19.7.2022 tiistai
05.01
Viileä aamu ennen luvattujen helteiden takaisin tuloa. Eilenillalla pilvien liikkeet tulivat kylmän koillisen suunnasta, nyt koivunlarvat taitavat taipuilla jo etelätuulen puhaltamaan suuntaan. Muutamat pilivenriekaleet kertovat samaa.
Taivaanjäärä poikasensa kanssa putkenylettämän päässä. Onko eri pesuetta kun ei ole kuin yksi jälkeläinen?
Ihminen on syönyt nuitakin lintuja, kuten kurppiakin ja taitaa olla metsästäjien lupalistalla edelleen. Olen nuorena ajattelemattomana jonkun kurpan ampunut ja paistanut, mutta ei yhden linnun täkästä ole kuin kahden haarukkapalan annos, ettei ainakaan järjen mukaan niiden metsästys ole mistään kotoisin. Nyt en pystyisi pyssyllä edes osoittamaan tuon lajin lintuja.
Ja mitenkä paljon ne esimerkiksi Kreikassa pyydystävät pikkulintuja liima-ansoillaan ravintoloidenkin pöytiin! Aasian kansojen kaikkiruokaisuudesta puhumattakaan; hotkivat tikkojakin!
Syö tai tule syödyksi-sanonta ei oikein päde pikkulintujen kohdalla.
06.08
Gaiuksen moposta oli mennyt variaattorilaipasta boortit. Poikaa harmitti eilen kun siitä tekstaili. Oli juuri saanut tililleen ruohonleikkuupalkkion ja nyt siitä puolet menee heti mopon osiin.
Kun soitin, teki mieli hyräillä pojalle puhelimeen Junnun "sellaista elämä on" kipaletta, mutta en sitten kuitenkaan. Aikoi etsiä netistä teräsosan alumiinisen sijaan.
Sama laippa meni rikki myös Pauluksen ajoaikana, mutta silloin syynä oli viritysyritys joka jäikin yritykseksi kun kerkesin huomata sen.
Median mukaan YK:n piäsihteeri on pitänyt puheen jonka otsikko on: "Ihmiskunta tekee yhteisen itsemurhan, jos ilmastotoimet jatkavat nykyisellä urallaan"
Se nyt on aikaansa seuraavalle selvä asia, mutta miten saada tämän hetken Venäjän zaatanoiden ilmastoa ja ympäristöäkin tuhoavat, hirvittävät aktiot Ukrainassa loppumaan? Se pysäytti kaikki Guterresin viittaamat ilmastotoimet kuin seinään ja on vain omiaan lisäämään katastrofin pikaista etenemistä kun sotavarustelun kierre alkoi samassa rytäkässä kiihtymisensä.
Asejätti Patriankin edustaja kehui Hesarissa nuama hehkuen kuinka nyt menee lujaa, tarvitaan materiaa, tarvitaan lisää henkilökuntaa ja työntekijöitä tehtaille. Lobbareitakin ja myyntitykkejä jokaiseen maailmankolkkaan kehumaan Patrian loistavia tappamis- ja infransärkemiskalustoa...
Koska klo on jo 07 on minun nieltävä aamupuuro ja suksittava suolle.
18.18
Pikku Kervissuolla oli lakkoja, raakoja. Karisuolla siellä täällä ryppäittäin, raakoja. Perssilimälampien ympärillä, raakoja. Vasta Näläkälammin nevalta löysin raakojen seasta viiden litran sankon melkein täyteen.
Yli kuusi tuntisella reissulla tuli kävelyä ainakin 10 km. En milloinkaan muista laittaa kännykän liikuntasovellusta päälle kun metsään lähden, mutta mitäpä niillä sen kertomilla "saavutuksilla" tekisin?
Sen sijaan Nikon olisi saanut olla varustuksenani, sillä minut ja Vinhan piiritti Karisuon harvapuisella suolla palokärkiperhe johon kuuluivat kaksi poikasta ja molemmat emot. Videoin niitä kännykkään, mutta surkeaahan sen dia on.
Kun yritin äännellä palokärkien aksentilla, tulivat lähimmät uteliaat ihan vieruspuihin rapistelemaan hetkeksi ennen kuin tajusivat, mistä tuo outo vinkuna tulee. Ei ne silti kauaksi kaikonneet ja seurusteltiin vielä tovi ennen kuin maltoin jatkaa siksakkävelyäni suolla.
Parasta antia tälle päivälle nämä kärjekkäät linnut.
Majavakin oli kotiutunut jälleen Karipuroon. Sen ansiotahan onkin, että sillä suunnalla on palokärjille laho- ja kelopuuta. 1990- luvulla majavat patosivat IsoKaripuron ja tulva peitti alleen laajat suoalueet jolloin metsää kuoli melkoinen ala. Nyt ne kelot sitten siellä, silloisten majavien murhaamisten ja patojen särkemisten jälkeen ovat toimineet kolopesijöiden valtakuntana kuten optimaalisissa luonnonoloissa kuuluisi asioiden etenevän.
Täytyy joku toinen kerta käydä katselemassa, minne majavat nyt patoaan ehkä rakentavat. Viime syksynä siitä ei vielä merkkejä ollut.
Kun tulin takaisin, ruokailin ja nukahdin sohvalle Areenalta tulevan Muistojen bulevardin säveliin. Näin unta kompastumisesta suo-ojaan selälleen. Pitelin pienestä, irtonaisesta kivestä kiinni ja hihkuin apua. Joku vissiin tuli ja ojensi kätensä...
19.15
Käänsi tuulen jälleen holotnan puolelle. Yö ollenee viileä. Iltavoimisteluna pilkoin saunalle puita.
Söin iltapalaksi mustikkamaitoa. Ei vain ole kahvikauramaidon kanssa niin makoisaa kuin lehmänmaidon. Mutta kun en maitoa ole itselleni ostanut rouvaties milloin!
21.22
Olipa mukava taas makailla saunanlauteilla.
Pesin saunalla tulisessa vedessä pakasterasioita joihin pakkaan valmiiksi poimitut hillat.., siis lakat. Säilynevät nuo kellarissa perjantaihin jolloin menen Kniin. Lauantaina pitää muistaa mennä hampilääkäliin.
Sitten mulla on siellä tehtäviäkin, että marjanpoimuu jää ensi viikkoon. Silloinpa ne mustikat vasta alkavatkin olla keruukypsiä.
Korvatupposia (turvakopposia=vanupuikkoja) pitäisi hankkia; kutiaa korva nyt.
Kun penakat vuorollaan olivat pieniä, niiden napoja kuivattiin napatupposilla elikä tupanapposilla.
Mummi oli ollut ihmeisään kun G oli vaatinut siellä ollessaan runttaita ja kikkasia käsiinsä kun lumileikkeihin oli ollut menossa. Ei poika ollut kintaille ja rukkasille niiden oikeaa nimeä tiennytkään kun minä aina puhuin vain sananmuunnosversiolla.
Ja mitähän muita mutjautteluita tulikaan viljellyksi jotka saattavat mukuloilla olla edelleenkin sananmuunnosten mukaisesti käytössä...
"Kikkanen parittelee" oli yksi tahaton lipsaus joka jäi kerrasta elämään pakkasmittariin katsoessa. Ja äetin Rellu on aina ollut Rellunpippana...
Kaikki eivät osaa sananmuunnoksia, mutta säästynevätkö sitten miltään sen ihmeellisemmältä... Sanojahan ne silti vain ovat eivätkä tee kenellekään pahaa.
Sananmuunoksia löytyy yhtä paljon lastenkorville sopivia kuin niitä ns. kaksimielisiäkin. Oikeastaan ensiksi mainitut ovat jopa hauskempia koska niissä on haastetta. Aikuisten munansaannokset kyllä jo tiedetään.
22.34
Lueskelen aina välillä milloin mitäkin. Äsken lukaisin monet sivut John Irwingiä. Aittokosken Kuolemantanssikin on levällään tuossa pöydänkulmalla. Sitä lueskelen harvakseltaan. Lähinnä silloin, kun Teurastussota Ukrainassa ottaa joko päähän tai kiertää sydäntä rullalle.
Jotain elokuvaakin voisi tabletin ruudulta yrittää tillistellä, mutta harvoin huvituttaa. Beaky blinders-koko tarina olisi ehkä katsomisen arvoinen dokumentti jos hereillä pysyisi.
Kotkassa yrittävät auttaa Suomeen eksynyttä mursua. Mitnhän kaukaisen vieraan käy? Mistä sille simpukkaa ja muuta nilviäistä satojakiloja vuorokaudessa yhtäkkiä hommataan? Söisikö se kotiloetanoita? Miljoona suomalaista jos joka päivä keräisi niitä...
Utopistisia ajatuksia.
Joutuvat luultavasti lopettamaan sen eläimen. Jos lentorahtinakin yrittäisivät jouduttaa sen Huippuvuorille takaisin, niin tuskin se reissua kestäisi.
Inhottavin uutinen tällen päivällen: Moskovan Zaatana, Turkin Piru ja Iranin En Keksi Korkonimeä tapasivat tänään Teheranissa.
Koski silmiin katsoa niiden kättelyä! Koski myös jonnekin sisälleni. Miten ne voivat edes tekohymyjä päin kameroita esitellä jos ymmärtävät yhtään, millaisia maailmanlopuntehtailijoita ovat?
En suostu käsittämään! Ja vaikka suostuisikin, niin käsittäisinkö?
Nyt on yksinäinen olo, mutta onneksi väsyttää päivän touhut ja ehkä nukahdan parin kirjansivun jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti