maanantai 19. syyskuuta 2022

Jos kämmen kertoa osaisi

 

On se toi mun etukäpälä kuin gorillalla, mut sukulaisiahan sitä ollaankin. 

Jos kaikki viillot, palohaavat ja tökkäykset, lävitsekin naulomiset ja muut murjoontumiset tuostakin ihmisjatkeesta laskee, niin voisihan siitä jonkinlaisen tarinatuokion aikaiseksi saada. Lapsille olen kertoillutkin joskus.

Ja onhan sitä näillä joskus yritetty hellyyttäkin osoittaa...

Peiliinhän käsketään usein katsomaan kun on epäselvyyttä johonkin syyllistymisestä. Mutta jokaisen kannattaisi silloin tällöin pysähtyä miettimään myös käsiensäkin kertomaa. Sitä, että millaisiin paikkoihin kätösiään on tullut survottuakaan, ja että onhan varmasti kyennyt pidättäytymään  väkivallan teoilta vaikka voimaakin olisi. Tai eritotenkin silloin. Koordinointikyky on silloin hukassa jos oikea ei tiedä, mitä vasen tekee...

Mut annanpa arkisten arpien olla. Avointa haavaa ei tällä kertaa ole -ainakaan käessä.

9.9.2022 muanantae

21.03

Tänään asensin kolme ovea. Vaatehuoneen ukselle piti aukkoa korottaa ja sehän hidasti hieman. Kerkesin aloittaa myös listoitukset olohuoneessa. Huomenna haen kaksi ovea karmeine karmeineen niin saan listoittaa vaikka koko huushollin yhtäpötköä. Kaikista en kyllä ihan yhdessä päivässä selviä vaikka kuinka kiivaasti konttailisin. Tai ehkä selviäisin, mutta kun on vielä ne kaksi ovea sovitettava ja vanhan kaavan aukot kun on, niin isonnettava on ainakin toista makkarin aukkoa. Toista en pystyku  se on betonielementtiin äivästy. Siinä täytyy yläpuusta sirkkelöidä sentti pois. Alhaalta voisi karminpäitä katkoa, mutta sitten ei kynnystä voi laittaa.

Mökkiydyttyä tekaisin ison kattilallisen kylmäsavulohisoppaa. Vanhin tytär oli tuonut jiäkuappiin puolikkaan savulletuoksuvan kalan kun pyysin. Niillä oli ollut savustustalkoot. Vissiin kymmeniä lohia olivat käsitelleet.

Vettä

Porkkanoita

Pottuja

Kelta- ja valkosipulia

Tilliä

Pippuria

Savulohta

Kala- ja vihannesliemikuutiot

Juustokermoo

Suolaa

Ei se ainesosat näkyviin kirjoitettuna tuon kummoisempi keitos ole, mutta maukasta kuin taevaan manna (mitähän se sekin lie?). Äiti kun joskus työlääntyi meihin poikiinsa, saattoi tiuskaista, että kaavan suatta oottoo, jotta taevaasta mannaa sattaa, vuan nyt, ja sassiin, pellolle pottusavottaan joka iikka.

Oli äetillä sanontoja muitakin.

"Istukee niin kaavan että perse sieniä kasvaa!"

Nämä tiuskaisut olivat harvinaisia, mutta kun sitä tapahtui, oli parasta totella.

Kova on idästä puhaltava tuuli. Pellit kolisee katolla ja jokin rakennuksen sauma suhajaa hauskasti.

Mua väsyttää. Mänen muate.

Toivotan Moskovan kaikille zaatanoille pikaista kuolonunta ja hautaamista yhtä raakalaismaisen koruttomasti, kädet selän taakse vyöllä sidottuina kuin niillä tuhansilla uhreillaan Ukrainassa.m

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti