, joilta englanninkieli käyttää kuin vettä vaan, lukisivat opastettuina pätevästi laadittuja artikkeleita myös maailmalla ilmestyvistä julakaisuista.

Kaikkea muuta, tyhjänaikaista propagandaa kyllä työnnetään korvista ja turvista sisään ihan  anelematta.

Satuja vuosituhannesta toiseen kierrättävän uskonnon tilalle voisi aivan perustellusti tulla  ympäristöoppia jossa elonkehän vointi olisi pääasiassa. Eikä sekään vain teoriassa vaan sitä mallinnettaisiin erilaisilla, nykyisin helposti käsillä olevilla tekniikoilla.

Kun tässä asiaa ajattelee, niin oikeastaan elonkehän vointia koskettava opintomateriaali on kokonaan koulujen työkalupakista poissa vaikka sen kuuluisi olla näinä kriittisinä aikoina yksi pääaineista. Eivät ymmärtääkseni ole keinovalikoimiin koulujen mahdollisuuksia maailman ilmastokoukoustajatkaan edes maininneet.

Mutta nyt on klo jo yli 23. Alan muate. Huomenna asioiden toimittamisten, kaupassa käynnin ja laskujen maksun jälkeen lähden Um halonhakkuuseen.

Moskovan suuntaan täsmälleen yhtä kitkerät toiveet kuten muinakin sota-ajan iltoinani. Syväkärvennys kaikille perkeleille ja saatanoille siellä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti