Kumpujen vyö

30.8.2022 tiistai

06.07

+5°, aurinkoinen uamu.

Puutarhurin syntymäpv.

Pitänee heti aamiaisen jälkeen lastata halot p.kärryyn ja lähteä Kniin. Illalla asioidenhoitoa pankissa.

Hesarin "Kirjeitä Venäjältä" päivityksessä toimittaja "Mihail" matkustaa Karjalan tasavaltaan jossa otsikon mukaan "Suomi katosi Venäjän Karjalasta".

Vaikka sillä ei maailmanmitassa olekaan merkitystä, niin ennustinhan itsekin sotapäivitysteni alkupuolella kaiken Suomeen viittavan hävitykseen ja häivyttämiseen rajan takaisilta Karjalankunnailta. 

Karhumäessäkin Sandarmohin teloitettujen hautausmaa on melko varmasti jyrätty jo tasaiseksi kaikista Stalinin vainojen  suomalaisuhrien muistomerkeistä. Asiaa ei päästä nyt tarkistamaan, mutta tulevat ne vielä ajat, jolloin sieltäkin tiedonmurusia alkaa tihkua. Ja pian myös käräjöintien ajat muistakin asioista kuin vain kauheista, venäläisten teurastajien sotarikoksista Ukrainassa.

Eilen kuuntelin vähän matkaa Roman Scatzin ohjelmaa jossa siinäkin puhuttiin Venäjän Karjalan asioista. 

Sitä en kerennyt kuulemaan, tarkoittivatko ne Karjala-lehden häviämisellä Petroskoin suomenkielistä sanomalehteä vain jotain muuta samannimistä julkaisua, mutta eiköhän Nestvitskilläkin lie päätoimittajan työt loppuneet.

Kumpujen vyö, joka maapallon pulleaa mahaa alkoi jo solkien kohdilta visvaa valua, on suutarilla pidennettävänä. Ukrainan kohdalle on muodostunut jo kilometrien mittaisten hautakumpujen harjanne.

09.34

Nyt on kärry halakoja täynnä. 

Polttopuita pinosta nostellessa piti pieniä ja suuria sisiliskoja varoa kun vähän jokaiseen sylilliseen niitä oli matkaan lähdössä. Myös yksi, kohmeinen vesisiippa (lepakko) oli, sen nostin aurinkoon petäjän kylkeen lämmittelemään. Se sähisi ja näytteli hampaitaan kun otin käteeni. Lepakon puraisua pitää välttää. Jo lapsena tiesin, että se levittää pakokauhua.... Äh! jopas sanan kirjoitin. Piti olla vesikauhua, eli rabiesta.

Otan palasta, laitan Vinhalle kupin täyteen evästä ja lähden ajelemaan. 

23.34

Tulin tänne Um takaisin n. tunti sitten. Kylmästi puhuu Pohjoinen. Taitaa jo näin elokuun puolella ehtiä jossain päin maata pakkasille.

Kniin mennessä pysähdyin Laakajärven huitteilla ja kävin summanmutikassa kävelemässä erään metsäautotien halkaiseman mäntykankaan suohon rajoittuvaa, lepikkoon törmäävää reunustaa. Lepikon karikkeiden seassa hohtikin keltainen läntti kanttarelleja. Niitä oli liki sankollinen joten K:n tilaus täyttyi yltähypäten. Hän hakikin ne juuri kun olin lähdössä ja osti vielä sankollisen mustaviinimarjojakin kun omat pensaat olivat jättäneet marjomatta.

Pankissa asiat hoituivat kuten on suunniteltu.

P oli hankkinut äetille synttärikakun ja kukkapuskan. Mulle tuli paskamainen olo kun olin pojille juuri rätissyt joutavista asioista. Pyysin anteeksi, mutta tiedän kokemuksesta, että aiheettomat aikuisen sanomiset jäävät joskus nuoren mieltä jäytämään silti.

Tullessa kuuntelin "12 diktaattoria"-ohjelman "Saarnaajat"-jatko-osaa. Raimo Tyykiluoma on sen toimittaja ja ohjelmansa vakituinen keskustelukumppani Ilkka Vakkuri, jonka asema "Israelin ystävät"-seuran puheenjohtajana kyllä vähän epäilyttää tässä yhteydessä. Ja muutenkin, kun näyttäisi netistä poimittavan tiedon valossa kovasti olevan taruolentoihin ja jumaliin uskova "saarnaaja" itsekin.

Mihin sarakkeeseen Vakkuri laittaisikaan ruksin jos häneltä kysyttäisiin mielipidettä Israelin ylimitoitetuista väkivallanteoista kainalossaan kutiavaa, valtioksi tunnustamatonta kirppua, Palestiinaa pommittaessaan?

"Teologian tohtorit" ovat muutenkin omalla mustalla listallani. Eivät he voi olla puolueettomia kun saarnaajista mielipiteitä kysellään vaikka historiasta, henkilöistä, kulteista ja psykologiasta paljon tietäisivätkin.

Tuli visto olo kun vilkaisin Ilkka Vakkurin yotubeen tuottamaa, omalla naamalla koristeltua "saarnausmateriaalia". Millainenhan kulttijohtaja tuosta äijästä olisi kehkeytynytkään sopivissa nuoruuden olosuhteissa?

Ukraina on aloittanut sen odotetun vastahyökkäyksen Hersonissa. Murhaavaa dataa on jälleen tiedossa kuka niitä jaksaa vain netin syövereistä kaivella.