torstai 17. maaliskuuta 2022

Sotapäiväkirja 23

17.3.2022 torstai

Enkö tänäänkään osaa nukkua pitempään, ajattelin aamuviideltä havahtuessani hereille.

Näin äidistä niin selkeää unta, etten muista milloin viimeksi. Äidillä oli viimeisinä elinvuosinaan usein pitämänsä vaaleat housut, valkoinen villapaita, vaaleansinikuvioinen kaulaliina ja vaaleat, kevyet kesäkengät. Äidin sileät kasvot olivat vahvojen, harmaiden hiuskiharoiden ympäröimät. Paikka oli vanhan puukirkon "lahvi" jonne minä tulin ison halkomakirveen kanssa. Paikalla olivat myös kehitysvammaiset veljeni. Juttelin äidin kanssa, mutta en muista aiheita. Ehkä mistään isommasta ei kyse ollutkaan, mutta kirveellä oli vahva symbolinen merkitys vaikka en minä sillä ketään enkä mitään uhannut. Kirkon kaarissa kaikui laulu "soutuvenheellä Kiinaan".

06.15

Olisi mieltä tervehdyttävä kevätilma jos Putinrotan sotaa Ukrainassa ei olisi. Se kalvaa valtavasti mieliä nyt kaikkialla ja tulee vaikuttamaan eurooppalaisiin vahingollisesti seuraavien sukupolvien ajan. Ukrainaan ja Venäjään moninverroin pahemmin. 

Sodan rujous painuu medioita ja muita internetin kanavia seuraavien tajuntaan kuin tatuoinnit ihoon.

07.40

Mitähän varten merkkaan nuita kloaikoja? Palstajaoiksiko? Ajatukset eivät kuitenkaan ole kovinkaan maita mullistavia näyttävätpä viisarit tahi allakanlehdet mitä tahansa.

Ajattelukyvystä ja kyvystä toimia niiden mukaisesti olisi kuitenkin suuremmissa mittakaavoissa kyse. Niinkuin olisi Putinrotan suhteen ollut niillä maailman toimijoilla, joita eliittikärkeen on kavunnut.

Ei ole olemassa lainalaisuuksia kun kyse on totalitarismin synnyn ja nousun tukahduttamisessa, tämän olisi pitänyt päidensä kyvykkyyksien avulla valtaan nousseiden ymmärtää. Eli he ovat olleet pelkkien markkinavoimien "lainalaisuuksien" käsikassaroita. 

Kun tarkastellaan viime vuosien ja vuosikymmenten kulkua eurooppalaisessa mittakaavassa niin mistään ei ole käyty niin kovaa vääntöä kuin taloudesta ja markkinoidn jakamisesta valtioidn ( ja mannerten) välisissä neuvotteluissa. Putinrottien vahtiminen on jätetty politovskajille ja navalnyille joita on ollut helppo vaientaa, tuomita tekosyin vankilaan, myrkyttää, ampua, tyrkkiä parvekkeilta ja tappaa liikenneonnettomuuksissa.

Mitä tekee itse Venäjällä ortodoksinen kirkkokin: "Patriarkka lyö Putinin rumpua" , sanoo Hesarin pääkirjoituskin ja perustelee sen tekstissään tarpeeksi vakuuttavasti.

12.05

Tauolla nukahdin sohvalle. Untakin ehdin nähdä: Tuossa auratulla Unimäen tiellä pystyyn jäätyneitä, manttelipukuisia, kuolleita sotilaita silmänkantaman mittainen jono.

19.30

Puolet pöllipinosta pölkkyinä ja pinossa. Huomenna jos loput niin piäsisin kirvehtimään.

Lentelivät matalalla Rissalan Hornetit tänään. Mielikuvitus yritti luoda kuvaa viholliskoneista pommilasteineen rymisemässä ylitse, tai jopa tulittamassa yksinäistä mökintötteröäni hankien keskellä.

Ei sitä osaa kokea kokematonta, vain hieman arvailla niiden alle oikeasti jäävien tuskia ja pelkoja.

Tulin äsken löylyistä. kuu on nyt täysi. Se möllöttää pilvettömältä taivaalta.

Putinrotta uhkaa aloittaa "puhdistusten yöt" omiensa joukoissa. Mitenhän pitkälle pääsee kansalliskaartinsa avustuksella ennen kuin joku sanoo STOP!? Toistaiseksi näyttää pelko olevan vielä kova.

Vaan täällä Unimäessä on turha spekuloida Putinrotan sädekehän himmenemisen asteita. En tiedä minä mitään kun eivät näy tietävän nekään, joilla kaikki mahdollinen tieto ja päättelykyky periaatteessa pitäisi olla hallussa.

Joku moskovalainen kyllä kirjoitti jo, että Putinrotan päivät ovat luetut. Sota on hävitty.  

Olisi tokaissut lopuksi, että parempi on puraista syanidiampulli ja ampua kuula ohimoon ihan itse.

Sitä toivoo ainakin miljardi maapallon aikaansa seuraavaa homo sapiensia.

Katsoin vielä Ruotsalaisen mediakanavan haastattelunpätkän jossa Hodorvkoski sanoo Putinrotan jatkavan aloittamaansa sotaa Puolassa tai jossain muussa Natomaassa. Hullurotta olisi nyt pysäytettävä, Venäjän oppositio ei siihen kykene eikä tällä hetkellä Putinrotan lähipiirikään.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti