perjantai 25. syyskuuta 2015

Syyskuu 2015, 4 viikko

21 pv maanantai

Kyynäspääniemen sillan teräspalkit olikin ruskealla maalilla maalattu eikä sinisellä kuten päivänä muutamana kirjoitin, tai sitten ne on maalattu uudestaan. Tai ehkä silloin auringonvalo lankesi toisesta kulmasta joen ylle aiheuttaen väritysharhan. Nyt työmiehet olivat alkaneet latoa palkkien päälle syrjälleen, tiiviisti toisiinsa kiinni naulaten kyllästettyjä kuuden tuuman lankkuja joiden uloimmat päät oli aleskäsin viistottuja. Kaiteitakin oli jo pultattu lankkuihin kiinni. Jytäkkä silta siihen tulee. Perhokalastajat, jos niille lupa sillalta onkimiseen sallitaan, ovat mielissään. Mutta kaarta sillassa ei ole ja se minua harmittaa.

Pyöräilin Ponttoonisillan kautta samalla reissulla kun saattelin G:n Loviisan luokse Purolaan. Ponttoonilta oli onkimassa Kauppatorin muikunpaistaja, Thaimaasta yli 10 v sitten Kniin naimisiin muuttanut mies. Sen tyttö oli G:n kanssa samassa kerhossa parin vuoden ajan niin tuli tutuksi. Ahkeraan se ongella jaksaa joen eri rannoilla kuljeskella. Muitahan siellä ei juurikaan näe, ei edes pikkupoikia. Muuten mies ei juo ei polta, mutta ongella ollessaan sillä on pari purkkia olutta ja pikkusikareita mukana. Ihan puhdasta suomenkieltä hän ei hallitse, mutta kyllä siitä selvän saa kun on tarkkana ja kysyy, jos ei tajua. Itse pitää artikuloida selkeästi, että hän ymmärtää. Jos hän sanoo perkeleen, hän pyytää heti anteeksi kiroiluaan.

Hieno ilma, kuin elokuussa.

Pauluksen äidinkielen kokeen tarinaosuudessa oli "taloa ympäröi syvä kuoppa"-omituisuus. Saamani vinkin ansiosta lähetin siitä otteen radion Aristoteleen kantapää-ohjelmaan. Saas nähdä, tipahtaako se Heikuran seulasta sitaattivinkiksi.

22 pv tiistai

Nyt se sitten kaataa vettä taivaalta. Tuli aamulla kiire G:n kanssa kun ei muistettu, että koululle onkin mentävä tuntia aiemmin kuin normaali tiistai-aamuina. Kerettiin kun autolla töytyytin. Niillä olisi ollut retkipäivä, mutta koska satoi niin rankasti, menivät elokuviin ja syövät sen päätteeksi retkieväät koululla.

Kävin lukkosepällä korjauttamassa Unimäen aitanoven lukonjousen ja samalla sarjoitutin lukkopesän mökin oven avaimeen sopivaksi. Yli 20 vuotta aittaan on menty eri avaimella, että asian muistamiseen saattaa mennä jokin tovi. Enpä vain olisi teetättänyt hommaa, jos olisi sarjoituksen hinta ensiksi tullut puheeksi: 52 € 10 minuutin hommasta!

R soitti. Huomenna makuuhuoneen levytys rivarissa.

P:n iltatoimien ja nukkumaanmenon kanssa oli vähän sovittelua. Onneksi hermoni pitivät ja sain juteltua asioita ihan rauhallisesti niin, että poika nukahti siniselle puusohvalle vähän mökötettyään. Peitellessäni kuiskasin korvaan, että yhtä paljon rakastan sinua kuin muitakin ja ihan semmoisena kuin olet, elä ole huolissasi.

P on poika, jolla menee koulussa oikein hyvin, hän on suosittu kavereiden keskuudessa ja älyää asioita nopeasti. Tietää oikean ja väärän ja tajuaa päättelykykyäkin vaativaa huumoria, mutta kun sitten lyö "liinat kiinni" niin onpa toisinaan vaikeaa sen kohdan ylitse itsensä pojan kanssa talutella. Mutta ehkä tässä vähitellen opin. Tärkeintä olisi, että hallitsisi hermonsa eikä menisi kiukkuun mukaan. Se kai lie yleisohje muutenkin lasten kanssa. En minä tiedä, olen vasta kolmekymmentäviisi vuotta asiaa opetellut.

23 pv keskiviikko

Kymmenkunta levyä ruuvattiin jälleen seinille, ja saumanauhat ja tasoitteet päälle. Taisi 5-6 tuntia kulahtaa.

Minkähän värisiä ne Kyynäspääniemen siltapalkit loppujen  lopuksi onkaan kun tänään väri näytti olevan taas sinisenharmaa? Otin valokuvia ja kyllä se niissäkin siniseltä enämpi näyttää. Yksi työmiehistä oli keksinyt panna työmaalla käytettävän punaisen lippusiimanarun päähän vieheen ja sitä se sillan alla soljuvassa mustanpuhuvassa virrassa uitti kuin se olisi kuulunut jotenkin rakennusurakkaan. Niin minäkin tekisin. Työaika kai oli ohitse sillä klo oli jo viisi kun Rantapuiston kautta kuljin.

Vanhemainyhdistyksen syyskokous oli koululla. Nyt automaattilukituksella toimivista teräs-lasiovista etsiytyi paikalle useita ihmisiä, eli 12 henkilöä. Meitä isiä oli kolme, muut äitejä. Valintoja tehtiin ja saatiin kivutta hallitus kasaan, ja yhdistykselle puheenjohtaja, hänelle varapj (minut) sekä sihteeri ja rahastonhoitaja. Toiminta voi siis alkaa alun takeltelun jälkeen.

Turvapaikanhakijoiden rekisteröinnit on aloitettu Torniossa. Heitä on maahan saapunut lähipäivinä noin 400-500 erissä useita pumpseja Ruotsin kautta. Lisääkin on luvassa, mutta kelvolliset majoitustilat alkavat loppua. Kniin heitä on tullut ainakin yksi tyhjillään ollut kampaamoalan koulurakennus täyteen. Tummaa on väki nyt kaduilla, mutta ei se ainakaan minua haittaa; samaa ihmiskoin piloille nakertamaa maapalloa asutetaan.

Tein taas savulohipiirakkaa. Raa´at tomaatit käyvät vallan hyvin sen kasvislisukkeeksi.


24 pv torstai

Nyt on jo puoli yö.  Kirjoitin melkein koko päivän eikä hommat ole sen tiimoilta oikein ohitse vieläkään. Sähköpostiakin lähetin. Yöllä tulee kylläkin kirjoitettua helposti sellaisia asioita, joita päivänvalossa arastelee. Vihakirjoituksia en sentäs vieläkään ole oppinut laatimaan, mutta saako kaikkia "rakkaus"kirjeitäänkään aina anteeksi?

Satoi vettäkin ettei paljon ulos ole huvittanut lähteä. Pari pyörälenkkiä koululle ja takaisin ja kaupasta maitoa ja leipää.

J:n kanssa tekstailin fb:n laatikon kautta. Ja Ilkan. Amarithkin oli langoilla, mutta huomasin liian myöhään. Olisi ollut mukava tietää, mitä juuri nyt Amerikan sille osastolle kuuluu. Se kun on päivä siellä kun meillä on yö niin yöllä sen joskus tavoittaa kirjainten päähän.

25 pv perjantai

Vanhin tytär syntyi KYKS:ssa 35 vuotta sitten. Senkin prosessin muistan aika tarkoin vaikka mitä ihmisen muistamisista sanottaisiin. Synnytyssalin hajun ja vanhan, kuivakkaan kätilötädin suonikkaat käsienselät kun ne vetivät vauvaa päästä ja hartioista maailmaan.

Koululla kodin ja koulun päivä. Olin aamupvan siellä ja söinkin ruokalassa. Paljon meni jätesankkoihin oppilaiden lautasilta ruokaa kun ei se maittanut. Kieltämättä sattui semmoinen makkara-papu-riisi-maissi paistos ettei se mauttomuudessaan mitään gourmeeta ollutkaan. Mutta söi sitä kyllä. Tehdasruoka liukuhihnan kautta kuorma-autoon lastattuna ja toiselle puolelle maata kuljeteltuna on valmistusprosessinsa mukaista, ei eille varmaankaan mitään taideta. Mutta suuri pöljyys siihenkin käytäntöön on annettu pesiytyä ihan vain liiketaloudellisista syistä.

Pesukone krenasi, mutta onneksi oli taas hihna vain livennyt kehältään.

Jotkut julmetut natsintekeleet olivat hyökkäilleet Kouvolassa pakolaisbussien kimppuun. Ku Klux Klanin hahmoksi naamioituneella mielensäpahoittajalla oli kuvassa Suomenlippu käsissään. Alalleen tyypillinen aivosairaus on aika pitkälle edennyt jo.

Huomenaamuna aikaisin lähtee Elias Kemiin pelireissulle. Tuli niin viime tingassa tieto kuluista, että meinasi mennä sormi suuhun, että mistäs manit siihen hankitaan. Raavittiin ne sataset kasaan, mutta on se absurdi asia sekin, että nyt ei ole sitten ruokaan ensi viikolla juuri laittaa.

Alakuloiseksi se aina vetää.

Ja minä kun vielä tuhansien kilometrien pyöräilyä aloin 2018-kesäksi suunnitella. Tai onahan se muhinut jo pitempäänkin mielessä, mutta nyt uskalsin ruveta kartasta reittejä katselemaan. Sinne on tietenkin aikaa, mutta silti.

Nyt jos alkaisin nukkumaan niin voitolle vielä jäisin. E lähtee klo 04, laitoin sille ohrapuuron jonka äsken otin uunista pois.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti