Sotapäiväkirja 102

4.6.2022 lauantai

05.33

Pilivistä, kolakantuulista.

Hyvin nukutut tunnit takana. Unista en muista mittään. Oikeaa jalkaa särkee edelleen.

Rhododendroneista (alppiruusuista) toinen kasvihuoneessa ollessaan lävähti jo täyteen  kukkaan. Ne ovat menossa Unimäkeen ja muutama muukin kukka & hyötykasvi, että täytynee lähteä kuokkimaan ne maahan.

Tänään "sotivat" Helsingissä. On puolustusvoimien lippujuhlapäivä.

Puolustusministeri komentaa Hesarin otsikossa "Natoon Mars!". Juttu alkaa 30 kohdan nimilistalla aseistuksesta ja miesvahvuuksista joilla sotilasliittoon meitä "lobataan".

Sotaa siis kaiket päivät vaikka rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto. 

Onko se?

Hirvittävät kuvat Ukrainan taistelutantereilta syö meitä sisältä. Ne kasvattavat silkkaa vihaa. Ja koska vihan kohde on kristallinkirkkaaksi kaikkien kuvia ja sotaraportteja ymmärtävien päihin yli sadan sotapäivän aikana jo juurtunut, on hyvästä tahdosta puhuminen pelkkää ironiaa; jokaisen kourat kuristavat kuvaannollisesti itärajan takana olevaa kansaa kurkusta. Moskovan Saatanan olisi valmis tappamaan jokainen, jolla vaikka haarukka olisi aseena ja saisi arkaan paikkaan sillä tökätä. Minä olisin valmis vähän kiduttamaankin ennen armonlaukauksen niskaan pamauttamista. Siis mielikuvituksissani ja unissani, ja varsinkin aina, kun näen uutiskuvien tykinammusten hajalle räjäyttämiä koteja, lapsia, äitejä, vanhuksia...

"Tappakaa ne saatanat" huutavat särkyeet mielet kautta maanpiirien.

13.33

Kellaripenkan punakylkirastaan pesästä munat olivat menneet parempiin suihin. Harakka, närhi ja tikka ovat ensimmäiset epäiltävät munarosvot, mutta myös kärppä tai lumikko on voinut asialla olla. Käärmekin.

Enpä älynnyt laittaa riistakameraa valvomaan.

17.34

Alppiruusut ovatten nyt saunan luona tuijarivistön jatkeena maassa. 

Tässä mietin, lähtisikö sitä Muaningalle humpalle.

Jaakko Iloniemelle, takavuosien yhteiskuntaviisaiden kasvoille oli järjestetty syntymäpäiväksi luentaseminaari. Yksi luennoitsijoista, vain rahan ja sen liikuttelun päälle ymmärtävä Björn Wahlroos on aukaissut hyvinvoivien hampaidensa rivistön ja laukonut tulemaan sellaista tekstiä, että kuulijatkin olivat haukkoneet henkeään. Ja lopuksi seisomaan nousten taputtaneet tälle veropakolaiselle raikuvasti.

Elikäs olleet samaa, hyväksyvää mieltä ukrainalaisten lasten, vanhusten ja muuten puolustuskyvyttömien joukkomurhista ja raiskauksista sekä koko 40 miljoonaisen kansan asuinsijojen jauhamisesta sora- ja tuhkaläjiksi.

Seminaarin juonteita tästä seminaarista voi lukea Salla Vuorikosken HS:n 4.6 kolumnista.

Raha kun puhuu, on kuulijoiden pakko nuolaista ja halata puhujaa vaikka samalla lähettäisi lisää pommilasteja avuttomien niskaan.

Kuulijoiden joukossa, eturivin paikalla oli ollut myös kansamme suuresti ylistämä tupajumipresidentti Niinistö joka ei, ainakaan kolumnistin mainitsemana, ole erikseen irtisanoutunut Wahlroosin puheista.

Mitä lie omissa puheenvuoroissaan tai kommenteissaan sanonut,  jää hämärän peittoon koska ko. seminaarista ja sen annista ei ole erikseen juttua tehty.

18.45

Pittää lähtee jos meinoon keretä!