tiistai 25. lokakuuta 2022

Sisältöjen sodat

Nuorimmainenkin poika alkaa tavoitella vanhimman pituutta. Keskimmäinen on jo pitempi. Mukavaa kun E tuli syyslomalle Oulusta.

25.10.2022 tiistai

Um

05.46

-8°, kuurassa mua, kirkkaita pisteitä taevaalla, jänis pottumuan laidalla lampun valokiilassa: Tuli sille kiire kun Vinha siitä vainun sai.

Viikonloppu meni Knissa. 

La Sivukadulla pihan laittoa, loppujen omenoiden keruu ja semmoista. Iltasella Napiksella humpalla. Sielloli Puutarhurin sukulaispoika Heikki lauleskelemassa ja toisena Heleminauha-orkesteri. Porukkaakin molemmille lavaosuuksille ihan tarpeeksi.

Su käytiin anopin synttärikakkukahveilla. Paulus ei lähtenyt kun sillä se Lahti-neiti kylässä ja könysivät vissiin koko yön kavereidensa kanssa pitkin kyliä.

Ma-aamuna keräilin tänne tulevat romppeet peräkärryyn, kävin kaupoilla ja olin iltapvllä lämmittämässä jäähtynyttä mökinuunia. Kolakkaa oli silti vielä pitkälle yöhön vaikka uuninkuve kuumana hehkui. Uni onkin parempaa viileässä.

Kirjoitusvälineisiin en muutamaan pvään koskenut, mutta Siiralaa ja Juhani Ahon "Merkintöjä kapinaviikoilta" luen nyt rinnakkain kun merkinnät  osuvat molemmilta siihen aikaan (27.1.1918-etp) kun sisällissota lopulta täysmittaisena alkoi.

Nyt voi jo aprikoida viimeinkin, että sisällissotamme kaiut alkavat vähitellen muuttua taustakohinaksi kun Ukrainan hirveydet tulevat niin lähelle. Mutta uusia ja outoja, epäsovusta  kertovia haikuja herkkävainuisemmat täällä saavat neniinsä kyllä helpostikin. Rauhallinen tulevaisuus riippuunyt myös siitä,  rynniikö valeuutiset tosien edelle vaikuttamaan.

Koko ajan täytyy epäillä muutenkin, mikä onkaan tosi. Medioiden sisältöjen sodat ovat vaarallisesti eskaloitumisvaiheissa, mutta sotatieteilijät ovat niistä oikeasti hipihiljaa.

"Maailma on totta" hönkii pelletmiljoonat, mutta onko tosi kans?

20.22

Siinä se tiistakipv kulahti valoisa aika ulkona ollen. Tein kevyen talvisuojauksen laudoista ja pressusta saunan kuistin eteen jotta saan sinne talveksi rojua säilöön. Kävin hakemassa melkoisen läjän pystyynkuivuneita petäjänrotkuloita pihaan ja pienin ne saunatarpeiksi niin ei tarvitse hellapilikkeitä tuhlata. Viimeksi pilkkomani ovat tuoretta puuta ja vasta ensi kesän löylytyksiä varten.

Toin uudet, 125:n putkenosat ja tekaisin mutkineen ja suorineen uuden, kiukaalta piippuun lähtevän "pakoputken" kun se edellinen satasen hormi meni niin herkästi tukkoon. Koelämmitys ainakin osoitti, että vedot ovatten nyt paremmat. 

Enpä taida jaksaa jatustella tämän enempää. 

Median kertomia sotauutisa lienee turha toistaa jos ei itsellä ole kommentteja niihin antaa. Ja miksipä olisi? Kommentoijia ja "asiantuntijoita" sekä asiantuntijoita kyllä miljarditolkulla riittää vaikken koskaan lausuisi yhtään sanaa enää koko perkeleellisestä teurastamisesta.

Alanpa lukemaan ja muate!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti