27.10.2022 torstai
22.25
Olipa märkä päivä. Kaatamalla ei satanut, silleen hiljaksiin sihisten sumusadetta leijutteli. Tuon "sihinän" kuvittelin vain.
Vinha haukkui oravaa muutamat tunnit. Sitä innosti jatkamaan se, kun orkku puitti puu kerrallaan n. puolen kilometrin verran kiertäen ensin tämän mökkialan lepikon reunaa tienvarresta Kaivonkorvelle ja rajaa myötäillen aina Unipurolle saakka ja siitä taas hieman viistottain taakse päin. Piti hämärän laskeutuessa hakea koira pois muuten se vissiin haukkuisi siellä edelleen. Saivathanpa molemmat tylsään arkeensa virikettä. Tiijä sitten, tykkäsikö orava moisesta niin kuin kaupunkiorkut jotka vasiten käyvät narunenissä tempoilevia hurttia härnäämässä. Tai ehkäpä se vain näyttää ilkeilyjä mieluusti ajattelevasta ihmilajista härnäämiseltä.
Saunoin äsken kunnolla sillä kastuin moneen otteeseen päivällä ja vähän kylmetyin.
Haudutin uunissa Vinhalle sekaliharuokaa padallisen. S oli ehdotukseni mukaisesti jauhanut lihamyllyssä lohien teurastamisista aina jääviä roipemassoja, ruotoja ja päitä, pakastimeen rasioihin. Kävin niitä hakemassa ja sekoitin kanankoipi-sikanautaseokseen lisukkeeksi. Nyt illasta tarjosin sekoitusta Vinhalle ja olipa pitkästä aikaa sellainen annos, ettei pitkin kuononvartta minua katsellut, että taasko tätä samaa... Olipahan sillä tietty nälkäkin moisen oravanhaukuntaurkon jälkeen.
Laitoin päivällä 2 kesäkäytön likaamaa lattiamattoa muovisuaviin mäntysuopaveteen likoamaan. Vuolin sitä varten pyykkipulikan mallia Gunilla Tuovinen (Äet) kun entinen on minnelie viskautunut, ts. hävinnyt kuin kuula tuiskuun. Nyt saunareissulla vaihdoin vain vedet, täytyy huomenna mulskuttaa huuhtelut jne.
Tänään on Moskovan Zaatana pitänyt jälleen puheen ilmeettöminä kuunteleville kumartelijoilleen (yksi niistä torkkui kuulokkeet korvilla). Paikalla olisi ollut muka 40 eri maailmanmaan edustajia, mutta oliko? Ei ole tainnut uuvuttava puheenvuodatus jatkua yleisön tai pressinedustajien kiperillä kysymyksillä.
Uutisiin oli sen verran Zaatanan puheita suomennettu (ja median kirkaisuihin), että kaiken voi tosiaan M.Aaltolan kommenttien mukaisesti kiäntee "nurikurin".
Mieltäni on kairannut jo jonkin aikaa se, kun ukrainalaisten natsismi on tuon inhan Moskovan Rotan kielenkäytössä muuttunut satanismiksi.
Jos sillä mitään merkitystä maailman sotatilanteisiin olisi, niin voisin kyllä hähätellen onnitella itseäni, että ennen Moskovaa hoksasin itse näissä merkinnöissäni nimetä teurastajapuolen edustajia, ja varsinkin tuota pikku-hirviöukkoa niiden keulilla, zaatanoiksi.
Tuskin kirjailija Bulgakovilla tai hänen oikeudenomistajillaan olisi asiaan moittivaa sanaa sanottavanaan sillä asettuihan tuorekuosinen Zaatana jälleen Moskovaan. Ei sitä Ukrainassakaan muualla näy kuin Venäjän zaatanoiden valtaamilla, kaikin tavoin raiskaamilla alueilla.
Nyt ei muuta. Alan lukemaan ja sitä tietä uinahtelemaan yön tummaan syliin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti