Sotapäiväkirja 119

21.6.2022 tiistai

19.32

Tänne Um tulin jo aamusta varhain, mutta en jaksanut alkaa millekään ennen kuin olin nukkunut muutamat tunnit.

Istutin omppupuiden läheisyyteen sen naapuriaidan alta kaivamani luumupuuntaimen. En meinannut osata päättää, mihin kohtaan laitan, sitten ajattelin, että jos joku joskus haluaa uuden rivin hedelmäpuita istuttaa, niin valitsin sitä silmällä pitäen rivin paikan ja nyt se siellä alkaa juurtua uuteen kotimaahansa.

Ehkä itsekin kerkiän vielä muutamat puidentaimet istuttaa ennen kuin minut itseni kuoppaan kaivastaan, tai ompuille lannoitteeksi uurnasta ravistellaan.

Nurmet ovat äityneet kovaan kasvuun, tankillisen verran trimmailin jo marjapensas- ja omenapuiden alueet ja kasvimuan ympäristöt. Pottu on isolla taimella. Metsän "sissipotuissa" vasta ihan pienet sirkat. Valkosipulien varret 30 senttiset, ylikin kuin myös muiden sipuleiden. Lantut ja porkkanat hyvillä aluilla, mutta ehtivätkö muutamaaniin paikkaan jo juurtuneet auringonkukat kukkaan saakka, niin se näyttää heikolta. Mutta ei niillä olekaan suurta merkitystä, kunhan koristeeksi oli aikomus.

22.34

Käynnissä oleva Venäjän Suuri Isänmaallinen Teurastussota Ukrainassa vaikuttaa kuulema niin hirvittävästi kansantalouksiin kaikkialla, että Markkinavoimille on annettu lähes vapaat kätöset korottaa hintoja niihin mittoihin kuin vain ilikiävät. Ja sen se kasvoton ja tunteeton markkinakoneisto kyllä sitten tekeekin. Onhan siellä jonkinlaiset ihmisaivot vielä taustalla laskelmia ja suunnitelmia tekemässä edelleenkin, mutta ei niissäkään tunteet eivätkä todellinen järki asusta. Ihan sama siis, vaikka kaiken rahaan liittyvän tekisikin pelkät algoritmijoukot ilman ekonomistien manikyroityja sormiakin.

"Kaikkien on kannettava vastuu yhteiskunnan taakkojen jakamisessa", kuuluu poliittinen jargoni, mutta ne, joilla siihen todella olisi ainakin taloudelliset resurssit, haluavat vain kasvattaa omaa pottiaan, ei pienentää omia liiketaloudellisia katteitaan saatika että puolittaisivat niitä vaikka sekään ei niiden venettä hukuksiin keikauttaisi.

Vain taakat ja katastrofit sysätään heikompienkin jaettavaksi, ei olemassaolevaa varallisuutta ja riesursseja. Sosiaaliturvansakin köyhät itse ovat aina rahoittaneet vaikka niidenkin hallinta halutaan mieluusti markkinavoimien haltuun.

Alan muate.