Kesäkuu 2015, viikonloppumerkintöjä 2

12 pv perjantai

½yö Unimäessä, Gaius ja Paulus nukkuvat jo. Elias jäi kotiin kun sillä on pelit la Knissa ja su Puolangalla.

Pienet vihreät miehet ja naiset kalustoineen ovat maisemasta häipyneet. Jälkiä jättämättä sellainen kolonna ei ole kyennyt hiiviskelemään, mutta roskattomina ovat kuitenkin "tapelleet". Näkyy vain polkuja, teltanpaikan kulottumia ja renkaiden painaumia.

Pidin hellassa tulta ja kun iso valurautapadallinen vettä alkoi kiehua, levisi sopiva lämpö majaan. Piti silti laittaa villasukat jalkaan. Iltapalaksi pojille leipää ja maitoa. Itselleni kupillinen kahvia.

Tuvassa on närepölkky jonka toin sisälle joskus viime syksynä. Nyt sen uumenista kuoriutuu lukematon määrä jääriä joita epäilen papintappajiksi. Päällikuori losahteli liuskoina irti jo aikoja sitten jolloin pölkystä valui paksu kerros toukkien ohueksi jauhamaa nilajauhoa. Nyt, kun toukat  ovat majailleet talven ajan kaivamissaan pölkynpätkäkodin käytävissä, ovat ne kypsiä kuoriutumaan. En viitsi kantaa pihalle, sillä jääräinvaasio tuvanlattialle näyttää kiinnostavan poikia kovasti. Vitsailin, että siinä menee hukkaan paljon proteiinipitoista ravintoa jos ei oteta niitä ja paahdeta leivänpäälliseksi. Tikoista ja palokärjistäkin mainitsin mahdollisina kuoriaistoukkien tarvitsijoina.

G koppasi laukustani lukemisekseen pienenpienen vihkosen Diogenes Apollonialainen. Minä luin Jörn Donnerin Kuolemankuvia. Kohta G mutisi lattiapatjaltaan sänkyni vierestä, että mitähän se tuokin karvajuttu tarkoittaa. Hieman myöhemmin G kysyi mitä tarkoittaa perusasia. Näytti minulle kolme riviä käsittävän mietteen: "Siksi mielestäni tämä perusasia on hyvä, ja se tavoittaa kaiken ja on kaiken järjestäjä ja on kaikessa." Selitäpä se niin, että ymmärrät kokonaisuuden itsekin! Aiemmalla karvamutinallaan hän tarkoitti varmaankin sitaattia "Kuinka karva voi kasvaa  sellaisesta joka ei ole karvaa?".

Älysin vasta nyt, että tämän Diogenesiksen suomennos on "Pois työpöydältä"-Reijo Vallan käsialaa. Vallaton juttu. Ja Valta-sukunimestä taas assosioituu mieleeni Matti Valta joka oli pitkään pomonani kun nuornapoikasena ennen armeijaa olin Siilinjärven MHY:ssä töissä. Mitähän Matille kuuluu tänään, ja hänen kaikuvalle naurulleen? Kun viimeksi hänestä kuulin, oli hän "erakoitunut" kokonaan Juuruksen Ruukinsalon saarelle. Siitäkin tiedosta on aikaa ainakin 15 vuotta. Liekö alkoholisminsa pystynyt pitämään aisoissa, tai kenties kokonaan lopettamaan? Tai sitten kuollut siihen? Matti oli naimisissa Leena nimisen naisen kanssa kunnes rupesi suhteeseen naispuolisen työkaverinsa kanssa. Ilmeisesti he muuttivat lopulta saman katon allekin. Leenan kanssa se taisikin olla aikasten riitaisaa eloa. Heillä oli kaksi poikaa, mutta nimiä en muista enää. Matin työnjohtajakaveri, toisinaan myös minun pomoni Jorma, ampui haulikolla itsensä saunanlauteille kun vielä asuin Siilinjärvellä. Hänelläkin oli silloin pieniä lapsia, viinakin taisi maistua. Sen muistan, että Jorman vaimo oli töissä nimismiehen kansliassa ja kävin sanomassa osanottoni hänelle työpaikallaan välittömänä reaktiona kun olin kuolinilmoituksen nähnyt lehdessä. Hämmästynyt oli ilme, senkin muistan. Kuolemankuvia nämäkin.

P ei lukenut tuvan sohvalla mitään vaan nukahti niille sijoilleen kun selälleen heittäysi.

Hämärää, mutta ei pimeää. On tyyni nyt. Pikkuinen lintu istuu pottupellon laidalla kepakon nenässä.

13 pv lauantai

Jälleen ½yö. Koko pv sellaista raatamista, että tulee miettineeksi sen järjellisyyttä. Käsiin koskee aika julmetusti, pitänee ottaa tabletti ennen kuin rupean nukkumaan.

Rahtasin 7 peräkärryllistä hiekantapaista Luikkolahden polunsuun montusta. Peitin sillä  porkkanapenkin ympärystän paksulti, ja melkein riitti pottupellolle lisäkatteeksikin kun puunmurska ja kusiaispesän törky ei näytä rikkaruohoa tukahduttavan. Huomenna jos haen vielä pari kärryllistä, niin eiköhän se riitä. Hiekkakuutioita tulee toistakymmentä. Painoa en hirviä edes ajatella niin litteänä olivat renkaat jälleen. Matkaa on onneksi vain puolisen kilometriä. On se ollut aikoinaan tosi työtä kun ovat lapioilla ja hevospelillä soraa paikasta toiseen rahdanneet. Kuorma-autojen alkuaikoinakin lastit on käsin lapioimalla kyytiin heitelty, ja vielä sieltä poiskin. Niin sen pitäisi olla edelleenkin.

Kasvimaalla puuhasteluni ei näytä häiritsevän västäräkkejä, pääskysiä eikä riukupöntön sinitiaista, mutta kirjosiepot ovat varuillaan eivätkä tule lähellekään. Mustarastas käy toisinaan kietaisemassa madon keltaiseen nokkaansa, sillä on pesä jossain metsässä ja siellä poikaset. Räkäteilläkin näkyy jo lennossa olevia lapsia.

Esko tuli iltayhdeksän maissa tätä kautta pois Kiuruvedeltä. Saunottiin ja paistettiin parit makkarat, juotiin kahvit ja muisteltiin menneitä. Sitten E lähti vielä Suonenjoelle ajelemaan vaikka kehotin jäämään yöksi. Olivat päivän aikaan saaneet Sonjalle lämminvesivaraajan asennettua ja se oli alkanut työnsä. E oli ottanut koko hommasta pelkästään satasen bensarahaa. Jos putkiliike olisi käynyt, olisi lasku ollut 1500 euroa koska silloin olisi pitänyt ostaa uusi varaajakin. Varaajan hankkiminen olisi kyllä siten jäänyt ties minne tulevaisuuteen niin tiukkaa heilläkin talouden puolesta on. Vakuutus korvaa vanhasta halki pasahtaneesta ehkä muutaman kympin. Vesivahinkoa ei tullut, sillä varaajan alle tehtiin remontin yhteydessä lattiakaivo ja tausseinät kaakeloitiin.

Mutta Eskon tapaiset ystävät ovat kalliimpia kuin kulta, se on jälleen koettu. Hän on myös kävelevä esimerkki siitä, että aivohalvauksen jälkeistäkin elämää on kun jättää tupakinpolton pois ja vähän kohentaa muutenkin elintapojaan. E täyttää tänä vuonna 67. Sen isä, Otto eli 80 vuotiaaksi ja hänkin oli jättänyt tupakanpolton kun oli verenkierto alkanut sassaroida. Ovat Ermei Kannisen kanssa samaa sukuhaaraa.

Tänään tuli Eveliina poikien kaveriksi leikkimään. Tuolla ne "viitakossa" seikkailivat yömyöhälle.

Vieraan poistuttua tiskasin astiaröykkiön ja paistoin 2 litran taikinasta lettuja vinon pinon: kaik mäni. Samalla keittelin myös raparperi-lakka-mantsikkakiisselin valmiiksi huomista varten.

Nukkumaan ruvetessa Paulus luki Välkkyä, Eveliina Lassie palaa kotiin ja Gaius jatkoi Diogenesta ja kyseli välillä, mitähän tämä ja tämä tarkoittaa. Nukahti kirjanen nenällään niin kuin Evekin. P oli myös sohvalla täydessä unessa kun kävin panemassa hellanpellin kiinni. Kohensin peittoa ja hätistin itikan, joka aikoi kairata verenpumppausaseman keskelle P:n otsaa. Minä luin Donnerin kirjasta kuinka taiteilijasielut, kirjailijat jne. ovat itsekeskeisiä ihmisiä. Mutta perustelut olivat ihan pätevät, joten kysymys jäi ilmaan, että ovatko sittenkään? Minä edellä täällä kirjoittavat päiväkirjansa kirvesmiehetkin.

14 pv sunnuntai

Nyt klo on aamu6. Heräsin koska särki jokaista yläraajan liitoskohtaa, oikeaa olka- ja kyynärniveltä eniten. Särkyjen takia tulee taas univajetta. Otin tabletinkin, mutta paskat ne mihinkään auta.

Katselin äsken nukkuvia lapsia mieli jälleen kipujen ja kehnojen unien takia herkällä vaihteella. Väistämättömät "jos"-muotoiset kuolemankuvat tunkevat mieleeni. Siis jos olisin murhannut itseni vuonna 1990 tai -91 tai -92 jolloin henkilökohtaisia vaaranvuosiani elelin ja aietta vakavissani mietin, näitä lapsia ei olisi olemassa. Eveliina ehkä, mutta mihinkä äitinsä suunta olisi isän väkivaltaisen poistumisen jälkeen kääntynyt, se jää kokonaan arvoitukseksi. Ja saa jäädäkin. Sekunnin verran olen täysin tyytyväinen siihen, että elän. Olisin mieluusti enemmänkin, jos eivät ainaiset huolet mielen päälle pakkaisi.

Aurinko paistaa. Eilinen olikin epävakaa, sadekuuroja melkoisen tuulen kanssa koko pvn.

Keitin pannullisen kahvia ja laitoin kahteen termokseen päivää varten. Kupillisen siemailin puuroa keitellessäni. Katoin pöydän valmiiksi vaikka eivät nuo nukkuvat vesselit taida ihan heti herätä kun jyrsälsivät illalla niin myöhälle. Antaapi heidän korsata, puurokattila pysyy kuumana monta tuntia isompaan kuumavesikattilaan suuvittuna hellan laidalla.

Lähden hakemaan kärryllisen hiekkaa, se on kolmen vartin keikka. Siiten syödään ja tiskataan. Lapset saavat hilskata päivän omiaan ja mitä keksivät, minulla on sipulien ja avomaa-kurkuntaimien istutus, mutta ensin niillekin penkin teko mullan siivilöimisineen, lannoittamisineen jne. Illalla Kniin taas.