Neljän maissa heräilin jälleen. Nähdyt unet luikahtivat aivojen ylivuotoputkesta selkäytimeen kuin epiduraalipuudute ennen kuin limbinen järjestelmä kerkesi tunteiden jalkaa sublimoimaan. Silmät sirrillään raahustin keittiöön, hörppäsin lasillisen vettä ja kävin kusella. Yritin nukkua, mutta avoinna olevaan tablettiin lävähti valot päälle ja pitihän se uutissivustoja selailla.
Sotaa, sotaa, sotaa. Hätääntyneitä ihmisiä, särkyneitä rakennuksia, autoja, maisemaa. Kuolleitten keruuta, pommien putoilua...nukkumisesta ei enää tullut mitään. Keitin kahvit, vein Vinhan lumiaitaukseensa ja vein sille pakastimesta raa´at kanankoiven ja "lihapullan". Rusakon keljutus on päässyt hyppäämään paksun hangen päältä yhden omppupuun katiskoverkon sisäpuolelle ja kaltannut oksista ja rungosta kuoret. Parhaanmakuisia omenia kasvoi juuri siinä puussa. Se lienee menetetty, tai sitten jos uudet alut lähteekin, menee monta vuotta, että siitä kunnon satoa saa, jos saa enää ollenkaan.
Mutta jos pommit alkavat putoilla, niin väliäkös hällä. Aika silpuksi oli Mariupolissakin synnytyssairaalan pihamaa istutuksista runneltu.
08.00
G ja P lähtivät Vuokattiin laskettelemaan. Pari satasta plus bensat päivän mäessä eestaastouhuaminen maksaa. Meni viimeiset tililtä. Menkööt saatana nekin.
12.00
Aloitin tämän sotapäiväkirjan Venäjän Putinrotan synnyttämän, Ukrainan maaperällä rakennettua infraa ja elävää lihaa murskaavan sodan syttymisen aattona, koska kalman löyhkä leijui jo kaikkialla. Tshetsenian kaltaista, silmiöntä sotaa aavistelin, mutta tästä on tullut jo nyt pahempi. Jos tälllaisia tuhoamissotia mitenkään edes voi keskenään verrokeiksi laittaa.
Se, mikä tapahtui Kaukasuksella pinta-alaltaan pienemmällä (17300 km², Ukraina 6035548 km²), mutta ei yhtään inhimillisemmällä tavalla, tapahtuu nyt ihan silmiemme alla ja siksi vasta nyt länsi heräsi pakotteisiin. Tshetseniahan oli/on kaukana, ja maata asuttavat mitkä lie mongoolit! Saatana meitä sokeita! Tai meidän päättäjien sokeutta!
(Helsinki-Groznyi n. 3200 km, Helsinki-Kiova n.1500 km)
Minun niskavillani olivat kyllä jo Kaukasuksen tuhoamissodan aikaan pörhöllään, mutta mitäs se auttaa. Olen kyllä luullut aina äänestäneeni sellaisia ihmisiä päättäjien joukkoon, joilla olisi järjen ja hoksaavuuden lisäksi myös kuudes aisti tallella, mutta kaipa harhaan olen äänestänyt.
Olisivatko yhden pienen eurooppalaisen jäsenmaan kansanedustajat sitten mitään mahtaneet jos olisivat vaikka EU tovereiden suuntaan hihkaisseet Tshetsenian särkemisen ollessa pahimmillaan, että nyt yhdessä Kaukasuksella murhatöitä urakoivaa tyranninalkua patoamaan -ja joutuin!?
13.30
Ankkapiirtäjä Kaj Stenval on ahkeroinut omia vastalauseitaan maalaamalla Putinrotasta "muotokuvia". Kohdetta ei tarvitse sääliä, ei kainostella. Raskaimmalla ironian kynällä päälle vain!
Näkemistäni Stenvallin Putinrotista osuvin on se, kun Hitlerin karikatyyri taputtaa pientä, laihaa Putinrottaa poskelle ja sanoo, "Yritin tuhota Venäjän, sinä onnistuit"
17.00
Tänään on presidentti puhunut. Kertasi toimittajielle ja kotikatsomoihin moneen kertaan, että aikailematta, mutta huolella on seuraavat siirrot Venäjän varalta tehtävä ja yhteinen tahtotila pitää eduskunnasta löytyä.
Katsoin sitten eduskunnan kyselytunnin. Jos yhteinen tahto on olemassa, niin kovasti siinä toisen laidan porukka yritti säröjä rintamaan lyödä. Yhdeltä Tynkkyseltä tuli paskaa suusta ainakin sankollinen.
19.15
Venäjän rottien lorttoisinposki Lavrov pistäytyi Turkissa jossa tapasi Ukrainan ulkoministerin. Mitään tapaaminen ei Ukrainan rauhoittamiseksi auttanut. Oksetti katsella kun se (Lavrov) hymyillen kätteli Turkin virallisia vastaanottajia. Olivatko ne ministereitä vai mitä, en viitsinyt selvittää.
Miten ihminen voi esiintyä ulkoministerin ominaisuudessa kuin olisi lounaalle menossa samaan aikaan kun valtionsa syyllistyy hirvittäviin, ennalta suunniteltuihin sotarikoksiin, ja joihinka suunnitelmiin on itse ollut osallisena?
Millainen olio tuohon kykenee?
22.30
On ollut tosi paha olla koko päivän. Päätäkin särkenyt.
Muutama pv sitten aloitin eteisessä miltei koko lasten kasvun ajan ollutta rottinkikorien hyllykköjärjestelmää (9 korinen) entraamaan. Se on halpatyövoiman maassa jostain kummallisen lahonoloisesta puusta tehty ja oli sälöillä vähän sieltä sun täältä. Liimailin, pakkeloin, hioskelin ja maalasin kahteen kertaan niin sukeutuihan siitä melkein parempi kuin mitä se oli kaupasta ostettaessa. Koreille en tehnyt mitään. Yhdestä on kädensija korjauspunottu kertaalleen. Ehkä kesällä laimennan maaliruiskuun vaaleaa maalia ja puhkun ja puhallan väriä kellastuneisiin puneisiin. Aika hapraan tuntuisia ovat puneet jo nyt, että voisi uudet laatikot vaikka itse tehdä.
Tiijä sitten miksi mitään tehdä jos se Putinrotta laittaa niitä pommeja tulemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti