Sotapäiväkirja 103

5.6.2022 sunnuntai

06.45

Jäi eilenillalla julkaisematta eiliset merkinnät. Onneksi on niitä viimeisimpiä asioita maailmassa, jolla merkitystä on.

Olin Muaningalta pois puoli kahden maissa. Ihan ok humpat. Tuttuja oli taaskin kovin niukalti, mutta eipä tuo tahtia haitannut. Puutarhurin sukulainen oli piäsolistina.

Tullessa kovasti sumua peltoaukioiden, järvenlahtien ja tien alittavien purojen ja muutaman pikkujoen kohdilla. Jäneksiä pomppi laidasta laitaan lukemattomia, onneksi yksikään ei alle töytäissyt. Ajelin kyllä maltilla.

Erääseen pikkujokeen molemmin puolin rajoittuvien peltoaukeiden viheriöillä makaili valtavat laumat joutsenia. Oli kuin valkeiden vasikkalaumojen laidun olisi siihen perustettu. Alkavan kesäyön sumuisessa hämärässä aika omituinen näky. Ajoin matelemalla ohitse, mutta pöljyys kun toisinaan tavoittaa, en pysähtynyt ottamaan kuvaa vaikka oli järkkärikin mukana. Valo ei ehkä olisi riittänyt kun järjestelmät ovat köyhänmiehen laatua.

Joutsenet, eräät hanhilajit ja kurjet ainakin ovat hyötyneet nykyisestä tehoviljelyaikakaudesta, ja siitä, ettei niitä enää kaikkialla pataan panna. Kun sitten rutto ylisuuriksi kasvaneisiin populaatioihin iskee, on myös maatalouden eläintuotannon  aika sairastaa. Lintuinfulenssa väijyy eri variantein niitä, kuten  erilaiset covidit ja apinarokot ihmislajia.

Näistä runsaslukuisista eläinlajeista vain ihminen kuvittelee hallitsevansa kaiken vaikka se ei hallitse edes omaa käyttäytymistään Ukrainassa ja vielä vähemmän muita toimiaan, jotka ovat jo johtaneet korjaamattomaan katastrofiin hengittämänsä ilman, ja ylipäätään biosfäärin monimuotoisuuden säilyttämisessä elinkelvollisena.

Kadullatallaaja ei kaikitellen suostu edes ymmärtämään, mitä kasvihuoneilmiö todella tarkoittaa. Kouluissakaan asia ei ole niitä eturivin asioita, vain oheismaninnoin elonkehän toimintaa ja sen uhkia lukukausien aikana höyhenellä hipaistaan.

Mitä ilmasto- ja ympäristökoulutuksessa pelätään? Totuuttako?

Ilmastonmuutospropagointi pitäisi olla yhtä massiivista kuin nyt Venäjän Teurastussodasta tapahtuva uutisointi ja analyysien teko on. Se täytyisi myös olla samankaltaisin rajoitustoimin toteutettavaa kuin helpottumassa oleva koronapandemia josta tutkijat ovat sanoneet, että se on ollut lastenleikkiä tulevan elonkehän ilmastokatastrofin seurausten alkaessa oikeasti päälle vyöryä.

Jos Moskovassa on Saatana joka on saanut hirveitä aikaan, on keskuuteemme syntynyt (me ollaan lajina pantu se alulle) ja kasvanut hahmoton, näennäisesti näkymätön, nimetön hirviö joka on vielä pahempi tuhojen toteuttaja kuin Moskovan pikkuinen Saatana. 

Vinkkaan sen verran, että jokaisen kannattaisi kuunnella vaikkapa useampaankin kertaan Ylen Areenalta ohjelma nimeltä Ilmasto on peto jos asiasta lukeminen ja tiedonhaku muuten tuntuu ylen vaikealta.

12.12

Olen trimmaillut suurinpiirtein täällä olevat alat. Koetin jättää kukkivaa kasvustoa pörriäisiä varten mahdollisimman paljon. Voikukka on nyt voimakkaimillaan, mutta myös puna-ailakit ja juuritason pienepienet orvokit. Pölyttäjiä näyttäisi olevankin runsaasti. Ja miten mustikka kankailla kukkiikaan!

Aamupuuroa syödessäni näin ikkunan alla punakylkirastaan keräämässä hyönteisiä ja matoja nokkaansa. Samassa tapahtui nopea nokkaisu, jota en ole itse ennen nähnyt, että sille kelpasi voikukasta myös iso kimalainen. Erehtyiköhän se kun oli nokka jo poikasille vietävää täynnä? Miten se päällimäisenä olevan kimalaisen paloittelee ennen syötettävän nokkaan työntämistä? Ehkä kimalainen karkaa ennen pesälle menoa... tai siellä rastaspuoliso ottaa veitsen ja haarukan ja nipsaisee myrkkysäiliön ja -piikin pois nokassa pöristelevältä päivällispalalta.

Pitää kuuden taimen mansikkapenkki vielä tekaista. Ja joku kukkasipulikin tuonne kiviraunion kupeeseen...

17.24

"Likainen Harry" on ärhäkin viiden käpytikan parvesta. Sen erottaa nimenomaan muista likaiselta näyttävien valkeiden höyhenkuvioiden kohdat. Oikeastaan ne ovat punervia kun katsoin kameran objektiivin läpi. Voisko sen höyhenissä olla bigmenttihäiriö?

On niillä helppoa ruualla mässäily kun vielä on säiliön pohjalla jonkun verran siementä. Ne pomppivat myös nurmikolla, kasvimaalla ja puiden kyljillä napsimassa hyönteisiä. Toivottavasti niille kelpaavat seppä-lajin kuoiriaisetkin niin "väyrysmatoja" olisi sitten vähemmän pottuihin pesimässä.

Mutta mun olisi lähdettävä nyt Kniin. Vinha meni taas piiloon kun näki minun kantavan tavaroita autoon. En minäkään tahtoisi lähteä. Käetkin helkkävät niin kovin kuulakkaasti Kaivokorvella. Olisin voinut ottaa makuualustan ja mennä makoilemaan kuusien alle niitä kuvaamaan.

22.02

Tiällä Knissa olin 19.30.

Otin luettavaksi kirjan Mahtimiehet -tyrannien nousu, uho ja tuho. (Ruth Ben-Ghiat, Atenakustannus 2020)

"Autoritarismi eroaa muista poliitikoista ensinnäkin siinä, että autortaristit vetoavat kielteisiin kokemuksiin ja tuntemuksiin. He verhoutuvat kansallisen uhriutumisen viittaan, kertaavat nöyryytyksiä, joita heidän kansansa on vieraiden valtojen taholta kokenut ja julistautuvat kansan pelastajaksi. ... ...."

Kuin lukisi käsikirjaa Moskovan Saatanan autoritarismin noususta ja nyt hiipumallaan olevasta uhosta ja pian koittavasta massiivisesta tuhosta. Viime mainitun alkaessa toteutua nousee hirmuinen pelko jo ennakkoon, että kyseinen autoritäärinen Saatana vetää koko maailman mukaan siihen tuhoon.

Oikeastaan Moskovan Saatanan tuho alkoi sata päivää sitten ja pelko ydintuhosta samana päivänä kun ensimmäiset ohjukset sinkoutuivat ilmaan.

Alanpa jatkamaan lukemista ja nukahdan sen tarjoamiin painajaiskuvaelmiin. Uamulla vasara teroitettuna Kainuun Meren rannalle!