Sotapäiväkirja 8

 

2.3.2022 keskiviikko

Klo 06.00

Poikani Paulus 18 v.

Murhaamiset Ukrainassa jatkuvat (varmasti myös Syyriassa, Irakissa, Afghanistanissa, Venäjällä...)

Lajimme sisäänrakennettu itsemurhavietti tuli kuitenkin nyt siihen pisteeseen, jolloin liipaisinta on jonkun painettava. Tähän koko elonkehää ravisuttavaan lopputulemaan on ajanut erityisesti tämän yhden, älykapasiteetiltaan ylivertaisen lajin ahnaat toimet ja lisääntymisvimma.

Ukrainan sota ja sen ohessa hyökkääjän ydinaseen käyttöönotolla uhkailu sattuu kuin tilauksesta samaan saumaan IPCC:n ilmastoraportin kanssa. Raportissa kerrotaan käännettyinä selviksi sanomiksi kaikilla maailman kielillä, että sekuntiakaan ei ole hukattavissa ilmastonmuutoksen jarruttelutöissä.

Silittelemättä ränkäistynä olemme ehkäisytoimissamme jo jälkijunassa. Peräti myöhässä, että toimenpiteillämme olisi yhtään mitään merkitystä.

Ihan kuten Putinrotan suhteen olemme myöhässä koska hänet olisi pitänyt pysäyttää (teloittaa) jo Tšetšenian teurastusten yhteenvedoksi.

Ilmastonmuutoksen nyt todetut faktat sanovat, että Ukrainan sotakin on leikkiä sen rinnalla, mitä tuleman pitää kun sen seuraukset alkavat maapalloa oikeasti ravistella. Tämän ovat nahoissaan tunteneet jo niiden alueiden asukkaat joilla kuivuus, tulvat ja muut rajut säidenvaihtelut kuivattavat ja murskaavat ympäristöä elinkelvottomaan kuntoon.

Me kaikki olemme syyllisiä planeetan nykytilaan. 

Kiertoajeluja, kuten Natsisaksan toimet hyväksyneelle Saksan kansalle järjestettiin Buchenwaldin keskitysleirin luukasojen äärelle, ei ilmastomuutoksen aiheuttamia tuhoja tarkastelemaan kuitenkaan järjestetä. Eikä tarvitsekaan koska me näemme (jos olemme näkemässä) kaiken ihan omista akkunoistamme.

Oikeasti olemme nähneet elinympäristömme katastrofaaliset muutokset jo kymmeniä vuosia ja jos otamme pelkoja häivyttävät 3D-lasit silmiltämme ja kaivamme jumputtavat tulpat korvistamme huomaamme katastrofin kaatuvan kauppojen joutavaa tavaraa pursuavilta hyllyiltä syliimme.

Ilmastonmuutoksen faktat on meille tarjoiltu tarkasteltavaksemme kuten olisi ollut Putinrotastakin, mutta koska emme noteeraa tietoja tosiksi ajoissa, korjaavat toimenpiteet ovat aina myöhässä.

Tehdäänhän meilläkin jotain: Maatalousministeri lupailee jo turpeen uudelleen nostamisen aloittamista meidän taputtaessa. Se on hänen mielestään teko, josta ilmasto kiittää.

Kituva koira ammutaan tai viedään piikille. Kituva maapallo on nyt saman edessä. Putinrottako on se, joka sen lopettaa?

Klo 08.00

Yö painajaisesta toiseen mutkittelua. 

Tulivat itkevät ihmiset, lapset etunenässä, kuvajaisiin pommien paukkuessa ympärillä eikä suojaa missään. Ketään ei apuun rientänyt siinäkään unenfilmissä, jossa yritin juosta lapsi (joku kuudesta omasta?) sylissäni tiilimurskan peittämän aukion ylitse  toisella puolella olevaan suoja-aukkoon joka veisi maan alle. Sen suulla oli iso, sininen nuoli joka alas osoitti.

Kyllä minä oikeasti olen tässä sodassa mukana. Pelkään lasteni puolesta samalla, kun olen sydän kyykylläni ukrainalaislasten takia joita itkevinä uutiskuvissa jälleen näkee.

En pääse karkuun mitenkään vaikka tässä ja nyt eivät pommit jyskäkään. Itken, kun katson itkeviä uutisissa, mutta mitä se auttaa.

Klo 17.00

Vaikka on ollut niin raskaita nämä sodan etänä seuraamispäivät, niin pieni mukava poikkeus pojan synttärien kunniaksi hiipi arkeen kuitenkin : hän sai kesätyöpaikan läheiseltä pipettitehtaalta.

Nyt kun vanhimman pojan yliopistoon tai korkeakouluun pääsy onnistuisi ja saisi odotteluajalle jonkin palkallisen homman, niin olisihan se lievitystä kaikenlaisiin huoliin sekin. Ainakin tienaisivat omat rahansa.

Nuorimmainenkin on kierrellyt työpaikkoja kyselemässä ja lähetellyt hakemuksia. 14 vuotiaalta ei voi paljoa tietenkään niiden osalta vaatiakaan vaikka itse olinkin jo siinä iässä kokonaisen kesän kokonaan poissa kotoa ja töissä aamusta iltaan, toisinaan yötä myöten.

Klo 22.00

Aleksanteri Stubbin haastattelu Hesarissa. Analyysia teki hän syistä, jotka sotaan ovat  Euroopanlaidan johtaneet. 

Stubbissa olisi ollut yksi ratkaisevia tekoja ajoissa tehnyt mies jos olisi niitä tehnyt kun oli pääministerinä Georgian sodan aikana. Yksi teko olisi ollut, että olisi ilmaissut selvin elein Putinrotan kättelemisten riittävän, tehkää EU ja USA perässä! Talouspakotteet olisi pitänyt laittaa nykyisenkaltaisina silloin voimaan. Ne olisivat purreet vielä pahemmin kun Venäjän varallisuus oli hallitsijoiden itsensä ja muiden oliogarkien ryöstökuljetusten myötä hirmuisen heikossa kunnossa.

Onkohan Stubb lukenut Steven Lee Myersin kirjoittaman Putinrotan elämäkerran tai Catherine Beltonin Putinin sisäpiiri selostuksen? Heillä on kielitaitoa lukea niitä myös alkukielellä. Mikä on maamme johdossa lukemisen taso? Hakkaraiset eivät lue kuin iltalehtien otsikoita, ja mielellään vain niitä, joissa heistä itsestään tuuttaillaan.

Minä olen lukenut. Toisen kahteen kertaan, toisen kolmeen enkä väristyksiltä ole yhdelläkään lukukerralla välttynyt, sillä ihmishirviön kasvutarinoitahan ne ovat. Lukemisten rinnalla ovat koko ajan kulkeneet Putinrotan aikana tapahtuneet murhaavat sotaretket Venäjän naapurimaihin ja tikarina viimeisimmän kansanruumiin kylkiluiden väliin tämä Ukrainaan kolistelu hirvitttävän tulivoiman kera.

Kirjoituspöytäni yläpuolella on syvä ja leveä hylly, jossa ovat viime vuosisadan hirmuhallitsijoista kertovaa kirjallisuutta ja kaikki ne olen lukenut. Ja takanani olevassa kirjahyllyssä on sitä lajia lisää eikä niitäkään pölyttymään ole hankittu.

Tappajien henkiä on tämä huone siis täynnä. Jos tämän sodan jälkeen on maailma vielä pystyssä ja Putinrotta myötäjuoksijoineen hirtetty, alkavat tuoreiden murhamiesten kirjojen henget liikehdintänsä täälläkin.

Myöhässä nekin tulevat tapahtuneeseen nähden.

Ukraina, minä valvon ja itken puolestanne. Muuta en voi. Anteeksi.