tiistai 14. kesäkuuta 2022

Sotapäiväkirja 112

14.6.2022 tiistai

04.34

Hauska oli uni tällekin aamulle johon sain herätä: Voitin veikkauksen pelistä 73 markkaa ja laskeskelin, että saan ostetuksi Savolaisesta kaksi Costa Ricaa ja Esson Oililta neljä pakettia Juomunäkki-kondomeja. Unen paikkakuntamiljöö oli Siilinjärvi 1970-1980 luvuilta.

Osuivatkohan unen ostossuunnitelmat aikansa hintahuarukkaan näin pitkän muistaman ajalta? Juomuja kyllä käytettiin ja Costa Rica oli yleensä tuon ajan suosikkimerkki.

Laitoin P:lle viestiä, että onko herännyt puuronkeittoon kun kuuteen töihin meno: "joo", oli vastaus.

Milloinka lakkaan huolehtimasta? Poika on 18!

G meni eilen srkn "keskitysleirille" eli riparille. Ja vaikka se vähiten minua koskettaa olin aamulla ensimmäisenä viestittelemässä, onko herätty ja onko kyyti selvillä.

Kyyhkyjä oli aamupalalla jälleen niin sipulipenkissä kuin myös nurmella ikkunan alla.  Niiden katselemisesta mielenraamit tarkentuvat. Ne ovat niin tyynen arvokkaasti käyskenteleviä, sinisenharmaita villilintuja, että oman lajini paha maailma on ainakin hetken verran kaukana tykkeineen ja ohjuksineen. Ehkä vähän ymmärrän kyyhkysharrastajia jotka niitä kirjeenviejiksikin ovat koulineet. Miten juuri kyyhky? Miksei joku varislintu jotka nekin perin älykkäiksi on havaittu?

Ihmisen lanseeramalla rauhankyyhkyllä ei näiden kanssa ole yhtään mitään tekemistä. Lapsellisia kuvitelmia se, että lintusymboli rauhantahtoiseksi lajimme kavalan mielen suggeroisi.

Tälleen aurinkoisen kesäpäivän aamuna mieli hetkeksi rauhoittuu vaikka lintuja tarkkailemalla kunnes totuus silmiin uutisista välittyy.  Yhden otsikon lukeminen tällää aamun "arvot" heti kohdilleen: "Ukrainan presidentti Zelenskyi: Olemme tekemisissä täydellisen pahuuden kanssa".

08.02

Uhanalaiseksi luokitellulla vihervarpusella on jo isot poikaset. Emot ruokkivat niitä kuitenkin vielä. Yksikin sai juuri sapuskaa Rooseveltin tuolin käsinojan päällä. Kuviakin otan, mutta koska järkkärini on vielä "vanhaa" mallia, niin siitä puuttuu jakava ominaisuus eikä tabletissa ole soveltuvia kuviensiirto ominaisuuksia. Kerkiäähän nuita jälkeenkinkäsin liitellä jos huvittaa.

Kulorastas jäi myös jonnekin lähistölle pesimään. Se laji on poikkeus myös Unimäessä pesivään faunaan, tai lisäys tietenkin. On juuri hakemassa sapuskaa hänkin lapsilleen. Se on hyvin arka lintu toisin kuin muut rastaat. Mustiksetkin ovat vähentäneet pelkäämistä eivätkä kauaksi kaikkoa kun pihalla källäilen.

23.33

"Sotaa ei käydä vain tosielämässä, jossa ihmiset tappavat toisiaan, vaan nyt myös totuus tapetaan." Näin sanoo Hs:n haastatteussa Pietarin Eho-radiokanavan entinen päätoimittaja Valeri Netsai (maanpaossa).

Totuus kuoli jo kun Moskovaan saapui Stasin ja KGB:n koulima Uusi Saatana. Vuosi 1993 olisi ollut ihan hyvä historianlehti jälkipolvillekin käänneltäväksi jos se olisi sisältänyt kuolinilmoituksen edellämainitusta hirviöstä.

Nyt kohta kun se tapetaan, on jo aiheutuneen Ukrainan katastrofin loppuhuipennus moninkertainen oraalla olevan Saatanan juurimiseen nähden. Mutta tapettava se joka tapauksessa on, sen tietävät hänen lähimmätkin pikkusaatanansa.

Miten ns. tavallisen venäläisen käy?

Hannah Arendt ei syyllisyyskysymyksissä armoa antanut. Kun lukee hänen totalitarismia käsitteleviä tekstejään, ovat kaikki alhaalta ylös syyllisiä sen syntyyn ja nousuun.

Vaikka Suomessa moinen olisi takkuisten takana, mahdollisuudet ovat olemassa. Kekkosen jumalointi jo osoitti sen saatika että miten Sauli Niinistöä jotkut palvovat. On vain sattumaa, ettei häneen palvonta tartu.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti