tiistai 2. elokuuta 2022

Zaatanan wagnerit

2.8.2022 tiistai

05.55

"HS kertoo, mitä sodasta juuri nyt kannattaa tietää"

Ihanko on Hesari tosissaan kun noin otsikoi Ukrainassa meneillään olevan Teurastussotapäivityksensä? 

"Kannattaa", hmph!

Se nyt ainakin tiedetään (vaikkei se kannatakaan), että Ukrainassa soi Wagner-teurastajapalkka-armeijan Kalashnikov AK-47:n musiikki. Sävellykset saapuvat hypersoonisesti Moskovasta. Musiikki soi kovaa ja tappavasti, ketään ei säästetä sen kuulemiselta. Alkuperäisen Wagnerin liki 25 tuhatta säettä käsittävä Parsifal on lastenleikkiä sen rinnalla, niin kuin sen lapsellinen tarinakin, jota Bayreuthiin sitä kuuntelemaan saapunut natsihirmu Hitlerkin vuodatti pari veretöntä kyyneltä.

Minkä nimen antaisimme oopperalle, jota Wagner Ukrainan aroilla parhaillaan on säkeistämässä? Vai ovatko ne sittenkin säkittämässä; ruumispusseista on maailman markkinoilla jo kova pula.

Antisemiittifasisti Wagnerissa, hänen nimessä ainakin, yhtyvät itsemurhaaja Hitlerin ja nykyisen Moskovan Zaatanan tiet, haaveet ja tulevaisuudensuunnitelmat. Toivotaan, että pian sama kohtalo on myös jälkimmäisellä.

Tauko: Syön kaurapuuroa ja kuuntelen Areenalta asiaa.

Kun kärpänen pörähtää tähän tabletin vinolle ruudulle, se liukuu kuuden koipensa varassa hitaasti alaspäin. Elikäs sen imukupit eivät kaikilla alustoilla toimikaan. Siinäpä yksi selvitettävä asia kärpästutkijoille.

Näppäsin luunapilla sitä nuamaan; pökertyi pöydälle. Murha heti uamusta!

Yhdelle Hannekselle löytyi aina näytön paikka kun kärpänen oli saapusalla. Se sanoi, "Katohan!", ja yritti nopeasti siepata sen kämmenkuppiinsa. Usein onnistuikin.

Eräs toinen isäntä taasen rojautteli likaisella rätillä vaikka pöydällä olevalle voilautaselle kärpästä joita siinäkin talossa riitti navetan pihapiirin läheisyydestä johtuen.


Melkoisen unimetsän halki ennen heräämistäni vaelsin. Lopussa oli jakso, jossa kättelin  eturivissä olijat.

Onkohan unien muistiinkirjaamisessa mitään mieltä. Nykyisin en niitä muistiin aina kirjaa vaikka kuinka tekisi mieli. Harva se aamu tekee.., siis mieli. Kysyjille: milloin mitäkin. Vaikka pullamaetoo.

Oskarisedällä (vainaa jo moniaita vuosia) oli joskus humalassa tapana sanoa: "Kyllähän pillu hyvvee on, vuan eepä oo pullamaejon voettanutta."

Ikäiseni rahvaan kasvualustaan kuului kaikenlainen kaksimielisyys aikuisten puheissa. Varsinkin miesten. Sellainen jää lapsen, ja nuoren, mieleen ja on vaikuttamassa asenteisiinkin joista on vaikeaa ponnistaa pois. Siksi metoo-kaltaisten kampanjoiden (oikeutettujen/ välttämättömien) viestit ja vaikutus menevät hyvin hitaasti käytäntöön meissä vanhemmissa sukupolvissa. Nuoremmille niiden viestit ovat ilmeisen selvää dataa, vaikka tarkoituksen perimmäiseen oppimiseen menisikin vielä useampi sukupolvi.

Jos uskontojen vaikutukset saataisiin minimoitua, tiedon omaksuminen olisi vaivattomampaa.

Nyt mm. Venäjän Suuren Isänmaallisen Teurastussodan vaikutukset tulevat suurelta osaltaan vesittämään tähän astiset saavutukset myös sukupuolten tasa-arvon edistämisenkin osalta.

Raaistuvat yhteiskunnat ovat huomisen ongelmia muuallakin kuin sotaa ja terrorismia harrastavissa maissa.

Afghanistanin nykytilanne taleban-lakiensa vuoksi on pohjanoteeraus kaikelle sivistykselle maailmassa. Venäjä on samalla viivalla niiden kanssa.

08.12

Keittelin raparperi-juolukkahilloa.

Juolukat olivat menossa "Tohtori Raimolle", mutta sattuneesta syystä ne eivät sinne päätyneet joten niiden kohtalona oli joutua kokeellisen hillonkeittelijän kattilaan. Annanpahan hänelle sitten yhden maistiaispurkin jos satun muistamaan niitä mukaani ottaa sinne, missä hänet joskus satun tapaamaan.

Hilloista en itse juurikaan pidä niiden kamalan sokeripitoisuuden takia. Yleisohje: 1 kg hillosokeria per 2 kg marjoja!

Siksi pakastaminen on paras keksintö ikinä vaikka sen historiaa rumentavatkin freonit sun muut otsonikadon aiheuttajakemikaalit.

Nyt pitäisi tomeutua imuroimaan ja nyppimään roskia mustikoista. Taidan kuitenkin käydä aivan ensiksi Akulan alapuolella olevan, muutaman hehtaarin kokoisen nuoren kuusikon katsastamassa kanttarellien varalta, tai jos olisi merkkejä vaikka kuusenherkkutateistakin....

Eilen soiteltiin Iisalmessa olevasta remonttikohteestakin. Se sitten syssymmällä, ehkä.

12.23

Löysin sankollisen kanttarelleja Akulasta alespäin, Vanhalle Muantielle yltävältä alueelta jolla olisi leveyttä vaikka kuin, mutta haravoin vain vanhuuden rajapolun kahtapuolen kapoisan kaistaleen. Kävin Akulassa samalla ja sattui Topi olemaan ulkona istuksimassa, ja koulun Eija koiria talutellessaan pistäytynyt myös pihaan. En siinä kauaa turissut, pitää käydä joskus toiste.

Anttilan rajalla oli mukavan näköinen rykelmä auringossa keltaisina hehkuvia kanttarelleja ja niitä kerätessä tuli kivaa sähköpostiakin.

Sitten kohta soitti joku viemärinkuvausfirman edustaja. Sanoa pasautin, etteipä tarvita.

Ne tuollaiset aloittavat miltei poikkeuksetta: "Tavoitellaan tässä sen ja sen ositteen asukasta.., meillä on tulossa viemärinkuvausprojekti sinne teille päin, että jos..."

21.21

Tuonnepa nurmelle jiäpi lehtokurpan jo itsenäiseksi heittäytynyt poikanen ilmaamaan maanmartoa pitkällä nokallaan. Minä ja Vinha lähdetään pistäytymään Knissa. Tullaanpahan vissiin huomenna takas kunhan saadaan asiat hoidettua. 

Olisi pitänyt lastata polttopuita kärryyn ja viedä mennessään, mutta en kertakaikkiaan jaksanut. Mustikoiden siivoaminen vei voimat, ja kun kävin vielä Näläkömäestä etsimässä kanttarelleja kun unohdin jättää niitä ennen myyntiin viemistä pikkusankoon Anelmaa varten. Löysin minä niitä, mutta juoksutti kyllä koko Näläkömäen ympäri.

Saunonut olen ja nyt lähen körryyttämään. Näkemiin huomiseen sinne uuninpiälle Anu ja Marj´.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti