Hylsyt kierrätykseen

(Oravia kuin koaloja pajuraidan latvassa)

20.2.2023 maanantai

Pakkanen kirraa. Majani mun viilentynyt yöllä. Raapaisin uuniin tulet ja keittelin kahvit ja puurovedet liedellä joten jälleen tarkenee.

Eilinen pikkuhaukka ei ollut haukka vaan lepinkäinen. Äsken se istahti (istuuko lintu muualla kuin Kamalan luonnon viisastelijapöllö?) tikkojen kuoriman pajuraidan latvaan nakottamaan. Kerkesin miettiäkin jo, että haukathan ovatten talveksi etelämmäksi lennähdelleet.

Jimmy Carter suattohoidossa. Onkinhan hiän jo ysikasi, että lie huokunut tarpeeksi sekin apinoiden kuningas evp. Kummasti vain tämän toisen pallonpuoliskon alamaiseläinkin muistaa Carterin sen virnistellessä amerikoitten pressana (77-81) kun itse nuoruuden paisuttama häntä paksuna töytäili pitkin Kuopion ja lähiseutujen taajamia kuin heikkopäinen.

Heikkopäisyys taisi kyllä jäädäkin ltselle pysyväksi olotilaksi; jo syntymässä suatu ominaisuus, jotta mitenkäpä sen itestään poes vestelisi.

Nykyinen liittovaltion presidentti Biden pistäysi parin tunnin miljardikeikalla Ukrainassa. Lupasi siis miljardien edestä tappovehkeitä ja muuta sota-apua Moskovan Zaatanan teurastaja-armeijan runtelemalle maalle. Suikasee siitä sitten Puolaan lupailemaan sinnekin muutamat tykit, tankit, suihkarit.

Kun näistä Venäjän Suuren Isänmaallisen Teurastussodan takia syydettävien miljardien ja biljoonien hätäapupaketeista sinne ja tänne päivittiän lueskelee ja itse kuikuilee aina tyhjän lompakkonsa katveessa, niin kyllähän se välillä piähän ottaa. Ja kun kaikki maailman varannot ovat aivan ensiksi kierrätetty tavallisten mualimankansalaisten kukkaroiden kautta niin, ettei suurimmalle osalle koskaan palkkakausien lopussa saumoihinkaan senttejä hädänpäivän varalle jää.

Ei ole mualima Carterin ajoista sen viisaammin käyttäytyväksi muuttunut. Haluttaa  tosiaan luovuttaa jo oman kamppailunsa kanssa vaikka näkee muusta viestinnästä senkin, kuinka hirvittäviksi tavallisten homo sapiensien elämät voivat sekunneissa muuttua kun peruskalliot pikkuisen asumusten alla nitkahtelevat, joka havainto toisaalta voi vain vahvistaa avuttomuuden ja luovuttamishalun tunteita.

Minun ja huollettavieni jalkojen alla ei mua järähtele eikä toistaiseksi ole panssarit rajan ylitse kolistelleet. Pitkän juoksun tehneen  arjessa kaikesta nuukailu vain väsyttää kun tietää, kuinka nuo jossain muualla tapahtuvat hirveydet vaikuttavat juuri siihen tavallisen arjen ylläpitämiseen tarvemateriaalien kallistumisena eikä silti taskuihin lisiä mistään tipu. Nekin, mm. lapsilisät, lakkaavat juuri siinä vaiheessa kun teini alkaa ottaa toisen annoksen ruokaa lautaselleen ja garderoopitarpeetkin kaksinkertaistuvat.

En kyllä kykenisi kokoomuspoliitikoksi. Niidenhän pitää samalla, kun hartiavoimin jarruttelevat kansalaisten työstään saamiensa palkkatulojen kasvua, huutaa äänet käheänä kaiken yllä kulutuksen lisäämisen puolesta. Jos kokoomusta kannattavan kasvihuoneyrittäjän tuottaman tomaatin hinta vuodessa turpoaa 70% ja niiden ostajan tulot 5% niin eikö tässä ole melkoinen ristiriita?  Täytyy siinä kokoomusta äänestävien "kuluttajienkin" vähintään puolipöljiä olla.

Umpihukassa ovat kaikkien muidenkin puolueiden poliitikot. Varsinkin politiikkaa työkseen tekevät ammattilaiset. Mitä ne vaalikarjansa rehupöydän päälle voivat ymmärtää kun eivät omansa koostumuksen puolesta tarvitse huolissaan olla. Hyllyvät vain liikalihoineen annokselta toiselle samalla kun joku muu huolehtii jälkeensä jättämistä jätöksistä.

Sanan mukaisesti ja kaikkea politikointia tarkoittaen: Eivät ne oikeasti näe metsää selluliemikuusikoiden ylitse.

Saunonut ja mustikkasoppaa iltapalaksi syönyt minä ruppee nyt pötkölleen. Vinha on jo täydessä unessa. Katson kuitenkin Scot&Baileyn 17. jakson vaikka alkaa päänäyttelijättäriltä puhti uupua. Eikä käsärikään oikein enää säväytä. Liian pitkiä trillereitä ilman muutamien vuosien oikeaa taukoa ei brittienkään pitäisi tehtailla.

Briteistä tuli mieleen kysymys jonka eräs lapsi esitti vuosia sitten: Miksi enklantilaiset syövät elokuvissa ainaskin aamiaiseksi munakokkelia? Vastasin muistaakseni siihen, että siksi koska ne eivät osaa munakasta paistaa ja kiäntee niin kuin minä tässä. Niillä se männöö aina hajalle ja sit ne vaan sotkee munansa siihen pannulle. Ja pannoovat läskisiivuja toiselle kantille käristymmään. Kaurapuurosta ne onnettomat eivät ole kuulleetkaan.

21.2.2023 tiistai

Nyt varhain aamusta pakkasta -19°. Sisällä uuninkupeiden luovuttamaa lämpöä +17°.

Neljä oravaa ruokinnalla. Tikka odottaa vuoroaan pajunkyljellä nousevan auringon puolella kuin nukahtaneena. 

Orkkujen hampit vissiin pystyvät murskaamaan kivikovia maissinjyviäkin koska ne ruokinnan alle varisseina häviävät jonnekin. Voihan ne närhetkin niitä nieleskellä kokonaisina. Ja myyrät kuljetella hangenalusvarastoihinsa.

Kaj Stenval Moskovan Zaatana-piirroksineen on nyt Hesarin mukaan kovassa huudossa maailmalla. Osa maalauksistaan onkin kohdilleen paukahtavia. Useissa kuvissa esiintyvät Moskovan Zaatanan veriset kädet varsinkin.

USA:n Joe Biden Puolassa samaan aikaan kun Moskovan Zaatana pitää Suurta Valheellista Tilannekatsaus Puhetta oksennusta pidättävälle, täysharmaalle, kollektiivikirroosia potevalle, kalvakkaalle kyrpyrikätyriporukalleen ja valheuneen propagoidulle/nukutetulle/pakotetulle yli 140 miljoonaiselle kansalleen. 

Taustalla taputtaa käsiään Kaukasuksen voihin leivottua vehnäpullaa aamupalakseen popsiva Kadyrov ja vasallivaltio Valkovenäjällä niin ikään muuta kuin porkkanaa popsinut suurnukke Lukasenko yrittää pysyä taputusten tahdissa vaikka kylmä pelon ripulipaska lahkeesseen tauotta valuukin. Onhan tieto jo hänenkin korviinsa kiirinyt, kuinka Kremlin suunnitelmiin kuuluu kyseisen valtion liittäminen Venäjään on jo käynnissä ja sinetti rajojen tullipuomeihin blommataan viimeistään vuonna 2030, eli vain 7 vuoden päästä.

Ilta ja jo pötkölläni. Tänään pakkasessa tulikin tehtyä ennätyssavotta. 

Soitin Sivukadulle Puutarhurille ja sitten vielä pojille. Elias soitti Oulusta päivällä.

Tapiokin soitti juuri Kittilästä. Siellä hiihtoturisteja pakkasessa (-30°) jonoiksi asti kaikkialla. Kaikki huoneet ja vuodepaikat varattuja, että tyhjän haraisevat ne, jotka tuurillaan mitään varailematta kuljeskelevat.

Nahkiaisojakin on Ylitorniolla polttopuusavotassa. Sillä on  traktorit, juontovinssit ja metsäkärryt&kourat käsien jatkeena. Klapikonekin, että saapi kehua 40 metriä pitkillä halkopinoillaan kuin Nätti Jussi lentojätkän urakoitaan.

Tapio kertoi, että Levillä maksaa erään kaverinsa tuottama hellapilke turistirysiin myytynä 10€/60 litran säkki. Kooltaan ja painoltaan se on suurin piirtein sama kuin hentoisen laskettelijahenkilöisen sylintäysi ja hujahtaa hirsimökin valmisharkkopiipusta vartissa taivaalle. Pilkkeitä menee kaupaksi niin paljon kuin vain ehtii urakoida. Jopa märkinä vievät rantteelta ja nakkaavat seteleitä kouraan sen minkä ilikiää pyytää.

Hulluja ajattelemattomia on massoiksi asti ja siksi maailman ilmaston tila on se, mikä on.

22.2.2023 keskiviikko

Jälleen heräsin varhain toteamaan elossaolemistani. Vinha oksensi pahannäköisen, limaisen ysköksen matolle. Kuulin jo aiemmin sen kakostelua, mutta en jaksanut vielä nousta katsomaan. Nyt matto lojuu pitkänään 23 asteen pakkashangessa kun en muuta aamuetomiseen sille keksinyt.

Oravat ne vain tulevat aamuaamun jälkeen kopaisemaan ruokinnan anteja. Neljä niitä nytkin hännät naksuen tuolla kirmailee. Kun lasken Vinhan ulos se ajelee orkut leppiin ja toisinaan, niin kuin tänäaamuna, ne kaikki ovat pystyrivissä kukamitenkin päin pajuraidan kelottuneeseen latvaan kuin kiinni liimautuneina.

Olipahan kovanlainen ponnistus saada yksi iso, myrskytuulen toista petäjää vasten konkeloima petäjä kokonaan nurin ja pätkityksi. Oli niin kaukanakin, että poljin jo eilen sinne uuden uran ja muutenkin talloin ympäristön hankea yöksi kovomaan. En jaksanut ihan kaikkia tämän päivän sahauksia pihaan pulukkaroida. 

Materiaalitappioitakin syntyi: sahasin kasaamani pöllipinon väliin jääneet, petäjänkaarnan väriset rukkaset kahtia!

Syönyt, saunonut. Nyt pötköllään. Katsoin trillerinjatkon joka edellisestä hieman parempi. 

Selasin vanhempia, kesken (mistä "kesken"?) jääneen toisen blogini kirjoituksia. Luin sieltä "Istuu metsässä Sinikka ja tuuli käy hänen ylitsensä"- proosarunoksikin "Rikun" kommentissaan arveleman tekstin. Kyllä se hyvä on. Tai ainakin sellainen, josta voi lukea ehkä sen osuvimman selityksen sisikuntani herkkyydestä. Sen, jonka jo lapsuudessani raiskasivat pahat aikuiset ja ympäristö, jossa ei armoa juuri muualla kuin pappien tyhjiksi lupauksiksi jääneissä saarnoissa tunnettu.

Illan piätteeksi mietin huvikseenmetsästäjien vähälle huomiolle aina jääviä, mutta erittäin merkittäviä luonnonturmeluksia. Lyijyhaulit on nyt aiottu kieltää kokonaan kosteikoilla, mutta toisen käden kinnasta siinäkin vain rei'ille purraan kun miksi muoviset sitten muka parempia olisivat kun tiedetään jo mikromuovin haitat?

Kalusto nykymetsästäjistä pahimmilla luonnonrohmuilla on aivan käsittämätön ja kaikki metsästyskoirat jos laitetaan jonoon niin ne yltäisivtä Hangosta Petsamoon kahdeksi mutkittelevaksi kaistaksi. Ja koirathan tarvitsevat muonansa ja muun tarvikkeensa eikä niitä enää luomusti tuoteta koirillekaan..

Entä metsiin ripoteltavat muut jätteet? Ammusten hylsyt esimerkiksi? Moniko aseensa laukaisija kerää tyhjän muovia&messinkisekoitusta sisältävän haulikon- tai metallisen kiväärinhylsyn taskuunsa ja toimittaa ne asiaankuuluviin kierrätysastioihin?

Naurettavaltahan nämä pohdinnat tuntuvat nyt, kun sitä romua syntyy Venäjän Suuressa Isänmaallisessa Teurastussodassa miljoonia kiloja päivässä ja tuosta sodasta johtuen myös täällä ja muualla sotakaluston jälkiinsä jättämien saastevanojen massa on sekin käsittämätömän valtava.

Onpa taas pieluksen pehmusteeni kovanlaisella tavaralla yöksi täytetty. Öetä Anu&Marj' siellä uuninpankolla.