sunnuntai 20. maaliskuuta 2022

Sotapäiväkirja 26

20.3.2022 sunnuntai

06.35

Kaunis kevätaamu jälleen +-0. Puutarhuri nukkuu vielä. Tultiin Napikselta puoli kolmen huitteilla. Koko matka päin täytenä möllöttävää kuuta. Olisi nähnyt melkein valoitta ajaa.

Ei huvita juuri kameraa käteensä ottaa vaikka eläimiä käy ruokinnalla jäneksistä käpylintuihin ja tikoista myyriin. Korvat heiluvat, siivet läiskyvät. Nokkimis- ja reviirijärjetykset ovat selvillä. Yksikään ei pommein ja tuliasein niitä vahdi. Paitsi minä, ihminen, niin, että otin koiralle särvintä isosta populaatiosta ampumalla yhdellä, hyvin tähdätyllä laukauksella kuin Ukrainassa ne tark'kampujat, jotka pasauttivat jo viidennen reviirilleen hyökkäävän venäläiskenraalin hengiltä.

Tarkoitukset eri, mutta yhtäkaikki lajimme ylivertaisella helppoudella.

08.34

Puutarhurikin heräsi.

Eilisiltainen humpallusreissu kohtalaisen onnistunut. Lopussa, kun ihan vain kuunneltiin Janne Tulkin encorre-esitykset, minulle tulvahti ukrainalaislasten hätä tajuntaan ja oli vaikeaa pidätellä itkua; "...sankareita kaikki kun oikein silmin katsellaan..."

Me saamme täällä hyräillä näitä, mutta käsivarrenmitan päässä ei pienimmillekään anneta armoa vaan ne tapetaan.

"Totuus on sodan ensimmäinen uhri" jankkaavat tätä alati, mutta unohtavat mainita, että ensimmäinen uhri on elonkehä kaikkinensa. 

Valtavaa on myrkkyjen määrä jota vilja-aitaksi kutsutun Ukrainan pelloille leviää pommeista, ajoneuvoista ja kaikesta taistelevien osapuolten sämppäämisistä niiden pyrkiessä tappamaan toisiaan ja särkiessään valmiiksi rakennettua infraa.

Jos Putinrotta päättää hypätä nurkastaan, jonne se itseitsensä on ajattanut, se tarkoittaa, sen lisäksi, että on jo ottanut käyttöönsä hypersoonisen superohjuksen, myös kaikkien pelkäämää lopullistakin ratkaisua eli ydinasetta.

Jos Putinrotta käskee kätyriensä laukaista "taktisen" (rajoitetun) ydinohjuksen, niin mitä se tulisi merkitsemään? Ei siihen osaa aisantuntijatkaan arveluja tarkempia vastailla. Krista Kraikin vastauskin tähän kysymykseen eilisessä ykkösuamussa jäi puolitiehen.

Putinrotan tämä puoli on vielä pimennossa vaikka uhkaillut se jo onkin. Pitäisikö uhkaus ottaa nyt silti tosissaan? Jos se historian suuruloste ei tällä kertaa valehtelekaan.

19.55

"Jos heidän (Venäjä) yhteiskuntaa hävittävät voimansa pääsevät meidän ylitsemme kulkemaan länttä kohti, jos meidän muurimme kaatuu, silloin se menee tätä tietä Eurooppankin ja tässä on sen Termopylai." Juhani Aho, Hajamietteitä kapinaviikoilta 1918

Aho kirjoitteli hajanaisia mietteitään sen lyhyen, mutta raa'aksi yltyneen sisällissotamme keväänä pujotellessaan hänen näkökannastaan katsottuna vihollisen valtaamassa Helsingissä. Edellä siteeramani hajamiete osuu oikeaan edelleen. Niin olemme me kuten Ukrainakin etuvartiossa Venäjän suhteen. 

Jos aroilla murhaavana jatkuva tuhoamissota olisi sujunut Putinrotan mieleisellä salamavalloituksena, olisimme me seuraava hajalle pommitettava maapläntti Venäjän ja muun Euroopan välissä. 

Luin juuri sotilasasiantuntijan arvion rajamme pintaan sovitettujen joukkojen viennistä Ukrainaan tapattamaan itseään, että se operaatio vie nyt venakoilta niin paljon resursseja, ettei siitä ole muutamaan vuoteen (jopa kymmeneen) vaaraa meille joten Natoon liittymisestä ei ehtisi tulla vaarallista ajanjaksoa hakemusprosessin aikana.

Enpä panisi tuosta arvelusta täytteitä tyynyihini.

21.48

Puutarhurin kanssa käytiin Sonjalta kuhafileitä ja vanhoja, pakastettuja hirvenlihoja koiraa varten. Sitten P lähti. Klo oli jotain 16 silloin. 

Tänään pilkoin kaikki sauna- ja hellapuut. Puutarhuri pinosi ne katokseen. Saunottiin. Ruokailtiin saunan kuistilla kun oli niin lämmintä ja aurinko täydessä terässä. Minä söin pinaattikeittoa, P nuotiolla paistamiaan makkaroita ja muita eväitä.

Entä jos saisivat pommitettua ne muutamat venäläisten sotalaivat upoksiin Mariuopolin rannoilta?  Hyydyttäisikö se Putinin sotakonetta miten radikaalisti? Ne raukat pommittavat niistäkin käsin siviilikohteita kaupungeissa.

Mökissä on paljon koiperhosia. Niitä on 3tuhatta eri nimistä, että mitähän ne täällä olevat ovat? Aitovillakoita ne eivät luultavasti ole kun puuttuu musta poskitäplä. Yksiä vihertäviä, läpikuultavia hörräsi valon ympärillä tiskikaapi  ovessa.

Eihän nuo paljoa pahaa aikaan saane. Vanhoja vaatteenrosuja ja piloille paneskeltuja petivaatteita jos popsivat niin siitä vaan. Todellisen, oman lajimme aiheuttaman tuhoamisen seurauksia saamme seurata livenä Ukrainakanavillamme.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti