9.3.2022 keskiviikko
04.15
Unessa olin polkupyörällä Venäjällä. Poljin ja poljin kautta kesäöisten kunnaitten. Käet kukkuivat ja maantien paikallaan pysymätön silttihiekka vain renkaissa kääntyili. Kylien lähestyessä Putinrotankasvoiset hurtat syöksyivät näykkimään kinttuja. Erään suoran päässä aloin vieriä kyljelläni jyrkännettä alas kohti hyllyvää lettoa, heräsin.
09.00
Katselin Karjalan kuviani kesältä 2014 kun pyöräilin oikeastikin Kajaanista Vartiuksen ja siitä halki Venäjän ryöstämän Karjalan Svetogorskiin jatkaen Suomen puolella vielä Raaseporiin saakka.
Ei taida löytyä noita sotamuistomerkkien kiillottelua ja kukituksia selvenpää merkkiä siitä, kuinka Putinrotan propagandakoneisto oli jo tuolloin pitkällä aivopesukampanjassaan jonka päämääränä on yritys palauttaa hajonneen imperiumin rajat.
Pienimmänkin ja rähjäisimmän karjalalaisen kylän, ja keskellä asumatonta taivaltakin, toisen maailmansodan aikaiset taistelupaikat olivat saaneet muistomerkkinsä alati kukkivine muoviröyhelöineen ja kiillotettuine kivineen pronssin ja kuparin kiillellessä häikäisevän uhmakkaasti auringossa. Joidenkin muistopaasien äärelle johtivat oikein lohkokivin reunustetut päällystetyt polut, eivätkä venäläiset Rokanantit ole vastaan laittaneet.
Ja kuten Suojärvellä, kaikissa suuremmissa maalikylissä ja kaupungeissa sodan sankarillisuuden muisteluksi (muka) oli tallotu laajat alat tiiviiksi patioiksi joiden perillä uhmakkaat patsasreliefit huusivat kunniaa vuodatetulle verelle alleviivaten Putinrotan kuvitelmissa kajastelevan revanssin hetken koittavaksi pian.
Maailmalle siis näytettiin korein kuvin, kuinka Suuren Isänmaallisen Sodan jälkeläiset janosivat uusia sankarihautoja palvottavaksi. Ei tajuttu, että täyteen venäläiseen totalitarismiin pyrkivä johtotähti oli jo syntynyt.
Nyt sankariunelmia tehtaillaan Venäjän itsensä laskuun Ukrainassa. Niitä sankareita vain ei kukaan tule palvomaan, vai oletteko nähneet Suuren Kaukasukselaisen Sodan Muistomerkkejä missään? Taitavat Tshetseniassa Putinrotan käskystä murhanneet veteraani hävetä jossain piiloissaan sitäkin hirvittävää, turhaa sotaretkeään jos eivät ole jo juoneet itseään hengiltä.
Minua itseäni puistatti jo silloin se kaikki isänmaallinen kouhotus Karjalassa, ja miten ainoa suomenkielinen julkaisu Petroskoissa (paitsi KS:n toimituksen päällystakin Armas Masihinin Carelia) Karjalan Sanomatkin joutuu uskollisesti tuota suurta isänmaallista sotaa joka vuosi uutisoinnissaan kertaamaaan vaikka lehti on suunnattu pelkästään suomenkielisille.
Minkäänmoista uutista Sandarmohiin tapetuista Stalin suomalaisuhreista, eikä niitä tutkineen Juri Dmitrijevin uurastuksesta eikä hänen syyttömänä vankilaan tuomitsemisesta lehti ole kertonut yhtäkään uutista.
Pelon vasarat kalkkavat nurkissa päätoimittaja Mikko Nestvitskilläkin kun on se Armas seinän takana. Ja Armaksella itsellään päälllystakkina toimii 60 vuotta nuorempi venakkovaimo. Että Neuvostomalliin siinäkin pienessä marginaalissa toimitaan niin kuinka kauhean syvälle Putinrotan totalitarsimi onkaan kaikkialle juurensa tunkenut, Suomeenkin, josta yhtenä syöpäjuurena tesantti Johan Bäckman on toiminut Luhanskista ja kotimaastaan käsin ilmeisesti jo pari vuosikymmentä.
14.45
Mariuopolissa Purtinrotan liipaisimenpainelijat ovat murskanneet synnystys- ja lastensairaalan. Hirvittäviä kuvia leviää särjetyistä paikoista, itkevistä lapsista ja Putinrottaa kiroavista miehistä.
Myös Antti Kuronen uutisoi omilla kasvoillaan Zytomyrin kaupungista Pohjois-Ukrainasta jossa Venäjän ilmavoimat tahi muualta matkaan laitettu pitkän kantaman ohjus oli palastellut kokonaisen kerrostalon surmaten asukkaita.
21.45
Ylen verkkosivujen uutisessa listataan Putinrotan ohella "ammuttava tavattaessa"-nimilista kuvien kera.
"Ammuttavien" on minun mielipide, ei Ylen.
Oikeasti jutussa kerrotaan vain sisäpiiriläisistä, eli ns. silovikeista, jotka Kremlin herraa ympäröivät ja Ukrainassa käytävää hyökkäyssotaa vielä kannattavat.
En tiedä, millaisia ovat tyrannivaltioiden ohranoiden mustat listat tapettavista ja kidutettavista mutta yksinkertainen olkoon selvin.
Tässä esimerkkini aamuyöstä mustiin autoihin haettavista Kremlin myötäjuoksijoista lailla Katynin ja Sandarmohin:
Alexander Bortnikov, Nikolai Patrushev, Anton Vainio, Dmitri Medvedev, Arkadi Rotenberg, Sergei Naryshkin, Sergei Shoigu, Mihain Misutsin, Sergei Lavrov, Boris Rotenberg, Valeri Gerasimov, Viktor Zolotov, Sergei Sobjanin, Valentina Matvijenko, Igor Sechi ja Juri Kovalchuk. Ja tietysti itse Putinrotta.
22.30
Rinnastan Ukrainasta tulvivaa sotaraporttia ja muuta dataa omaan lähipiiriini.
Nekin lapset, joita uutisissa näen itkevinä ja väsyneinä äitiensä kanssa laahustavan maantietä voin helposti muuttaa itselle tärkeiden ihmisten kujanjuoksuksi pommien ja sirpaleiden keskellä.
Eikä se tosiaankaan ole mikään mahdottomuus enää, että olemme pian samassa jamassa kun Putinrotta alkaa olla siellä viimeisessä nurkassa jonne se itse itsensä on maalittanut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti