Savolainen fatwa

14.8.2022 sunnuntai

07.34

Ahhh, kauramannavelliä uamiaiseksi pitkästä aikaa!

Iranin hiekkaan skorpionien asuinkoteloksi jo vaipunut ajatollah Ruhollah Khomenin (1902-1989) kuolinvuonnaan kirjailija Salman Rushdielle langettama fatwa melkein toteutui Chautauquessa, mutta hipaisusta ei oteta. Kirjailija ei tarvitse enää hengityskonetta huokuakseen ja vitsejäkin sanottiin hänen jo kertoneen, mutta sujauttaisivat nyt julkisuuteenkin kevennykseksi edes yhden. 

On se outo apinalajin mutaatio tämä ajattelevat aivot evoluution suunnittelemattomissa käänteissä saanut ihminen. 

Hesarista saa lukea tällen päivällen Muilu-nimisen suvunkin tarinan jossa yhtä pöljistä käänteistä toistemme sortamisessa kerrotaan. Eivätkä muiluttajat minnekään joukoistamme ole hävinneet. Sopiva historianverhojen raotus ja pianpa taas kyyditykset jatkuvat vaikka bensa miten kallistuisi.

Luin Salman Rushdien Saatanalliset säkeet aikanaan ja jos olisin tynnyrissä uutisilta oleillut enkä tiennyt Fatwasta mitään, ei kirja kertomakirjallisuudesta mitenkään olisi erottunut. 

Enkä tainnut löytää Fatwa-uhkauksesta luettuanikaan niitä rivienvälejä, joihin Khomeini alttiine opetuslapsineen oli kompastunut niin pahasti, että hälytti kaikki miljoonat muslimit ympäri maailman teroittamaan veitsensä ja kirveensä yhden kynään tarttuneen miehen tappamiseksi.

Kalliiksi on yhden miehen suojelukin tullut, mutta mammonaahan päättömyksistä johtuviin kuluihin on aina löytynyt. Tarpeisiin ei aina niinkään.

Mitähän jos minäkin julistaisin savolaisen fatwan vieläkin kalliimmin suojellun pikkumiehen nitistämiseksi?

Kaekki immeisolijot kaatta muanpiirien, ympärämpär muapallon, ja siellä Iisalamen perukoella kanssa! Pankaatten joutuin niveleny liikkeeseen, terottakkee miekkanu, kirveeny ja morapuukkonu ja rynnätkee porukalla nyhtämmään se tämän hetken pahimmista pahin, kaekelle elolliselle vuarallisimman millonkaan syntynneen lajimu etustajan, Moskovan Zuatana kellaristaan, tae missee se ikinään piileskelleekään ja piästelkee se välittömästi hengiltä.  

Palakkiota ee sen sykopuatin piästä makseta eekä hurroota huuvella mokomannii julumurin ruumiin iärellä, vuan jospa palakkioksi riittäs, että tuon olijon poestamalla muonavahvuuvesta, luuvaan  ehkä pienj´ hetki muapallolle ies yrittee viimesillä voemillaan jatkoo ilimastonmuutoksen vastasia kampanjoetaan.

22.21

Olinpas mahtailevalla tuulella aamulla. Mutta tuskin aiheetta.

Suureen pelkoon ydinvoimalonnettomuudesta on aihetta Ukrainan Zaporizzjassa. Välinpitämättömyys alkaa voimistua venäläisjoukoissa ja yksi jos toinenkin sotilas siellä kuuta katsellessaan  miettii, millähän tavalla päästelisi itsensä hengiltä että tämä paska loppuisi. Jos toivottomuuteen vajonnut, vastuuvuorossa oleva sotilashenkilö sattuu joku yö olemaan komentovuorossa, voipi siinä käydä mielessä järjestää kunnon pasaus...

Huoneentaulukseni voisin  suurentaa aiemminkin siteeraamistani Eero Silvastin aforismiesta tämän:

"Tieto on valtaa, mutta yhä nousee Hiroshiman pilvestä kysymys: hallitseeko ihminen tiedon avulla itseään, kulttuuria, historiaa?"

Tähän Silvastin kysymykseen kannattaa juuri nyt ruveta miettimään rehellistä vastausta. 

Vastaus vain saattaa olla myöhässä kun yleisen huoneentaulun tekstin, joka joskus kuului: "Oma koti kullan kallis" ovat venäläiset zaatanat kääntäneet muotoon "Jokainen koti on pommin arvoinen".