Um iltapvllä. Panin heti merkille kuinka muutaman poissaolon päivänä mökin kesäinen ympäristö muuttuu. Leikkaamattoman alueen heinikko on jo itseni korkuista ja apilat, leinikit, kellokukat ja ailakit alkaneet nuutua. Seuraavina kukintavuorossa olevat maahumalat, keltanot, virnat, pillikkeet, ohdakkeet ja lukemattomat muut kukat alkaneet aukoa väriloistoaan kimalaisille, perhosille ja muille pörriäisille.
Vähän matkan päästä tienvieren ojanpientareelta löysin hentoja vanamonkukkiakin muutamastakin mättäästä. Niistä tuli mieleeni Wesse joka kertoi vasaroiden paukkeen lomaan niiden huumaavasta tuoksusta jollakin Vuokatin urakkakatoillamme.
Västäräkki oli komentanut poikasensa jo lentoon. Yksi pörhisteli ruokintakatoksen päällä ja toinen lennähti tien taakse puskaan kun tultiin. Varmaan tänään olivat pesästä lähteneet niin epävarmaa meno oli.
Pieksin siimaleikkurilla polkuja kaivolle, saunalle, kellarille sekä polkujen suita myös Villelän suuntaan ja Rajalle. Kaikki lupiinien pienetkin alut jyystin juurta myöten. Minne olen kylvänyt niiden päälle tuhkaa, tulee enää käppyräisiä, hentoja yritelmiä, että tehoaa se. Mutta tuhkaa pitää olla runsaasti ja toistaa sekin säännöllisesti. Lupiinit pitäisi ymmärtää kaikkialta tuhota paljon ennen kukintojen alkua sillä kukintavaiheen loppupuolella jos se leikataan, niin se typettää omalla varsikollaan vain omaa juuristoaan ja kasvutahti sen kuin kiihtyy. Varsinainen kasvimaailman kannibaali siis.
Lupiini on petollinen kuin koreaksi laittautuva ihminen. Samoin ruusutkin, joita pitää kurittaa vaikka raivaussahalla, että pysyy edes jotenkin hallinnassa niiden eskaloituminen. Kun minusta aika jättää, ja jos Unimäessä ei joku jatkuvaa kuria pidä, niin ruusuja tulee mökkitontin ympärillä riittämään. Nehän olivat Kittilän vuosinani levinneet jo järjettömiin mittoihin, että oikeastikin niistin suurimman osan raivurilla ja pidin nuotioita pahimpien tienvierijuurakoiden päällä.
Pitikin Pirjon kanssa Syvänniemen vanhan masuunin alueelta ruusuja hilata. Olisi riittänyt Äet Gunillan hennompi valamonpuska entisen mökin multiaispenkassa.
Päänsärkyä ja olka-. Otin tabletin, saunoin ja torkahdin toviksi niin helepotti.
Eilenillalla Maaningan Kasinon naistentanssit. Ilta oli mukava. Useita tuttuja joita en vuosiin ole tavannut. Ikä tekee tehtävänsä; moniakaan ei heti tunnista kun on heitä sileäkasvoisina viimeksi nähnyt. Minusta sanovat, että ihan sama V, parta vain harmaa ja laki vähäkasvustoiseksi herennyt.
Iisalmelainen, jonka kanssa olen humpaltanut jo usein, yllätti kun kertoi ammattinsa. Sen parista löytyi juteltavaa koska ala on minullekin tuttu, vaikka ei työn kautta. Sukulais Eijan kanssa parit pelit.
Kellarilla käydessäni seurasin uunilintua joka hermostuneena, nokka täynnä hyönteisiä hyppi oksalta oksalle, mutta ei uskaltanut mennä pesälleen vaikka seisoin hievahtamatta ainakin vartin. Jäi siis pesän paikka selvittämättä. Olisiko tehnyt munintakammionsa kaivamaani kellarin rintuuskuoppaan jonka vuorasin kivillä ja katoksi puolikkaan muoviputken pätkän? Se on niin syvä, etten näe pohjalle.
Koko pv käsillä hommailuja. Lantut on harventamati vieläkin! Niiden seassa kasvaa jo suureksi turvonnut auringonkukan varsi, sitä matalampaa mallia. Vie kyllä pirusti tilaa, että pitäisiköhän tuhota? Sillä kasvaa juurimöykkykin pään kokoiseksi.
29.6.2019 lauantai
Eilenillalla Kajasteella. Mukava ilta sekin. Yöklintu ja Ahopelto vuorottelivat. Simo on kyllä piristynyt kun selvisi viinaraitilta pois. Toivottavasti raittius kestää lopun elämää.
Tullessa auton mittari näytti 3-5 asteen lämpötiloja.
Kävin S&M:n kanssa veneilemässä Jänissaaressa joka kuuluisi siihen kauppaan jota suunnittelevat. Mukava puinen luoto punaisine mökkeineen. Kurkin talon rossipohjaa ja alkuperäisiä seinärakenteita sekä uunin alusvalua "säästökivineen" ja kyllä ne näyttivät sotien jälkeisiltä vuosilta olevan. Ehkä Uatu-ukki on mökkeröisen kirvehtinyt, tai ainakin pohjan käynyt tekemässä. Olisihan se mukava nähdä alkuperäiset piirustukset (Klubiaskin kannessa) tai muu selvitys niiltä ajoilta.
Saatananmoiset olkapää- ja pääsäryt. Eipä paljoa nukuttanut.
Aurinkoinen päivä, eilinen tuulinen ja hieman satelikin.
Pääskysetkin laskeutuvat näköjään ruuanhankintaan maahan kuten muutkin pikkulinnut. Kömpelöä se niillä on, mutta hyönteisiä on nyt niin paljon, että joka nokkaisulla jotain poikasille vietävää mukaan tarttuu. Tekevät alituisia ruuanvientimatkojaan molemmat pääskysvanhemmat ja suikkaisevat äkäisesti korvanjuuresta jos menee päätyräystään alle kurkkimaan.
Avasin kompostien kannet ja siepot käyvät heti nokkimaan niissä olevaa hyönteiskantaa. Mustat muurahaiset olivat tehneet pesänsä kuivemman kompostin laitakarikkeisiin; munia valtavasti.
1.7.2019 maanantai
Hitaita heräämisiä särkyjen katkomien unien jälkeen. Aamu viivytteli yöpyjaman riisunnan kanssa eikä meinannut päivään pukeutua lainkaan.
Kun käyntiin pääsin, pysäytin moottorini vasta illansuussa, saunoin, otin iltapalaa ja köllähdin tähän takahuoneen tutulle petille.
Mitään ei ole olkapään tulisten kipujen kanssa tehtävissä. Särkylääkkeetkään eivät auta. Lääkäriin en lähde, eikä kai sinne pääsekään kuin pitkien jonojen kautta. Tai rahalla, mutta kun sitä ei ole. Kuulopolillekin 9:n kuukauden jonot! Tai oikeastaan pitemmät sillä vasta nyt, melkein kahden vuoden odotuksen jälkeen tulee sieltä heinäkuun lopulla kotikäynnille joku henkilö palovaroittimia ja muita juttuja suunnittelemaan kun vasen korvani ei kuule tavallisen palohälyttimen helähtelyjä. Eikä nykyisellään kuule juuri muutakaan. Uusi kuulokojekin kävi tarpeettomaksi kun lumpsahti korva lukkoon lopullisesti. Olisi koti kerennyt palaa moneen kertaan tällä välin jos niikseen olisi sattunut.
Tässä meillä "hyvinvointivaltiosta" mallia antaa maailmallekin.
Päivisin seurailen syrjäsilmin pikkulintujen pesinnän onnistumisia. Pikkuhiljaa yhdestä jos toisestakin pöntönreiästä lähtee uudet tulokkaat räpistellen lentoon ja emoilla kova hätä, että mitenkä kukin onnistuu.
Aamupvllä kauppareissulta tullessa metsopoikue tiensuulla jossa harvesteriteloittajat aloittivat uusien palstojen puilta kaulojen katkonnan. Poikaset olivat jo melko kookkaita ja lensivät hyvin. Harvennushakkuualueille tuli koneita lisää ja kolina ja ryske kuuluu aamusta myöhäiltaan. Montako tuhatta miljoonaa eläintä ne maailamassa murskaavatkaan puiden ohella leukoihinsa ja telaketjujensa alle... hirvittää ajatellakaan. Paskiaisia me serloihin perseidenpyyhkijät!
Ennen saunaa läksin koiran kanssa kävelylle jonka keskeytti heti tuossa tiellä iso pyypoikue. Yhden poikasen pelastin Vinhan leuoilta ottamalla sen käteeni ja lennättämällä emonsa suuntaan. Läksin äkkiä pois ja komensin koiran äkäisesti pihaan. Ja kyllä se totteli, nöyrä kun on, vaikka metsästyysvietti kuumensikin kuonon herkkiä hajunystyröitä.
2.7.2019 tiistai
Tästä päivästä puolet kuluivat S&M:n talonhankinta-aikeen kimpussa. Mittailtiin remonotoitavia huoneita ja muutakin suunniteltiin. Tein "virallisen" kustannusarvion pankkia varten siitä osasta, joka ennen muuttoa olisi tehtävä. Autotallista jakaa yhdelle makuuhuoneelle ja kodinhoitohuoneen jatkolle tilat sekä suihkun ja saunan remontit kiireellisimpinä. Keittiön ja muiden tilojen nykyaikaistamisellekin hieman piirtoja paperille.
Siinäpä sitä taas talkootyömaa! Jospa nuo koivet kestäisivät.
Tilasin leipomosta 100 piirakkaa ja pullapikot P:n rippijuhlia varten. Puutarhuri niistä muistutteli.
Tulin käymään Knissa. Maksoin laskuja ja asuntolainanlyhennykset eikä taaskaan paljoa tilille jäänyt.
Toin halkoja kärryllisen ja pojat lappoivat pinoon. Pesin pyykkiä. Kerkesivät kuivaa aurinkoisessa tuulessa hyvin. Puutarhuri lyhensi uusien (alekorista kympillä) farkkujen lahkeet vaikka oli töistään puolikuolleeksi väsynyt.
Tein G:n kanssa "diilin". Irroiteltiin saunanlauteiden irto-osat ja kannettiin pihalle jossa G pesee ne huomenna mäntysuopavedellä. Minä pesin saunomisen jälkeen saunan kiinteät laudeosat, seinät ja lattian. Nyt siellä ainakin tuoksuu puhtaalle. Olisi pitänyt suihkuhuonekin puunata, mutta en jaksanut. Aamulla olen herännyt jo neljältä ja siitä alkaen puuhastellut pysähtymättä koko pvn. Ja käsiä särkee!
Huomenaamulla takaisin Um. S&M:n tulevalle työmaalle tulee LVI-henkilö suunnittelemaan putkiensa ja kalusteidensa urakkaa ja lupasin olla mukana. Lauantaina sähkömies ja keittiökalustejuttuja.
Olivat saaneet lainahommat pankin kanssa järjestykseen vaikka tiukille taisi ottaa tinkiminen.
Päivällä postilaatikolla käydessäni puhutin Anelman avustajaa Nellyä joka on alkujaan amerikkalainen, Ohiosta. Mukavan tuntuinen ihminen. Anelma antoi tuoreen Hesarin, mutta en minä niitä taida keretä lukemaan. Viikon lehdet nytkin pinossa odottamassa. Otan mukaan ja luen Um jos ehdin.
Nyt tuntuu, että haluaa etäännyttää maailman hullunmyllyn hetkeksi itsestään kun ei toimintamme ainakaan järkevöitymässä ole. Netistä luettavia uutisia ei jaksa kännykän pikkuruudulta vahdata mutta jo vilkaistut otsikot kertovat sen: Itäukrainalaisia siviilejä kuritetaan vesipulalla sodan keskellä, Syyriasta löydetään yhä vain uusia siviilien joukkohautoja, Libyassa pakolaissiviilejä kuollut pommituksissa, pakolaisia Välimereltä turvaan tuonut laivan kapteeni pidätetty, sitten vapautettu ja joutunut painumaan maan alle ja Italian uusi fasistiministeri haukkuu hänet pataluhaksi, Brysselissä jahkataan vallanjaosta, metsienhakkuut ovat kestämättömällä pohjalla, erään perinnöllisen, fasismiin viehdyttävän vammaisuudenhaarakkeen (anteeksi oikeat vammaiset) perinyt Jussimme vouhkaa itsepintaisesti pakolaispolitiikkaansa ja väittää nyt semmoistakin, että sananvapautemme on kaventunut...
...kuka näitä jaksaa jos ei välillä lomaa järjettömästä uutistulvasta pidä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti