torstai 28. huhtikuuta 2022

Sotapäiväkirja 65

28.4.2022 torstai

05.30

-7°. Kuten eilenaamullakin kirkasta aurinkoa pilvettömältä taivaalta. 

Kuvailutulkkaus kevätaamun ilmoista saapi olla tässä.

Hesarissa jälleen asiaan paneutunut analyysi. Tällä kertaa entisestä Saksan liittokansleri Gerhard Schröderistä. "Saksan omasta trollista". Hyvin hyvästi pahasti oikein sanottu kun jutun lukee. Nippanappa etteikö nykyisestä vastaavassa virassa kellottelevasta Olaf Scholzista olisi pian voinut sanoa tismalleen samaa. Sen tuli estämään tämä järjetön, Moskovan Saatanan järjestämä teurastus/raiskaus/teloitus/tuhoamissota Ukrainaan. Onko se suurikin harmi, niin sitäpä kokeilua ei enää tulla Saksassa(kaan) jatkamaan.O

Olafin nöyristelyt Moskovan suuntaa padotaan koko Saksan poliittisen eliitin toimesta ja hänet tullaan kohta vaihtamaan jos selkäranka ei ala tormistua. Oikeastaan hänet voisi vaihtaa välittömästi nuorempaan, kytköksittömään uuteen hemuliin. Samaan saumaan kun öljyhanat Siperian öljyputkista kiristetään kiinni ja suljinkammet lähetetään messinkien kierrätykseen.

07.08

Puuro on syöty, uuni lämmitetty. Voisin lähteä ilmojen aikana mettähommiin. Myöhemmäksi lupailee vesiräntää.

14.34

Iski totaalinen uupumus. Kaatelin yhtä soittoa pienempiä runkoja parikymmentä jotka katkoin kolmimetrisiksi ja kannoin lanssiin olkapäälläni. Painoivat ne tyvipuolet ainakin 50 kg ja koska lunta on yhä paikoitellen kengänvarren mitta, niin olihan siinä ponnistaminen. Kaatamani puut olivat pitkiä hujoppeja, jokaisesta tuli 3-5 kolmen metrin pätkää.

Lanssissa lienee tarpeeksi kasassa, että huomenna aloitan halkomissouvin. Nyt syöpäsen pikkuisen ja otan torkut.

16.01

Vae torkut; nyt heräsin.

Unessa rakennustyömaa jossa laajaan lattiaan oli liimattu/ruuvattu ruskeaa lasia. Messinkiruuvit hölskivät isoprikkaisten rei'issä ja lasin lävitse näki alakertaan. Siellä oli hevosia. Lasin päällä limamassaa ja lehmänpaskaa läjissä siellä täällä.

Ulkona sataa lunta, mutta aurinko pilkistelee silti pilvien raoista. 

19.45

Vanhin SSS kävi. 2 kakruakin oli kyydissä ja M.

Annoin aitasta rysän, avokelan, umpikelan ja vapoja ja penakoille yhden tyttärieni lapsuudesta ehjänä säilyneen "koiran". Kun sitä vetää narusta perässään, sen epäkeskopyörät nostelevat jalkoja kuin se  juoksisi. Luja lelu mallia 1980-luku.

20.50

Saunoin. Iltapalaksi söin loput salaatit ja viimeisen näkkileipäpalan. Paino on pudonnut 7 kg. Alkaa olla sen puoleen hyvä olla.

Liikkuu spekulaatioita Saimaan kanavan vuokrasopimuksen irtisanomisesta. Voipi se tapahtuakin kunhan Natohakemus on jätetty. 

Samaan syssyyn alkaa kaiken Suomeen viittaavankin suohonpolkemiset Venäjän Karjalassa. 

Suomenkieli kaikkine vepsän- ja karjalanmurteineen kielletään kokonaan. Karjalan Sanomat lakkautetaan, Carelia jatkaa venäjänkieliseksi muutettuna Mashinin propagandalehdykäisenä. Karhumäen Sandarmohissa Stalinin kätyreiden teloittamien suomalaisten muistomännikkö silitellään catepillareilla tasaiseksi venäläisten "suurten" sotavoittojen juhlintakukkulaksi kivipaaseineen ja uhmakkaine patsaineen. Niitä sitten muovikukin väkinäiset sotapojat käyvät koristelemassa samalla kun kiillottavat muistomerkkien graniitit. Ja jos valvova silimä välttää, viäntävät jalustoille ruskeat tortut lähtiessään.

Kalevalakylät Uhtualla ovat varmaan jo aloittaneet suomalaisuudesta muistuttavien kyliensä tuhonnan, onhan käsky jo kylien kätyreille kuitenkin postitettu.

Karjalan taantuma tulee olemaan pysyväisempi kuin Stalinin aiheuttama sillä hennot suomalaisjuuret joita vuosikymmeniä ovat naapurimaa Suomen kulttuuriavustuksilla ja ahkerien ihmisten avulla elvytäneet, on helpompi nyt katkoa ja juuria tyyten unohdusten harmaisiin usvameriin kuin vielä 80 vuotta sitten alkaneen edellisen unohtamispogromin aikoina.

Ah tuota Karjalan kunnaiden tulevaa ortodoksista ihanuutta jota Saatana sanoittaa ja papit vihkivesiä ruikkien pomiloitsuavat!

22.09

Satoi lunta ainakin viisi senttiä. Normikevät siis.

Uamulla huomasin, että Vinhalla oli leuan alta jo pois hoidettua rupea oikeassa korvassa. Laitoin sinne samaa voidetta kuin leukaan ja nyt illalla näytti siltä, että rupi on irronnut ja valuu korvasta pois.

Mahan allakin sillä oli jotain punoittavaa, kutisevaa aiemmin, mutta tuo sama lääkevoide tepsi siihenkin ja on nyt hävinnyt. Voidetta saa laittaa vain kolmena päivänä ja uusia jos tarttee.

Nullottikin se kummasti tänne tullessa ja ravisteli päätä myötäänsä. En vain hoksannut korviin katsoa.

23.08

Täytin ristikkolehteä. Niitä on mukana aina jokunen.

Luin, kuuntelin ja katselin netistä YK:n piäsihteerin Guterresin Ukrainavierailun uutisoinnit. Hänen ollessaan siellä, Moskovan Saatana lähetti ohjusterveiset Kiovan keskustaan.

Ei sillä ole mitään häpyä minkään suhteen enää. Tappakaa se Saatana sillä aikaa kun minä nukun.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti