keskiviikko 19. lokakuuta 2022

Unimäestä Mekongjoelle käyvät mietteet

Pilkkeistäkin on kuulema jo pulaa Moskovan Zaatanan aloittaman Suuren Isänmaallisen Teurastussodan takia!


18.10.2022 tiistai

06.09

Vinha herätteli jälleen kylmällä kuonollaan. Halusi pihalle.

"Suomen sairain maakunta on Pohjois Savo", sanotaan uutisen otsikossa. Jäljempänä on sitten perustelut ja selitykset verrokkipalkituksineen. 

Mitäs tuohon nyt sanoisi? 

Lajimme elämien mitta on kuitenkin jatkunut jo ylitse elintilan resurssien, että ei se mikään huono uutinen ole, joskaan ei savolaisista silti ole edes pelastusrenkaaksi Titanicin kannen koukkuihin vaikka kaikki kerralla ahtaumatauteihin nyykähtäisivät.

Sitäpaitsi savolaistenkin sairastamisten syyt ovat liikkumattomuudessa, lihansyönnissä ja kaljankittaamisissa jotka valmistusprosessiensa raskauden takia rasittavat  yleismaailmallisestikin elonkehää enämpi kuin olisi siedettävää.

Siinä tämänaamuinen ympäristöpoliittinen "saarnani" kun se toissayön unessa jäi pitämäti.

08.08

Puurot ja kahvit on syöty ja juotu, pihalle hommiin siitä: Mars!

Näin täytyy pomottoman itseään pomottaa.

21.23

Tulipa autonrottelokin huollettua; öljyt ja suodatin, pakoputken liitoksen tiivistys. 

Ilimansuodatin ja tulupat olisi ollut syytä vaihtaa myäs, mutten muistanut niitä hankkia.

Kesärenkaissa alkaa urasyvyydet olla sakkorajoilla, mutta ei se ihme ole ajettuihin kilometrimiäriin kun vertaa. Halpisrenkailla ei kauas suksita, mutta piäsennöökö kalliimmillakaan pitemmälle? En lue tekniikanmualimoita niin en tiijä. Ja vaikka lukisinkin, niin niiden tarjoamaa tietoa en kykene muistiini säilömään.

Talavirenkaat täytyy jokatapauksessa Sivukadulle kotiutuessani alle vaihtaa.

Jälleen yhden pölkkykasan pirstoin klapeiksi ja pinosin. Kärräsin vielä melkoisen rankaläjän laaniin, mutta pimeä kun veti täkin Unimäen silmille, päättyi työteliäs päivä saunomiseen.

Nyt nukuttaa terveentuntuisesti.  Toivottavasti sotien raakuudet eivät uniini sotkeudu.

Sen verran vielä uutisia selasin, että Britannian tuore piäministeri ei näyttäisi kauaa enää suitsia kätösissään pitelevän. 

Tuon kolkosta kolonialismihistoriastaan muistettavan suarivaltion ylähuoneessa ei edes lihaisa Boris Johnsson näyttänyt norsulta porsliiniputiikissa niin miten hentoinen Liz Truss voi pärjätä puhureille, joita muut täyteen ilkeyksiä itseensä imeneet edustajajäsenet molemmista päistään saliin pierevät?

Ukrainassa infraa ja lajitovereitamme ovat iranilaisvalmisteiset suicidedroonit murskanneet urakkavauhtia ja Belgodrodissa Venäjän puolella on "laitevikainen" Suhoihävittäjä rymistellyt parin kerrostalon lävitse.

Suhoista tulee mieleen eräästä monista Suomen Heinämäki-nimisistä kylistä kotoisin ollut Hutoi-mies. Korkonimi tarkoittaa vähän samaa, kuin että hehtaaripyssyllä pyytä tärskäyttäisi. Kelpaisi synonyymiksi Belgodrodissa kerrostaloon törmänneelle venäläiszaatanoiden siivekkäällekin; "Hutoi-Suhoi!"

19.10.2022 keskiviikko

07.08

Nukuin hyvin, heräilemättä.

Unessa uuden ok-talon tasoitehommissa. A&A olivat mennet naimisiin ja rakensivat Kuopiolaiseen lähiöön uutta taloa ja toinen A pyysi minua maalarinhommiin kun sattumalta nähtiin viitostiellä(?).

Sumusadetta, kolakkaa, nollakeli.

Hesarissa Puavo Rautio kirjoittaa katumustekstiä itsensä, lehtensä ja päättäjien menneistä Venäjä-viärinarvioinneista. Varsinkin kaasuputkilinjausten suhteen. "Kun kaikki ovat väärässä niin kukaan ei ole väärässä..."

Sopii siis kysyä, olisiko median syytä pidättäytyä kokonaan ja kaikissa asioissa asettautumasta yhtään millekään kannalle yhtään missään asiassa vaan raportoida ja uutisoida aina vain asioista ja tapahtumista niin kuin ne kunakin uutisoinnin hetkenä silmin ja korvin näkyvät? 

Asiantuntijoita ja "asiantuntijoita" riittää muutenkin, antaa niiden istua kiehumassa olevaan tervapataan kukin vuorollaan. Höyhennetään sitten niitä jälkikäteen porukalla kun erehdykset ja oikeassaolemiset on selvitelty.

Sekin, että Greanbeasea ja vihreitä nyt tukistellaan ydinvoimanvastaisuuksistaan on vikatilaista politikointia. Pitkässä kantamassa oikeassa he niiden vastustamisissa joka tapauksessa ovat olleet. 

Ydinvoimalat eivät maailmaa pelasta kuin vain hetkellisesti. Ja siinäkin tapauksessa vain yhtä lajia, ihmistä, jatkamaan luonnonvarojen tarpeetonta törsäämistä.

Eivätkä pelastustoimiin  kykene myöskään nyt hehkutusten alla olevat tuuli- ja aurinkovoimalatkaan.

Piä tullee vetävän kätteen kaikilla suunnilla missä energialla ja sen saannin loputtomasti kasvavilla "tarpeilla" ja tarpeilla politikoidaan ja kauppaa käydään.

Vedyllä toimivia lentokoneitakin testaillaan jo, mutta ei sekään mitään auta jos ei itse lentäviä tuholaisia ajeta alas ja romuteta 

Ajatteleepa ajattelemaan kykenevä miljoonaa vetylentokonetta ja niiden tarvitsemaa rakennusmateriaalia ja kysyy, mistä niihin tarpeet kaivellaan.

Samalla typeryyksien viivalla ovat sähköautoilua ylistävien keralla.

Ainoa, josta jotain hyötyä saattaisi olla, olisi, että lajimme opettelisi jälleen kävelemään. Mutta aivan ensimmäiseksi sen pitäisi oppia olemaan nussimatta niin, että tuloksena ei olisi aina uusi ihmisklooni suunnattomine tarpeineen ja "tarpeineen".

Näiden jatusteluitteni päälle kun kuulen ratiosta Kiinan uusista vesivoimalahankkeista Mekongjoella, niin senkin valossa mitätön osallistumiseni tuulimyllyjen vastaiseen taisteluun osoittautuu täysin turhaksi. 

Koetapa potkaista kiinalaisena, saastesumujen kitkeröittämänä toisinajattelijana puolitoistamiljardista diktatuurivaltiota koipeen niin, että se edes pikkuisen inahtaisi...

19.56

Ihan koko pv ulkohommissa. Pilkkeiden klipsimistä ja uuden pinon telojen ja tukien teko. Kötöstelin jonkinmoisen katoksenkin siihen koska on nuita katepeltejä, jotka purettiin uusien tieltä Simonsalosta kun Sepe järjesti vielä äidin eläessä sinne täysremontin.

Kattopeltien vuosimalli on siis 1978. Itse olen niitä ollut paikoilleen naulaamassakin rakentaessamme sitä taloa jonka kohtalo oli sitten mikä oli kun ensin isä ja sitten Äet vainajoituivat. 

Tuskinpa onnellisesta perhe-elämästä siellä on kukaan voinut nauttia, meni se niin överiksi koko homma kun äitiäkään ei enää ollut.

Kaikkea sitä pelleistäkin voisi ruveta laulelemaan kuin Tapio Rautavaara isoisän olkihatusta.... Joku päivä olisi kuiten tämäkin "laulu" loppuun sanoitettava.

22.23

Saunonut. Näkkileipää ja yxi keitetty kananmuna iltapalaksi. Voitelin näkkärinpalaset sinapilla kuin Tikkaskalle.

Hesarissa artikkeli "Osa tutkijoista sitä mieltä, että aika on pelkkä aivojemme luoma illuusio."

Nytkö ne vasta uskaltavat iäneen tuotakin aprikoida? Minulle se on ollut ihan häntäluuntuntumalta ajatteluni perustan yksi sokkelikivistä niin pitkään kuin ylipäätään olen aivojani ajattelulla rasittanut.

Ja mitenkä sen tiimoilta ovat muutamatkin pesserwisserit räteillä naamaani rätkineet!

Aikahan on vain yksi niistä biljoonista lajimme kehittelemistä asioiden ja ilmiöiden nimityksistä. 

Valheellisen vakuuttavasti on kuitenkin "aika"järjestelmän avulla luotu vuorokaudenaikojen ja vuodenkiertojen kuukausinimittelyjen rytmittelyt joiden avulla ruodussa pysymisemme vahtiminen on ollut kätevän helppoa.

Ilman nimityksiäkin maapallo veivautuisi kuitenkin radoillaan. Luonnolliset rajat ja elämisten rytmitykset asioille ja tapahtumille ovat olleet olemassa ennen kelloja ja almanakkojakin.

Ilman lajimme kaltaista älyjärjestelmää yksikään toinen lajihiukkanen ei moista asiaa edes pohtisi.

Apinaksi muiden apinoiden joukkoon jymähtäneenä eläisimme häntäluutuntemuksinemme auringonkierron mukaisesti ilman kelloa, täysin tressittä. 

Ja varsinkin ilman, että kenelläkään kiire kuolemaansa olisi. Kyllä keho kertoisi, koska pitäisi syödä, paskantaa ja nukkua. Milloin kuolla.

Mutta kun nuo aivot... 

Katsokaa maailman tilaa, mihin ihmisaivojen älyjenvälähdykset sen ovat lyhyessä, keksimässään ajassa tahkonneet!

23.45

Piti käydä vielä pihalla. Vinha tuli nyt houkuttelematta sisälle. Ei siellä kyllä kylmä ole.

Pälähti Siiralaa lukiessa mieleen, että pihaharakka on saapunut takaisin. Olin jo huolissani, että sen on joku ampunut kun ei viikkoon, kahteen näkynyt. Tänään se keikkui jälleen ruokintapaikan orrella ja muuallakin tässä ympärillä.

Joku voi aprikoida, että mistä jonkun yksittäisen harakan voi erottaa toisesta samanlaisesta, mutta kyllä tämän Vinsetin minä erotan. Jo sen tietynlaiset manööverit sen yksilöllisydestä tarvittavat tuntomerkit kertoo. Ja sitä paitsi se vastaa minulle kun "hazatan" sen omalla kielellä.

Minnehän saakka se retkensä uletti? Vai oliko se viikon tai kaksi jossain kauempaa tarkkailevana vakoilijana vain? Ehkä haukka yritti sitäkin kynsiinsä saada aukealta pihalta ja se piti taukoa pihaharakan toimestaan? Mää tiijä.

Mutta nyt tämä harakka muate!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti