Alati kalloluiden alusia jyrsivä päänsärky hermostuttaa.
Ensipakkaset jysähtivät maisemaan. Kuuden aikaan aamulla 3,5 astetta miinuksen puolella. Kaupungissa liikkuvat pakolaiset näyttävät kevyesti puetuilta, lapsille on löytynyt jo asianmukaista vaatetusta.
Henning Mankell kuollakämpsähti Göteborgissa. Olin pannut aivan äsken itseni hänen Juoksuhiekkaa-kirjansa varausjonoon. Täytynee uusia lukukokemus myös Nimeltään Tea Bagista.
Kirjoitin koko päivän, mutta tiijä sitten tulosta. Ohessa rykäisin kommentin myös Kemppisen "Itsesääli"-kirjoitukseen vaikka sehän vain ärsyttää joitakin. Itsetarkoitus se ei minulla ole, mutta siitä tulee sen tuntuinen kun astuvat "lepyttelijät" kannoille. Mietin joskus, että mikähän kaikkien kommentoijien motiivi oikein onkaan. Ehkä ne eivät itse sitä tiedä. Omat motiivini hahmotan ja luultavasti se myös maistuu kirjoitusteni taikinanjuuressa.
"Kasvoton mies" lähetti mukavan vastausviestin sähköpostiini.
Muuten entisenlaista arkea kaikki.
Nyt illalla päänsärky on ikävämmällä tasolla kuin aamulla. Rassaa miestä se.
6 pv tiistai
Iltapäivällä kuokin kasvispenkit nurin, keräsin rikkaruohojen juuret, lannoitin kompostimullalla ja istutin yhteen penkinosaan 66 kpl valkosipulin kynsiä. Onpahan nyt kahdessa paikassa niitäkin että on kaksinkertainen mahdollisuus onnistua. Tai epä-.
Haravoin puidenlehtiä nurmikoilta. Keräsin myös naapuri Riston kasat kärryyn ja kiikutin pottumaan päälle tasaiseksi matoksi. Kävin kävelyllä. Päänsärky on, mutta nyt vaimeampana jälleen. Kipujuotti kiipeää niskanikamista. Samanlaista perkelettä kuin 1992 kolarin jälkeen sen kanssa. Olkapäiden ja käsien särky jää toiseksi päänsäryn veemäisyyden kanssa.
Syyriassa lapsia ja muita avuttomia kuolee kun joka puolelta syydetään pommeja niskaan. Millaiseksi sankariksi Putin luulee historiassa kohoavansa näillä Krim-invaasion jälkeisillä valloitusjatkoillaan? Mitkä voimat valomerkin sille äijälle räpsäyttävät? Milloin se tapahtuu? Kuinka kauheiden ruumisröykkiöiden katveesta vasta? Tekisikö USA tyhmästi jos äkkiä vetäisi sotakalustonsa kaikilta tappotantereilta pois ja lausakehtelisi, että kauhokaa soppaanne tästä lähi yksi? Onko sodissa "auttamisissa" sama pelonlogiikka kuin köyhälle almujen jakamisen epäröimisissäkin, että jos kerran antamaan alkaa ei sille loppua tule?
Koulun pihalla jututin etiopialaislähtöistä äitiä joka odotti ekaluokkalaistaan koulusta. Se on mukava nainen. Pyysin tulemaan vanhempainyhdistyksen toimintaan mukaan niin kuin viime viikolla somalialaista Naimaakin. Tiedä vaikka tulevatkin. Naima on kyllä räväkkä täti. Muistuttaa ihan kummivainaa-Siljaa äänenkäyttöään myöten. Ihonsa väri vain on hieman tummempi...
7 pv keskiviikko
Kauhu-uutinen Pietarin satama-altaan syvennyksen aiheuttamasta ympäristötuhosta saa tarkennusta. Venäjän virallinen kuudennes tietenkin on toista mieltä liejun haitallisuudesta yleensäkin, tai että se edes ylettyisi kovinkaan kauas Itämerelle. Niin kuin Venäjä valtiona on kaikesta kaatopaikka-ynnämuusta saastuttamisistaankin piittaamaton. Neuvostoaikainen hegemonia sallii oman pesänsäkin piloille paskomisen.
Uuden Motonetin avasivat Kniin. Porukkaa lappoi sisään ja ulos kun käytiin. Ostin tarjouskorista myrskylyhdyn Unimäkeen kun entinen meni särki.
Jomottanut päähän on kovasti häntä, sanoisi Markus Kajo jota kuuntelin Areenan arkistosta kun en muita naurun aiheita maailmasta löytänyt.
Kemppisen kommenttiin oli eräs laittanut mulle tarkoitettuja sanastentapaisia ja harkitsin pitkään jatkoa. Viimein omista kirjoituksistani löysin sopivan "novellin" ja murjaisin sen kahtena osana sinne menemään. Saa nähdä, julkaiseeko bloginpitäjä niin pitkän mielipiteenilmaisun. Huomenaamullahan se näkkyy jos näkkyy.
Pöljä kai olen kun potkin sellaisia mielipidekeskittymiä vastaan. Niillä riittää kapasiteettia joko vaieta minut kuoliaaksi tahi laittaa trolliarmeija perääni. Kännykkään tulleesta tekstarista ja kahdesta sähköpostiviestistä päätellen siemeniä viimeksimainitulle saattaisi olla olemassa. Mutta "siellä jossakin" ovat sitten nämä toppuuttelijat, jotka kutsuvat kiihkoilijoita "sivuhuoneeseen" neuvonpitoon. Kerran mulle on silläkin tavalla käynyt, että siitä tiedän.
Anni tuli vastaan Suomalaisen kohdalla tummien turvapaikanhakijamiesten kymmenien henkien vahvuinen osasto takanaan. Kysyin, minne joukkojasi johdat, niin sanoi vievänsä heitä jalkapallokentälle. Siinä raiskausaaltoa pelkääville yksi esimerkki pelkojensa torppaamiseksi; ei mikään riihenseinästä reväisty kolmikymppinen nainen hän.
G nukahti kuulokkeet korvilla selkäni taakse sänkyyn. Laitoin hänellekin Kajotusta muuutaman pakinan verran kuulumaan.
8 pv torstai
Oli kommenttini kelvannut. Heti aamusta tuli aiheeseen viitaten tekstiviesti ja kaksi sähköpostia. Molemmat perseestä päin joten deletoin ne menemään säilyttääkseni mielenrauhani. Sillä tavalla toimien olen huomannut, että unohtuvat muutamassa tunnissa.
Mummilta saatu simpukkanokialainen on reistailllut. Varakännykästä, eli vielä vanhemmasta nokialaisesta simahti jokin aika sitten akku. Yksi pikkuinen Samsungikin on finito. Perkele, pitääkö sitä taas uuden hankintaan taipua! Puutarhurin autossa talvirenkaatkin on loppuunajetut. Katsastaakin se pitäisi. Oman Tojotanrotteloni taidan laittaa jälleen talveksi lumihankeen talviunille. Siinä ovat talvirenkaat ihan ok. Kesärenkaista paistoi jo kankaat alta. Olisi se poliisisetä tai -täti saattanut pikkuisen napista jos olisi tien päällä yhyttänyt.
Venäläiset pommittajat ja hävittäjät ovat koukkailleet turkkilaistenkin ilmatilassa. Mitähän ne oikein meinaavat? Montako sataa tai sataatuhatta lasta on nyt saanut surmansa tässä uudessa pommi-tulvassa siviilien niskaan? Entä paljonko raajarikkoja ja mielensä vioittaneita harhailee kuuman hiekan maassa taistelukaasujen seassa? Monetko sadattuhannet lähtevät tämän väkivalta-aallon alta pakolaistulvaksi maailmalle? Pysähtyvätkö pommittajalentäjät koskaan miettimään tekosiaan mielensairastumiseensa asti kuten Enola Gayn lentäjille kävi Hirosiman jälkeisinä vuosikymmeninä? Onko aiheutetun kärsimyksen ihmislukumäärällä jokin merkkipaalu jonka ylitettyään eivät murhaajat enää voi öitään rauhassa nukkua? Vai saavuttaako ihmiskurja siinä jonkinlaisen paatuneisuuden tasapainotilan jolloin mikään ei miltään tunnu? Siviilissä jo yhden tahallinen tai tahaton surmaaminen riittää suistamaan mielenrauhan joiltakin loppuelämäksi. Ei kaikille luonteille kylläkään, mutta ylipäätään ns. normaalille mielelle. Vai mikä ihmisen kohdalla on normaalia mikä pakottaen opittua? Tappaminen vai tappamatta jättäminen?
Oman politiikkamme taistelukentillä persuille ovat koittamassa laskusuhdanteen ajat mallia SMP. Tällaiset kuviot on ymmärtänyt vähäinenkin politiikanseuraaja aina. Kun Sipilä kokoomuskumppaneineen sai Soinin höynäytettyä hallitusvastuuseen, niin peli on sitä myöten melkeinpä pelattu.
Siitä on jokunen vuodenkierto, kun kirjoitin, että perusvanhat puolueet kuten kok, sdp ja kepu pysyvät politiikkamme kovassa ytimessä aina, muut ovat käypäläisiä vain. Tosin nämä "muut" ovat tarpeellisia. Persutkin (myönnän, vaikka kuinka heitä inhoaisin) olivat, sillä muuten puolueiden välinen kauhun tasapaino muuttuu kansalaisille vaaralliseksi yhden pelin politiikaksi. Niin kuin se meinaa yhä mennä ellei sdp ja vihreät terhakoidu uusista näkymistä puolueiden kannatusluvuissa, ja vasemmistoliitto kans. Itse en ole ryntäillyt voittajien riveihin muissakaan asioissa koskaan saatika että minut löytäisi populistien kelkasta vaikka mitä lupaisivat.
Kotimaassaan ja Venäjällä vaiettu valkovenäläinen Svetlana Alexievich sai tämän vuoden kirjallisuusnobelin. Olisin tainnut olla voittajien joukossa minäkin jos olisin vedonlyöntiin osannut osallistua.
Linkkukännykkä linkkasi itsensä viimeiselle portille. Kävin Veikon Koneesta smanlaisen kuin Pauluksella; maksoin selkäpiitä karsivin tuntein Visalla. Tiijä sitäkään, opinko mokomaa käyttämään näillä aina kohmeisilla kourillani. Sain minä siihen mukaan semmoisen tussuttelukynän, että jospa se tottelisi sen tökyttelyjä.
Hain illankähmässä poikien kanssa veneen Petäisenniskan rantsusta pois. Eipä monasti tullut käytyä tänä kurjana kesänä soutelemassa.
9 pv perjantai
Aamulla hirmuinen touhunjytäkkä tuvassa. Pojilla koululla luontoliikuntapäivä ja reppuihin piti pakata kaakaotermokset, eväät ja lämmintä varustetta koulukirjojen sijaan. E:lle lisäksi kannellinen sanko ja marjanpoimuri pyöränsarveen keikkumaan kun niiden luokanvalvoja oli käynyt vakoilemassa puolukkapaikat valmiiksi. Toivottavasti kotiuttaa sankon täysinäisenä...
Kävin Puutarhurin Relluun ne talvirenkaat. Halvimmat mahdolliset maksoivat 370 euroa. Se on niin kauhea summa, kuten eilisen kännykkänikin osto, että kauan kitistään niiden takia tänä syksynä jälleen. Miten ylipäätään on tännekin saakka tulojen ja menojen kanssa kutjuiltu ettei ole jo menneet alta talot ja tavarat? Jos hävitettäisiin autot pois, kuten oikein olisi, niin mikä kaikki muu joutava kulutus jäisi niiden mukana vähemmälle? Tuossahan nuo vanhat rottelot pihassa seisovat suurimman osan olemassaolostaan muutenkin. Unimäkeen en tietenkään minä menisi muuta kuin polkupyörällä silloin tällöin (100 km/sivu) kun busseja eikä junia sinne korpeen nykyään enää kulje. Polttopuita ei voisi sieltä tuoda tullessaan ainakaan. Enkähän muutenkaan toimi kuten saarnaan.
Kaupungissahan pärjää ilman autokain. Näin pienen kylän kävelee vartissa halki ja toisessa takaisin vaikka vähän kiertäisikin eri kautta. Kauppaostoksille laittaisi polkupyörään enemmän koreja tai peräkärryn, tahi talsisi useampaan kertaan pienemmin annoksin, kuten useimmiten teenkin. Kymmenen litraa maitoa eri puolille pyörää sijoitettuna ei merkitse kulkemisessa yhtään mitään.
Nyt iltapvllä joka tapauksessa lähden Unimäkeen. Vien veneen sinne ja ensi kesänä Keyritynrantaan kun ne aloittivat Talvivaaramyrkkyjen purkamiskokeilunsakin jo Nuaseen. Huomenna on serkun 50-vuotisjuhlat Juhanilassa ja sielläkin ajattelin pistäytyä. Puutarhuri tulee poikien kanssa myös, jos se selviää romuskastaan joka siihen eilen iski yhtä kovana kuin minuun viime viikolla. Jaksaakohan se täällä poikien kanssa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti