04.45
Kyyhkyt jälleen nurmella, pari myös kasvimaalla. En kolistele ulos vaan laitan puuro- ja kahvivedet lämpiämään. Lueskelen tabletilta hesarit ja ylet ainakin; mieli kyllästyy lahoamattomaksi heti aamuvarhain verenmakuisista uutisista.
Unessa olin hautajaisvalmisteluissa rakentamassa "kukkapatoa" kadun ja hautausmaan väliseen töyrääseen. Vainaja "tarkkaili" bussipysäkillä kansi auki olevasta arkusta työni valmistumista. Huikkasi, että haluaa sinisiä ruusuja vasempaan multatönkyrään kuusenjuurelle. Mistä sen värisiä suapi, kerkesin kysyä ennen omaan nauruun heräämistäni.
Havahtuessani oli vähän outo olo kun se unen "vainaja" on tietääkseni yhä elävien kirjoissa Mikkelissä.
En ole kylläkän ollut aikoihin yhteydessä häneen.
17.56
Hallitsijamme rantapalatsissa Naantalin Kultarannassa kaksipäiväiset lastenkutsut. Tänään päättyivät. Keskusteluiden teemoina olivat Nato ja Turkki. Tuto ja Narkki.
Nyt maailma on jälleen Kultarannasta puhdistamoihin päästellyn viemärimassan verran toiveikkaampi paikka elää. Vai onko?
Mielipiteidenvaihdoista ja kuumeisista puheista tulee yleensä krapula. Ja se saattaa olla sitä jomottavampia mitä arvokkaampaa lajimme eliittiä osallistujat ovat.
Nyt taisi olla pohjoismaisittain tarkasteltuna se paksuin kerma paikalla. Vakavia olivat kyllä aiheetkin, että happanemisen vaarakin mitä ilmeisin.
Jokaista oli ohjeistettu valmistaa alustuksensa ja puheenvuoronsa sellaisiksi, ettei nyt ihan nuolaista erästä turkkilaisenkarvaista persettä, mutta silleen kuitenkin, että jääpurasta sinne ei ainakaan tässä tilaisuudessa survaista.
Likimain nuoleskelua ne joutuivat kyllä harrastamaan koska pääpuhuja Naton Stoltenberg silviisiin kierrellen ja kaarrellen aloitti.
22.21
On pitänyt lonkkakivun takia lääkitä itseään niin, että ajatus tahmoo.
Sain viidakkoni isommat kasvustot trimmailluksi. Saunan takusen tein tarkimmin sillä sieltä löytyi kaksi varmaa, hyvin pienellä olevaa lupiinitupsua. Ne jyystin jälleen juurinystyjä myöten ja peitin saunankiukaan tuhkalla.
15 vuoden järjestelmällinen lupiininhävitystyö on jo tuloksensa näyttänyt. Moskovan Saatanan konstit melkein mulla tämän vieraslajin tuhoamisessa.
Kuinkahan viranomaiset luulevat lupiinin, jättiputken ja kurtturuusun hävittämismääräyksensä koko Suomesta onnistuvan kun sen poistaminen Unimäen kokoiselta pläntiltäkin on vienyt näin kauan? Minä en onnistumiseen usko.
Yksin jo se, ettei lupiinin- tai kurtturuusun tuhoamiseen aktivoituva tontinomistaja voi mennä naapurintontille levinnyttä kasvia jyystämään pois, tyssäyttää homman siihen. Edellyttäisi siis yhteiseen hiileen puhaltamista, joka on tässä toimessa täysin mahdoton ajatus.
Tiällä korven keskellä iliman lähinaapureita hajalleen eripuolilla pihapiiriä ja tienvartta levittäytyneen lupiiniesiintymän koko oli yhteensä ehkä 10-20 aaria.
Tästä kun kävelen puolen kilometrin verran Näläkömäen tietä, niin siellä on tienpiennar jo täyden lupiinikasvuston peitossa eikä kasvotonta, saksalaista sijoitusmetsikön omistajaa tai niiden jellukoiden "pehtoorina" (sijoitushoitajana) toimivaa UPM:n paikallishenkilöä Sonkajärveltä saakka saada lupiininhävitykseen kirveellä uhkaamallakaan.
Tien perillä Näläkömäessä entisen Kertun ja Erkan tupasen multiaisilla kasvaa myös valtavat lupiiniesiintymät ja niinikään paikan metsät ostaneen, siilinjärveläisen (?) yksityisen sijoittajan kiinnostuksen kohde eivät ne lainkaan ole.
Vain metsän rahallisen tuoton ajattelu mieliä kiihottaa, eivät lillukanvarret vaikka niiden suojelu lupiinien ylivallalta se vasta oikein olisikin.
Mutta mitäpä minäkään näistä piipittämään.
Kaikkien ihmisten olisi pitänyt havahtua ajattelemaan lillukanvarsia ja niiden hyvinvointia viimeistään jo Lievestuoreen lipeälammen aikoihin.
Niin kuin Moskovan Saatanan suhteen tsetseenien kansanmurhan alettua.
Me olemme myöhässä. Nyt ei lillukanvarsien pelastaminen pienin vaurioin enää onnistu siksikään, sillä "hajoava maailmanjärjestys on vaarallinen, jos (koska!) se nojautuu superaseisiin, jotka alkavat olla periaatteessa kenen tahansa ulottuvilla." (Matti Wuori 1995)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti