Koetin laskea kuvan näreen vuosilustoja. Se voi olla 70 vuotias, ei kuitenkaan alle 60 eikä kovin paljoa ylitse 80. Pituutta sillä oli nelisen metriä; tyvipaksuus näkyy mitassa. Elävä, kaikessa rauhassa kiirehtimättä kasvanut puu, joka jos olisi saanut jatkaa elämäänsä ihmisen häiritsemättä, eläisi juurillaan tukevasti seisoen elämäänsä vaikka kuinka kauaksi tulevaisuuteen. Miksi minäkin sen omia etujani suojellakseni menin murhaamaan?
1.10.2022 lauantai
05.37
Piti muutama pv sitten tulla tänne Kniin luvattuja hommia tekemään.Tänään vielä yksi pikkujuttu ja sitten jälleen arki on mitä on. Jos ei muuta, niin Moskovan Zaatanan ja kätyreidensä hirmutekojen seuraamista.
Pommeja laukesi aika lähellä Itämerellä jota voi hyvin kutsua jo sotimisen eskaloitumiseksi muuallekin kuin vain Ukrainaan.
Lääkäri Martti Siirala kutsuu päiväkirjassaan ensimmäisen maailmansodan (1914-) syttymistä ja jatkumista seuratessaan ryssiä sumeilematta ryssiksi kaikkine vivahteineen. Omaan kielenkäyttööni ryssittely ei luontevasti istu joten aloin kutsua venäläisten sitä pienehköä osaa, joka Venäjän Suuren Isänmaallisen Teurastussodan (VSIT) johdatteli alkamaan, Moskovan Zaatanoiksi (tämähän on käynyt tietenkin selväksi, vuan mitteepä toistaminenkaan haetannoo).
Zaatanan kätyrizombeja ovat sitten ne, jotka Teurastussodan painajaiseen tuuditeltuina likaiset työnsä tekevät.
Irroitan Mariana Enriquezin "Yö kuuluu meille"-kirja-arvostelusta lauseen pureskeltavakseni: "Kaikella on juurensa, pahuudenhistoria on pitkä" sillä siinä on sanottu lyhyesti Moskovan Zaatanan pahuudenhistorian haavojen auki repimisten perusteet tälläkin kantilla Tellusta.
Totuus kaikessa on yksinkertainen, mutta sen laajalti käsittämistä hämärtävät kalliiden asiantuntijoiden laumat esiintymisillään.
2.10.2022 sunnuntai
06.06
Rumat sodan kuvat ja rumemmat uutiset ovat tätä päivää Euroopassa vaikka eivät ne ole koskaan poissa olleetkaan. Taustameluksi vaiennettuina todellisuuksina aina ja iankaiken kaikki kymmenet, isot ja pienet sodat ympäri maapalloa. Syyria, Somalia, Palestiina, Jemen... ...
Kaikki niitä meille näytetään, mutta ei pitkään aikaan miltei reaaliajassa kuin mitä nyt Ukrainan maaperällä oleva Teurastussota Venäjän toimesta.
Lohduton tuli olo siviilisaattueen joukkomurhasta kuvia katsellessa. Eikä mieltä ylentänyt sekään kuva jossa perheenisä etsi muistoja perheestään joka oli räjäytetty kodin mukana taivaan tuuliin ja jäljellä oli vain rojuinen kraatteri kotitontilla.
Hyvin kykenen kuvittelemaan sen pommin tälle omalle tontillenikin...
09.02
Luin Moskovan Zaatanan 24.2. pitämän Teurastussotansa sisäänajopuheen, "ingressin", jälleen kerran ja suomennoksen myös uudemmasta puheestaan jonka se psykopaattipaska piti tehdessään julkisuuteen näytetyn rikoksen allekirjoittamalla Ukrainan maakuntien liittämissopimukset nukkehallintojen edustajille.
Jatkoin lukemisia:
Mihail Siskiniltä esseen "Olen yrittänyt selittää, "Kuka Putin oikein on" ja seuraavaksi Sofi Oksasen pamfletin aiheesta.
Myös Irlantilaisen Ian Robertsonin haastattelun löysin kirjanmerkeistäni, jossa hän puhuu rajoittamattoman yksinvaltiuden vaaroista. Mihail Hodorkovskillekin olin hiirenkorvan kääntänyt ja kymmenelle muulle perusteellisen tuntuiselle artikkelille jotka kaikki koskevat Venäjää, sen tyrannin valtaa ja Suurta Isänmaallista Teurastussotaa joka on käynnissä Ukrainassa.
Enkä minä muuta edelleenkään ymmärrä, kuin että kusessa kelluu koko maapallo.
Tai voin minä ymmärtää liikaakin, mutta en nyt sanoja ala ymärrykselleni haeskelemaan. Ei tilanne sen kummemaksi kuitenkaan tule kuin miljoonan asiantuntijan sanomisista.
20.21
Navalnyikin oli kaltereiden takaa kaukaa Siperiasta saanut ajatuksiaann julki Washington Postiin. Hänelle on siis asianajajien vierailut jälleen sallittuja, mutta mikä lie senkin lievennyksen takana?
Venäjän oppositiopolitiikka on zaatanoiden köydessä solmu vain jota löysätään ja kiristetään tilanteen mukaan; epäilyttävää siis sekin.
Nyt illasta lävähti luettavaksi Saksan "eturivin Venäjäntuntijan" Stefan Meisterin haastattelu. Tämä aisantuntija ei anna, kun rivienvälitkin korttaa, minkäänlaista toivoa yhdellekään eurooppalaiselle maalle siitä, että ehyin jäsenin Teurastussodasta selviäisi.
"Ydinaseiden uhka on nyt todellinen, ...."
Tämä me kuultiin jo Moskovan Zaatanan suusta kaikki, ettei meistereitä päätelmille tarvittaisi pahimpaan varautuaksemme.
Mutta miten ydinsodan uhkaan pystyy oikeasti varautumaan? Joditableteillako?
Eliitinkärki kyllä, mutta entä me sivukatujen asukkaat?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti