keskiviikko 5. lokakuuta 2022

Siperia kuplii Itämerellä


3.10.2022 maanantai

07.34

Unessa "sovitin" kaksiosaista, muovista suojarakennelmaa ('kenkää') vessanpytyn jalustaan.  Vitutti ährätä sen kimpussa, tunkkaiset, aikojen saatossa lirutetut ohikusetkin haisi ja oli hemmetin kuuma.

14.34

Vessanoven, keittiönikkunan ja ammepanelin korjauksiinpa aamulla ekaksi pyydettiinkin. Ruskeasilmäinen, tumma nuori neiti oli juuri muuttanut Ladylle vuokralle vanhan kerrostalon remppaamattomaan kaksioon.  Tuossa kämpässä vähän yksi jos toinenkin kohta huutaisi korjaamista, mutta harvalla täysremontteihin varoja liikenee. Varsinkaan sellaisella, joka vasta isänsä peruja olevilla kiinteistöillä yrittää sijoitustoimintaa harrastaa.

Ukrainassa eivät remonttihenkilöt selviäkään kymmeniin vuosiin pikkukorjauksilla ja fiksauksilla. Suomessakin sotien jälkeen rakennettuja kerrostaloja pitäisi laittaa sileäksi remontoinnin ollessa kalliimpaa kuin uuden rakentaminen, mutta Moskovan zaatanoita ei kuitenkaan kannata kutsua purkumiehiksi vaikka tehokkaiksi siinä toimessa ovatkin osoittautuneet. CV:nsä on kaikkien tarkasteltavina  miljoonissa kuvissa ja esitelyvideoissa ympäri internetin sotakanavia.

20.21

Um jälleen.

Oli jo aika hämärää kun tulin. Uuni tuprautti savua sisään vaikka eihän tästä montaa päivää kulunut edellisestä lämmittämisestä. Tuuletin kunnolla niin eiköhän se tästä. Ei tiällä kylymä ole. 

Ähkittiin lähtiessä skootteri ("skoba") peräkärryyn. Vien sen huomenna Nurmeksen Riveran autolinjan tallille. Vaihtavat mopoon kampiakselin ja variaattorilautasen ynnä huoltavat sitä muutenkin. Miska on siellä opissa, niin sitä kautta hoksasin kysyä asiaa. Ehkä se halvemmaksikin tulee, paitsi että autolla ajelut sen takia...

4.10.2022 tiistai

05.55

Pipari ja Hesari kera kahvin.

+6, sumua.

Vielä on sateetonta. Ennuste saderintamastakin maiseman ylle on katsottavissa sääsaiteilta.

Mulla oli uunipuuroa eväsrasiassa niin en tarvinnut uutta haudutella, lämmitin vain lautasella vesikattilan  "kantena". Vinhalle on kanaa ja sikanautaa, tai nautasikaa. Niitä halvimpia saksalaisen kauppaketkun ...ketJun... liha-altaista. Vaihtelun vuoksi laitan niitä toisinaan sekaisin uuniastiaan ja paistan puolikypsiksi. Pitäisi jälleen saada joku jäneskin sekaan. Ei ollut ehyttä allejäänyttä eilenillakaan tullessa, täysin liiskaksi menneitä pari-kolme.

Ennen nukahtamista luin Siiralan Martin päiväkirjaa. On menossa vuosi 1917,  itsenäisyytemme julistus on kynnyksellä ja "ryssänsoltut murhaavat omia kapiaisiaan...". Muutenkin "verisunnuntait" ovat viikottaisia, naisia raiskataan ja lapsia ja muita avuttomia pieksetään nurkkipieliin. Keskenäänkin puukkohippasia leikkivät nuo idän urhot! "Kirurgilla" Siirala lääkärinä näkee yhteiskunnan horjuvan järjestyksen tämänkin puolen.

Näin sitten sen mukaisia unielokuviakin. "Taannuin" niissä historianhenkilöksi itsekin. Asuin maaseudulla pienessä metsämökissä perheineni, ja vaikka uutisia Suomen liikepaikoilla (Helsingissä ym.) käynnissä olevista puhdistuksista korpeen kantautuikin, emme olleet millänsäkään kunnes alkoi metsäpoluilla vilistä sotamiehiä harmaissa mantteleissaan. Jännitettiin tupaan pönkkääntyneinä, milloinka kiviraunioitten takaa alkavat mökkiä mörssäreillään tähtäillä...

Klo on 07.45 ja lähden Nurmekseen.

13.45

Nurmeksen keikka ok. Skoba jäi sinne korjauslistoineen. Laitoin nastarenkaatkin mukaan ja vaihtavat ne samalla alle.

Hiljainen kylä se Nurmeskin nykyisin on. Asemarakennus on ainakin ulkoapäin kunnostettu, mutta rautatie ei tuo ei vie enää matkustajia mistään minnekään.  Tietääkseni. Puuta kyllä kulkee eri muodoissa radallakin onhan Nurmeksessa toimiva saha vielä olemassa.

 Nurmeksen asemalle se isäkin on Rukajärveltä lomille tullut ja sinne lähtenyt. Kerran lomaltapaluun hetkillä hänet oli asemapihalla pidätettykin rankan humalan takia ja viety putkaan. Rangaistuksena sitten aikanaan yksikössä olivat antaneet kovennettua jonka oli voinut korvata tietyn mottimäärän halonhakkuulla. Luin tästä isän kantakirjasta jonka tilasin joskus. Isä oli silloin täyttänyt juuri 20 v.. Samanmoisia nuorukaisia alkavat olla nuorimmat omat poikani ja hirvittää skenaarioida, että joutuvat hekin vielä niihin savotoihin. Kestäisinköhän itse sen piinan...

Samoilla Rukajärven rintamilla isäni kanssa naapurin poikia tappanut serkku Timster Vilikkikin se muuttuu atoomeiksi Nurmeksen hautuumaalla. Hän jaksoi elää vuoteen 1993, yli 10 vuotta kauemmin kuin isäni. Jalattomana hänet hautaan saateltiin. Joi ikänsä niin rankasti, että alkoholismi ja diabetes veivät lopulta jalkojen amputaatioon... 

Olisi ne Vilikin koivet voineet lyhentyä jo siellä Ontrosenvaarassakin niin kuin siltä mustalta ihmistorsolta joka oli Nurmeksen sairaalassa 1960-luvun lopulla kanssani samassa huoneessa yöllisine, äänekkäinen sotapainajaisineen. 

Sairaalan yöt olivat pelosta sakeaa pimeää täynnä. Ei se tummanpuhuva, karvainen mies päivällä pelottanut, sillä se jutteli ihan mukavia, muuttui vain iltaisin niin oudoksi, hirvittäväksi yömöröksi...

Luin sairaalan kirjastosta Robinson Crusoen. Se oli minun ensimmäinen, jännittävä matka sen laatuisiin tarinoihin.

22.46

Koko päivän satoi kaatamalla. En viitsinyt tehdä ulkohommia lainkaan. Eiköhän nuita sateettomiakin päiviä tulene.

Nukahdin Siiralan päiväkirjan  lukemiseen jo 19 jälkeen ja nyt ei sitten uni ihan helpolla tule. Piähänkin koskee. Jatkan lukemista niin ehkäpä siihen uinahan. 

Vinhakin tuli sisälle kun sade vain jatkuu. Se haisee pahalle. Panin pyykkikorin esteeksi ettei se änkeä takahuoneeseen sängynviereen lattialle käryämään.

5.10.2022 keskiviikko

05.33

Hyvinhän se unten mailla aamuyökin meni. Rukkasvuoria ja kangasläjiä oli unessa. Niitä lajiteltiin avuntarvitsijoille.

Eilen radion Tiedeykkösessä käsiteltiin uniennäkemisen funktioita. Siinä ei kovin paljon minulle tuntemattomia asioita ollut, mutta ohjelmaan mielenkiintoisesti tiivistettyinä ne uniennäkemisen tärkeyden kenen tahansa käsitettäväksi kyllä tekivät. 

Eikä uniin mitään merkillisiä mysteereitä liitykään. Unien merkityksiä ja "ennustuksia" käsittelevät opukset löysivät tiedetripin sivulauseessa paikkansa jos se ei kaikille ole selvä asia: "...ne ovat täyttä roskaa!"

Tiedeohjelman otsikko "Miksi näemme unia edellisten päivien tapahtumista ja ihmisistä?" saa ihan loogiset selitykset ihmisten unimekanismeja pitkään tutkineilta ammattilaisilta. Nykyisin kun myös aivojen kuvantamiset unen aikana ovat mahdollisia, niin käyrilläkin on merkityksensä unien aikaisten tapahtumien tutkimuksessa.

Koska traagiset tapahtumat aiheuttavat uniin niiden "uudelleen kokemista", niin ei tarvitse ihmetellä yhtään, mitä esimerkiksi sotien kauheudet nuorille sotilaille ovat loppuelämän uniin tuoneet. Niin kuin sen aiemmin mainitsemani Tummanpuhuvan Torson painajaisetkin parikymmentä vuotta sodan päättymisestä.

19.42

Mukava päivä. Ei satanut vaikka pilvet peittivät taivaankannen kauttaaltaan. Hornetit jyrsältivät koko pvn; juuri rumisteli yksi metelimylly ylitse etelästä pohjoiseen ja takaisin.

Siistin tienvarren keväällisen halkorantteen ja pinojen pohjat. Niistä irtosi vielä pari peräkärryllistä puutavaraa jotka moottorisahailin ja kirvehdin saunanpilkkeiksi katokseen. Kävin vielä illan jo hämärtyessä hakemassa yhden kärryllisen toisaalta jotka kerkesin myös sahata pätkiksi, mutta en kirvehtiä. 

Kohta piäsen saunaan.

21.23

Saunonut. Keitin munia iltapalaksi. Siivutan niitä veitsellä ruisleivän piälle ja pureskelen menemään.

Kun ei voitu meitä köijätä Siperiaan, Siperia tuotiin putkia pitkin meille.

Ei ole vielä moni poliitikko tullut julkisuuteen selittämään Venäjältä Saksaan linjattujen kaasuputkien päätöksentekoprosesseja ja tunnustamaan niitä armottomia virheitä joita silloin tekivät (suomalaiset kuten muutkin asiaan kytköksisä olleet eurooppalaiset piättäjät ja markkinahemulit). SDP:n Eero Heinäluoma Suomesta oli antanut Hesarille haastattelun, mutta kovin puolipyöreitä se siinä vain haasteli. Kommentinkiviä moni nyt nakkelee, minäkin yhden Martti J. Karin haastattelun "Älyllistä epärehellisyyttä" jälkirimpsuun. 

Kaasuputkien räjäytysten tiimoilta ovat heinäluomat lipposet, haloset, stubbit, niinistöt jne. vielä pitkään pureskeltavanamme. 

Mitähän historiaakirjoittavat sitten aikanaan paljastelevatkaan niin sitähän me aikansaeläneet emme (ainakaan kaikki) ehditä näkemään. Korruptiopaljastuksia varmasti tulee, mutta pierun varren verran myöhään kuten aina.

Monien viime vuosikymmenten poliitikoiden tähti himmeni kerralla kun alkoivat myrkyt kaasuputkien harjakaisissa kumotuissa samppanjalaseissa uudestaan kuplia; pröyh!

Alkoi sataa jälleen. 

Huomenna iltapvllä käyn vanhemman S:n sisäseinää korjaamassa.

Klo 22.06 Nyt piste tällen päivällen tähän (Siiralakin toisinaan lopettaa merkintänsä jotenkin nuin).


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti