Herättelisin jos osaisin

8.8.2022 maanantai

05.34

Olisivatpa arjen ongelmat ratkottavissa kuin ne parhaimmillaan unessa ratkeavat; huljahdetaan uuteen uneen jossa ei menneitä muistella.

Niin kävi tuossa juuri näkemässäni, paitsi että muistan vain sen, jossa ongelmat olivat suuria ja sen unen, jonne niiltä pelastauduin, unehtui.

Valveillaolo nukkuen on se ongelma.

Heräämisiä elokuva (1990) on yksi parhaista elokuvista koskaan. Robert De Niro ja Robin Williams; miten he osasivatkaan eläytyä rooleihinsa!

Kirjoitinkohan itse joskus "Heräämisiä" nimisen kolumnin, pakinan tai novellin jonnekin?

"Elämmekö unessa" kysyi puolustusministerinäkin toiminut, muutamaan kertaan kuolemaantuomittu ja varhaista rauhanaatetta puolustanut Yrjö Kallinen. 

Tänä päivänä, vaikka ihmislajin näkökyky kaiken Tiedon suhteen luulisi pitävän silmät sepposen selällään, niiden ummistaminen on näkyvämpää kuin oli koskaan Kallisen elonhetkinä.

Kaupoissa, ravintoloissa, tanssilavoilla, lentokentillä ja missä vain ihmiset kokoontuvat ostokset, mielihyvän hakeminen tai matkustus mielessään, silmien ummistaminen on erikoisen huomiotaherättävää.

Useimmalle lienee ylivoimaista ajatella mitkä huvittelun ja turhan shoppailun seuraukset ovat. 

Silmiä avaava elonkehän todellisuuden ajattelu olisi ehdottomia taitoja jota koululaisillekin pitäisi ensisijaisesti opettaa. 

Mitään kun tänne ei elonkehän ulkopuolelta rahdata, kaikki raavitaan käyttöön rajallisesta tilasta rajallisin resurssein. Tästä ainoasta avaruuden kiertolaisesta Planeetta  Maasta jolla, toistaiseksi ainakin, on ainoana elämälle tarvittavat puitteet.

Pelkkä ajattelu ei tietenkään riitä. Olisi myös toimittava. Minunkin olisi lopetettava autolla ajelut ympäri pitäjiä pelkän humpanhurman vuoksi. 

5 tuhatta kilometriä kesässä lavatansseissa ajoa! Onko hullumpaa hommaa kun tietää autoilun vakavat seuraukset, joita elonkehälle siitä aiheutuu. Luulisi seuraavan laskelmankin panevan mietteliääksi kun kulurakenteensa tietää: 5000 km=350 litraa bensaa=790 € + auton muut kulut.

Tästä jos sille Kasinon vessassa tanssikilometreillään leuhkineelle kaverille olisin arveluttavia ajatuksiani esittänyt, olisi varmaankin vähintään kiivastuminen ollut seurauksena.

Mutta ehkä se olisi herättänyt asiaa myös miettimään. Epäilen kyllä. "Mitä se sillekin juipille kuuluu", jupinaa vain vielä kotio mentyäänkin.

Ei olisi minusta Linkolaksi: Minä en edes elä kuten "opetan", Pentti Linkola eli. 

Opettajaksi olisinkin aika kehno koska pedagogiikka ei lastenkasvatuksessakaan ole ollut vahvimpia puoliani.

Lähenpä tästä metsään miettimään takaraivossa olevaa toista probleemaa.

18.35

Olipa hyvä kantarellipäivä. Enkä tarvinnut ajaa autolla metriäkään muuten, kuin sitten kylälle Smuran puodille myymään saaliit.

Sonja ja M olivat löytäneet autonkatsastusreissulla monta sankollista mustatorvisieniä Kiuruvedeltä jossa S:lla on vanhastaan tietyt sienipaikat. Minä en tiältä ole niitä löytänyt yhtäkään.

Näin kantarellimetsässä hirviemän ja vasan. 

Vinha lähti takaisin pihaan jo alkumatkasta kun kyllästyi minun siksak-kompurointiin kuusikossa. Olin sitten myöhemmin edennyt jo kauemmas ja polvillani syvässä muokkausojassa pienten kuusien suojassa kun kuulin oksien katkeilua ja "snorkhs snorksh"-äännähtelyjä. Kun varovasti kurkkasin sammalalmättään takaa, niin vasa oli jotain viiden metrin päässä ja emä heti siinä takana pienellä, kallioisella aukiolla. Ne katsoivat suoraan minuun, ja kun emä kerran nuuhkaisi ilmaa ja urahti, olivat ne tiessään; ryske vain kuului. Ehkä kallion takana oli toinenkin vasa, mutta sitä en nähnyt.

Hieno, muutaman sekunnin kestänyt näky kuitenkin.

20.02

Soittelin parit puhelut.

P oli saanut pienet ylinopeussakot kesäisellä festarireissullaan. Selvisi vasta nyt kun kirje oli tullut. Työt loppuivat tänään ja lukio alkaa torstaina. Jospa innostus opiskeluun taas löytyisi...

G on huomenna aamuteeveessä. Kyselevät koulujen yseiltä suvaitsevaisuudesta.

E menee huomenna testaamaan uutta Suomussalmen frisbeerataa. Eikä olekaan kuin 7:n pvää kun lähen viemään hänet Ouluun ja pois kotoa. Pitäisiköhän vähän itkaista?

TM:sta en ole kuullut aikoihin. Putkahti nyt vain mieleen kun muita kakrujani mietin. Kaipa se siellä J.kylässä hyvin pärjäilee.

21.15

Saunoin. Jäähdyttelin itseäni tassutellen ilkosillani marjapensaalta toiselle iltapalaa riipimässä. Valko-puna- ja mustaherukoita ja muutama karviainenkin oli jo kypsä. Mustien pitää vielä vähän aikaa antaa kypsytellä lisää. Punaisia on niin vähän, että syön ne lintujen kanssa kilpaa suoraan pensaista. Porkkanoitakin otin pari, huuhtaisin ja narskuttelin menemään.

Alkuillasta sienestä tullessa kävin nykäisemässä metsään istuttamaani sissipottua yhden varrellisen syötäväksi. Kuusi kappaletta kananmunan kokoista, herkullisen kirkasmaltoista perunaa sieltä löytyi. Ja olivatpa maukaita pelkän Keiju-kevytlevitteen ja ruisleivän kera. Potun voi siis kasvattaa melkein millaisessa maastossa tahansa joka vain ei ole kovin hapanta.

22.57

Perhana kun unohdin kylälle yhden asian ja piti se vielä käydä hakemassa! 

Nainen, joka päivällä soitti, esitteli itsensä Nellyksi tai Nelliksi (satavarma olen, ettei ainakaan Nalliksi). Hänellä asianaan oli, että josko kirjoittaisin hänellen tekstiä kolmisen liuskaa. Hän antaa suurpiirteiset ohjeet aiheineen ja jos teksti kelpaa, hän maksaa hyvin. Pidin puhelua pilana, mutta sitten hän pyysi sähköpostiosoitteeni jotta voisi lähettää ohjeet ja samalla tämän pyyntönsä joka virallisena tilauksena toimisi.

Ajattelin, etteihän tuo tässä vaiheessa ainakaan mitään maksa joten saapipa huomenna nähdä, tuleeko moinen työmua vai ei.

Onhan näitä tämmöisiä ollut ennenkin, mutta ei yhtä salaperäisen tuntuista. Ei soittaja kuitenkaan käskenyt olemaan asiastaan vaiti, että tässä se ainakin pienesti julkisuuten ui.

Nyt VEK muate!