Merkintöjä tälle pvlle vielä kun klo on 22.
Olo on eksyneen pikkulinnun. Tämä metafora nuljahti mieleen kun katselin ikkunasta punatulkun poikasen ruuankerjuuta vastahakoiselta maamoltaan. Välillä joku toinenkin aikuislintu kävi valmiiksi rikottua jyvää tökkäämässä; opettavat omatoimiseksi. Ilman mustaa päänlaen "kipaa" olevia poikasia on paikalla neljä tai viisi. Missähän kehityksen vaiheessa punatulkun poikanen saa mustan hattunsa ja urosten rintahöyhenet punastuvat?
Kun tulin iltamassa tänne, kävin ensimmäiseksi haistelemassa puhkeamassa olevia tuomen kukkaterttuja. Huomenna ne aukeavat, ja jos sataisi, kuhahtaisivat tuomet välittömästi valkeiksi. Hieman ovat tuomeni yleisilmeet jo raihnaisia vaikka ikää niillä on vasta jotain 20 vuotta. Jokunen vuosi takaperin jouduin kiristämään köydellä hontelot rungot toisiaan päin koska toinen alkoi kaartua liian jyrkälle luokille. Nyt ne sitten kenottavat molemmat saunaan päin kuin Toimivainaan pajunvitsat lepikossa. Juuresta on versomassa uutta tainta, että on kohta mistä valita uutta kasvua. Viime kesänä istutin saunan toiselle sivulle 2 kainuulaista tuomentainta jotka näyttävät päässeen hyvään alkuun alun ruosteisuudesta huolimatta.
Tupa on viileä, mutta en lämmitä edes hellaa, että on mukavempi nukkua, ja nähdä mahdollisesti unia joista ei kaikille voi kertomuksia laatia.
Huvittava juttu: Sisälle itämään tuomiini samettikukantaimiin oli hiiri tehnyt eväsretken. Lattialla oleva 15 purkin laatikko oli taimista tyhjä, mutta penkillä olevat olivat kaikki tallella ja terhakkaasti kallistelemassa sirkkataimiaan valoa päin.
9.6.2017 Perjantai
½-yö Unimäessä. Ja varmaan muuallakin, muille.
Kun päivän hommat oli hommailtu, kävin Ewen kanssa vetämässä uistinta Keyrityllä. Ensimmäisellä vedolla hauki iski Ewen vieheeseen ja hän sai sen vedettyä veneen luokse, mutta kun oli nostamassa sitä vedestä, pääsi se karkuun. Parituntisen soutelun tulokseksi jäikin paria rajumpaa nykäisyä lukuun ottamatta tämä epäonninen nosto. Haavi jäi kyydistä pois, sillä se olisi saatu. Mutta eipä se mitään, mukava oli käydä reippaan tytön kanssa joka nyt nukkuu yläparvella niin, että tohina kuuluu kuin kaasuvalo olisi päällä.
Selkä- ja hartianseudut kärähtivät auringonpaahteessa. Neljä uutta mansikkapenkkiä on nyt valmiina. Vuoden päästä pitää 1 vanhin jälleen kääntää nurin ja istuttaa uudet taimet. Se on vuodelta 2013 jonka ikätoveripenkin uusin viime keväänä koska siihen jataan iskivät muurahaisarmeijat. Viitisen vuotta ne jaksavat satoa tuottaa ja sitten hellurei. Onhan ne melko kovatöisiä, mutta koska ei hehtaarisotalla ole, niin kyllä se näin käsityöläiseltäkin toistaiseksi onnistuu.
Tulin äsken vasta saunasta. Ulkona tuomen- ja saunanpiipusta tupruavan savun tuoksujen sekoituksessa istuksiessa meni puhelimessa puolitoista tuntia; D, ja sitten ne unet!
Olen aika uupunut. Nyt se vasta eksynyt olo on. Johtunee glandula pinealiksen herättelystä se.
Puuhasteltu on. Vanhimmat mansikkapenkit perattu ja korjailtu. Uudempien viimesyksyisten rönsyillä täydensin eilisiä istutusjälkiäni. Toisen kompostin tyhjensin kokonaan multakasan alle kasvimaan laidalle. Siihen istutan kurpitsantaimet jotka kylläkin unehtuivat Kniin. Huussinalunenkin tuli tyhjennettyä kompostoitumaan maanvaraiseen kehään jossa madot alkavat urakointinsa ä´än kimpussa.
Vein Ewen neljän hujakoilla kotiinsa, saunoin ja kohta lähden Maaningalle. Huomasin, että ovat humppakengätkin jääneet Kniin. Nekin, jotka täällä ovat varakenkinä olleet, vein suutaroimisaikeissa pois. Yhdet vanhat ruojut löysin mutta ovat kovin tiukat. Myös pohja-aines menee pelkästä kosketuksesta murusiksi. Pitänee koettaa "imatralaisilla" tämä ilta pärjätä. Oranssipaita sentäs on mukana, tosin vähän rutussa kun oli liinavaatepinkan välissä jonka toin pesureissultaan.
Ewe asetteli pellosta löytyneet "muinaisjäänteet" kiviraunion päälle. Tähän saakka ne ovat olleet ylimmäisen kasviskehän puisella laidalla. Vanhin muistojenmurunen saattaa olla 50-luvulta. Airamin muovinen patteri 60-luvun lopulta. Polkupyörän laakerikehäkin lienee niitä peruja. Pieneksi ovat kutistuneet argeologisilla keinoilla löydettävät historiankertomukset tältä yli 100 vuotta ihmisasutuksesta kärsineeltä maapalaselta.
Mutta nyt Tojotan keula kohti Muaninkoo.
Nukkumaan rupean nyt neljän jälkeen aamulla. Olo on hyvin levoton, sydänlihaksessa taitaa olla tulehdus. Siihen on syynsä, mutta sitä en anna kenellekään kaluttavaksi. Kun sen tänne vihkooni kirjin, se myös sinne saa jäädä.
Vettä kaataa taivaalta. Se sopii, sillä istukseni ainakin kosteutta kaipaa. Keitin vielä kahvit ja otin salaattia sekä leipää. Ei mulla muuta syötävää olekaan. Tanssireissulle jäi appelsiinimehu mukaan ottamatta ja janotti aika tavalla. Koko illan aikana en juonut kuin yhdet kahvit (D teen) ja mukillisen vettä.
Illalla Knissa
Persujen uusi puheenjohtaja kammottaa vaikka ennustettu voittonsa olikin. Junttaporukka, vaikka Halla-aho muuta kehuskeli, oli saatu aivopestyä liikkeelle. Ja koska koko puolueen johto yhtä lukuunottamatta vaihtui Halla-ahon perseennuolijoihin, niin kyllä se asian oikean laidan todistaa. Nyt on Suomessakin siis ihka-aito natsipuolue Ruotsin ja Hollannin malliin. Tätä kaikki pahat unet ovat ennustaneet. Minua oksettaa kun näen uuden persupuolueen johtoporukan halailemassa toisiaan.
Kun tulin Unimäestä iltapvllä, niin kävin Takkisen tyttären keittiössä tekemässä yhden pikkuhomman. Sinne oli uusi kalusto vaihdettu. Menen kynsimään sinne muutakin kunhan Oulujärven rannalla saan hommat tehdyksi.
Nyt väsyttää vaikka nukahdinkin jo toviksi. Äsken meinasin panna koneen jo kiinni, mutta tuli vielä sp-viesti johon vastasin. Viestissä oli kaunis valokuva kuvituksena. Jäi kertomatta kysymykseen vastaus, mitä ne kaksi oksallaistujaa siinä aamulla lähettämässäni piirustuksessani olivat: Ne ovat kaksi hiirtä poskiposkea vasten ;) .
Nyt nukkumaan sillä aamulla on aikainen herätys. Niin kuin melkein aina.
"Voi jos kaunis kultaseni oisit sokerpalanen/pitäisin sut piilossa/vain salaa suudellen..."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti