Mitäs täällä tänään?
Kaupungilla käveli vastaan tuttu, musta mies. Tervehti kaksin käsin ja halasi. Sanoi saaneensa suomen kansalaisuuden melkein seitsemän vuoden odottelun jälkeen. Käytiin sen kunniaksi juomassa pullakahvit. Minä tarjosin, hän maksoi.
Maleksin sitten Rantapuiston kautta Keskuskoululle hakemaan G:n. Voimalan alapuolella Kyynäspääniemen kävelysillan rungon nostivat jokin aika sitten betonisten pilastereiden päälle ja nyt ahkerat työläiset siellä värkkäävät pintamateriaalin parissa. Teräksisen runkorakenteen suojiin, piiloon jääväksi oli asennettu kaukolämpöputkien menopaluut. Joku mulle kertoili aiemmin, että ne ovat varakanaalit tulevaisuuden lämmöntarpeita varten. Mutta kaarisiltaa ne eivät osanneet tehdä siihenkään. Kuin junaa odottamaan paksauttivat siniseksi maalattua terästä oikosenaan joen ylitse lojumaan.
Eilenillalla katsomani Silta-jaksojen loppu lässähti, Niin kuin aikaisemmankin sarjan. Mikä siinä on, että laitetaan kyvykkäiden näyttelijöiden taidot peliin ja kymmeniä miljoonia euroja rahaa elokuvaan, mutta kuitenkin pilataan koko tuotos muutamalla, korjattavissa olevalla, mutta helvetin kalliilla kömmähdyksellä?
8 pv tiistai
Maalasin toisen kertaan makuuhuoneen seinät N:n osakkeessa. Paklasin pari koloa jotka lohkesivat betoniin kun poistin vanhat verhotankojen proppaukset. Tai oikeastaan ne oli ammuttu kiinni Hiltin teräsnauloilla; rajua touhua ennen muoviporppujen keksimisen. Papalle vakuutin edelleen auttavani myös parkettien asennuksessa. Ehkä jo huomenna, mutta viimeistään keskiviikkona ne ovat sinne ylimpään kerrokseen tuotu ja voin aloittaa. Vähän se virkistää kun on muutakin kuin kotihommia.
Värkkäsin jälleen raparperi-mantsikkapiirakan. Ei siinä mitään muuta merkillistä ollut, kuin että maustoin täytteeksi rasvattoman rahkan pomeranssinkuorijauheella ja piparkakkumausteella. Luultavasti se oli hyvää kun kakruillekin jälleen kelpasi.
P ei halunnut tanssiharkkoihin. Käytiin kyllä paikan päällä ja opettaja kertoi pojalle, että huomisen harjoituksiin olisi tulossa P:n ikäinen tyttö jolla ei ole paria, että jos nyt yön ylitse mietit jatkoa. Minä taidan surra tätä harrastusparikompurointia enämpi kuin P.
Vanhempain ilta koululla. Minä olin P:n luokassa ja Puutarhuri G:n. Viides luokkalaiset (A ja B) ovat päässeet tietotekniikkaopetuksen "pilottikokeiluluokaksi", eli saavat omat iPadit ja asiaankuuluvat muut tykötarpeet, verkko-osoitteet ja pilvipalvelut jopa yhdeksänteen luokkaan saakka, mutta aluksi nyt kaksi seuraavaa vuotta, jonka kokeilun rahoitus on varma; valtio avustaa ison osan, vai oliko se peräti koko höskän? En ole kokonaiskäsitystä vielä aiheeseen muodostanut, mutta kai se on vain annettava kritiikittä heidän toteuttaa tätä tietoyhteiskuntaa jossa nyt mylskätään. Ei maailma sen autuaammaksi ihmisen toimista ennenkään ole tullut. Jarruttelijat on aina laulettu suohon.
Kaupan kassalla K kirjoitti kuitin ylälaitaan aiemmin pyytämäni asian.
Kylppärissä kasvaa lattiamoppiluutussa jonkin kasvin taimi. Pari päivää luuttu on nurinkäännettynä ollut kuivamassa ja heti vain taimettui. Taidan keväällä istuttaa siihen tomaatit.
9 pv keskiviikko
Henkilökohtaista vihapostia muutaman pvn aikana kännykkään ja sähköpostiin 12 kpl. Tyyli on mallia pyllynpyyhintä, ja osaamattomasti sekin.
Tuli myös pari mielekästä sähköpostia, että ne kompensoivat tilanteen. Kirjoitin itsekin pelkästään myönteisiä posteja.
Twittertilin poistaminen olikin helppo homma. Nyt olen ainakin sen suoltamasta sontapostista vapaa. Fb-tiliäni en poista koska se pitää minut yhteydessä muutamaan tärkeään kontaktiin. Kauin niistä Amerikoissa. Fb:n kautta ei roskapostia tule, koska sivut eivät aukea ilman kontrollia muille kuin siellä oleville ystävilleni.
Iltapvllä aloitin N:n osakkeen lattian päällystämisen. Juohevasti se eteni ja huomenna on valmis, paitsi listoitukset jotka sitten ovatkin omanlaisensa asia. Nyt n. 65 neliön ala ja sitten joskus tulevaisuudessa jäljelle jäävät 2 makuuhuonetta ja kettiö.
Ensi viikolla Puutarhurin veljelle käyn kaverina lätkimässä gyprocit seiniin.
P ei mennyt tanssiharjoituksiin. Mitähän asian suhteen tekisi? Pojan mieli kuitenkin tekee jatkaa, näen sen, mutta onko se jo alkavaa murrosikää vai jotain muuta äkkäilyä? Minua asia surettaa oikeasti.
10 pv torstai
Laminaatit on lattiassa, huomenna listoitusta. Pappa kertoili Oulujärven rannalla vietetystä lapsuudestaan muutamia kohtauksia. Äiti oli komentanut aamulla lehmipaimeneen, mutta poika oli nukahtanut tuvan lattialle kun aamuaurinko oli niin makiasti siihen kiilan verhojen raosta piirtänyt. Radiosta oli kuulunut Annikki Tähden laulama valssi "Muistosi on mulle kallis, muuta kun jäljel ei oo..." Se oli tapahtunut vuonna 1958. Sanoin tanssineeni tuhannesti minäkin sen sävelen tahtiin. Laulu jäi nytkin loppupäivän korvamadoksi.
Nuohooja kävi päivällä. G kerkesi koulusta laskemaan sisälle, mutta soitti se nokikolari silti minulle ja varmisti muutamat asiat.
Päätä särki kun kotiuduin. Kävin ruiskussa, nukuin vähän aikaa ja heitin 10 km:n pyörälenkin niin siitä se siten. Katsoin Pauluksen kanssa Ranskalaisen trillerin joka oli taiten tehty eikä oltu sorruttu kevyisiin ratkaisuihin. Haudutin aamuksi valmiiksi uunipuuron.
Eilisen 80 sentin Viking-sijoituksella sain 9,60 euroa ja kenon 50 sentin panoksella 5 euroa. Vakion 60 senttiä eivät tuottaneet mitään. Kauheaa tämä minun pelaamiseni. Pitäisiköhän liittyä anonyymit peliongelmaisten-ryhmään...
Pyörälenkin aikana soitti joku tuntematon, mutta ei suostunut kertomaan asiaansa. Kyseli nimeltä vain, olenko minä minä ja katkaisi puhelun. Vähän outo juttu taas.
Kätönlahdella tuli kävellen vastaani eräs kauemmin jo täällä asunut irakilainen jonka poika pelaa samassa kerhossa kuin G. Se mies tuntuu joskus aika surulliselta. Aioin kysyä, onko uudessa pakolaisaallossa tulossa hänen sukulaisiaan Suomeen, mutta en sitten viitsinyt. Jotenkin tuntui nytkin ahdistuneelta.
11 pv perjantai
On kyllä mahtavan aurinkoinen syyspäivä.
Päivä meni listottaessa enkä kaikkia saanut laitettua sittenkään. En pitänyt kuin yhden kahvitauon. Eteiskolokkerot ovat hitaita ja kun jalkallistojen betoniiin kiinnitys tapahtuu lyöntipropuilla, niin se hidastaa. Mutta eipä sillä hommalla mitään hikihoppua ole.
Tulin kotiin kolmen jälkeen. Pojan perhanat olivat pelaamassa ja piti karhentua siitä.
Pitää käydä kaupasta vähän evästä ja lähden sitten Unimäkeen. Loput potut pitää ehdottomasti tänä viikonloppuna saada kellariin, ja sipulit uunin päälle kuivumaan. Ehtineekö puolukkaan lainkaan? Alkavat olla kypsiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti