Mustia aukkoja

 18.4.2021 sunnuntai

TM kävi ennen kuin kerkesin lähteä tänne Um.

Kun tulin, raapaisin uuniin popat ja rupesin sohvalle pätkälleni. Uinahdin pariksi tunniksi. Unessa liperiherra riiteli liperirouvan kanssa lautasen reunaan kuivahtaneesta kaurapuurorannusta. Rouva mäjäytti herraa nenään puuroisella kapustalla. Herra kirosi kolviaan pidellen, berkeleenviddusaadananakka!

Uuni oli hiipunut vain vähäisesti kipinöitä tuikkivaksi tuhkaksi jo. Panin pellit kiinni.

Pikku lenkki Kyntöläiselle päin Vinhan kanssa. Saunaan.

Klo nyt 21.30 alan muate. Jos jaksan niin luen Rentolan teosta.

19.4.2021 maanantai

½viideltä kömmin valveille Mauno Koiviston luota kyläilemästä. Manun huushollissa oli karua. Paikkainen matto ison, huonekaluttoman olohuoneen maalatulla puulattialla ja käytävänpään kahta puolen karunkovat, nahkapäällysteiset istuimet jossa istuttiin. Assi tuli olohuoneen nurkan takaa naama kurtussa. Kysyin, missä päin maailmaa nykyisin majailet? Nyyjorkissa, Manhattanilla, ja mitä sekin sulle kuuluu! Sitten hän hiihteli villasukissa, paksuin pohkein välistämme keittiöön kahvin laittoon.

Manu sanoi vihaisena, että Tellulla on altzheimer. Tellervo siinä ahtaalla istuimella Manun ja minun välissä näyttikin ihan Heimon Sirkalta joka kuoli tuohon tautiin. Yht´äkkiä Manu suuttui Tellervolle, koppasi hameen etumustasta kiinni retuuttaen kuin juuttisäkkiä pihan perällä olevan varastokopin luokse jonka luukusta paiskasi Tellun sisälle. Manu käänsi avainta luukun lukossa ja lähti kaasuttelemaan sinisellä Nissanilla näkymättömiin.

Iltasella 21 jälk

Vitutuspv! Työmualla asensin lattianlämmitysmaton, sen päälle telttapatjan ja vielä kovalevyn kulkuväylälle ennen kuin aloin massanlevityksen. Kun olin pesuhuoneen ovella viimeisen massasankollisen kanssa ja ottanut kaikki suojat pois, luiskahti liippi kädestä ja katkaisi lämmityskaapelin! Voe kilinvittu!

Vuolin hengettömien kaapeleiden päät ja maaverkon esiin ja puristin apikalla kiinni ja liitoksen kohdalle lämmitin sutisenkukan (kutistesukan) ja jatkoin valuhomman loppuun.

Kun tulin Um, aloin miettiä katkeamiskohdan tapausta. Tulin siihen tulokseen, että on mentävä kiivaasti kaivamaan kaapelinpäät esiin ja oikea sähkömies saa ne sitten liitellä yhteen.

Nyt sitten tässä mielessä ei mikään muu pyörikään kuin se, että entä jos liittäminen ei onnistukaan!

Huomenna en mene työmualle sillä valun pitää antaa kuivaa. Pesuhuoneen lattiaa täytyy vielä märkätasoitteella lisäliipata kun massat loppuivat.

Lintujen ruokinnalla on ollut kummallisen hiljaista. Muutama mustarastas vain pistäytynyt.

20.4.2021 tiistai

Unessa jälleen oudolla lavalla humpalla. Kengätkin ihan sopimattomat ja housuissa paikat. Paita silittämätön, selästä halki. Tuttuja oli, mutta kaikki istuivat vaiti pöydissään eikä orkesteria ollut. Pyöreän lavan halki juoksi pikkuinen hiiri, seisahtui välillä nuolemaan käpäliään ja livahti koroketta kiertävän listan raosta piiloon. Seisoskelin hölmistyneenä aloillani kun sivusta tyrkkääntyi Mirkku kylkeen kiinni ja sanoi kovalla äänellä: Männään kuusenjuurelle nussimmaan.

En tiedä, mäntiinkö kun heräsin pahimmoileen. Kellokin oli vasta 04.11.

Aamuiset pakkaskelit jatkuvat. Nyt 5 astetta ja aukeilla paikoilla hankikanto. Metsässä upottaa joka toisella askeleella. Hirvien koivet ovat kovilla jos pakosta joutuvat töytäilemään vaikkapa susia karkuun. Yksi oli tuossa alapuolella kahlannut tienpoikki äskettäin.

Kävin ennen auringonsulattelua pienen hankikantolenkin. Putkilinjalla oli metso vetänyt eilisessä lumenhölseessä siipeään ja kaksi koppeloa oli seurannut sen yksinäistä teutarointia. Lieköhän esitys kelvannut kiksautuksen verran molemmille naaraille? Aika omituisessa paikassa olivat kiimailleet. Niin kuin ne metsot, jotka heti Iisalmen tieltä erotessa soivat Unimäen tien varressa. Siinä oli luultavasti yksi korpimetsokin muutama pv sitten. Jäi varmistamatta kun se lentää viuhtoi niin lujaa petäjikössä. Ihmeen pieni ukkometsoksi jokatapauksessa eikä se teerikään ollut.

Iltasella

Klipsin pilkkeitä ja seuloin karikkeita kompostikuivikkeiksi. Niistä isoimmat lastut keräsin sytykkeiksi. Tuli iso saavillinen. Keräsin huussikuusien juurilta lintujen ja oravien tiputtelemat, pörhöllään olevat kävytkin astioihin. Niillä syttyy tulisijat helposti kunhan kuivuvat kokonaan. Ovat kuin ruutia rätistessään liekkien kourissa. Tänä vuonna onkin  ollut kävyntuotanto runsasta.

Lakaisin ja pesin mökin lattiat. Olikin aikasten likaista.

Paulus myöhästynyt parina aamuna tunnilta. Yritin vähän jemennellä.

Soilan Eween oli opettaja käynyt käsiksi. Olisikohan syvemmän tutkinan paikka se kun jo varoituksia on saanut ko. ope? Sanoin tyttärelle, että eikös se olisi kohtuullista kysellä poliisin mielipidettä.

Huolet, eivät ne lakkaa mielenlammille rantautumistaan. Mittasuhteet mualiman hätiin nähden ovat tietenkin minimaalliset.

21.4.2021 keskiviikko

Klo ei ole vielä ½lta 3eakaan kun jo tässä kahvia hörpin katsellen puolikasta kuuta joka jälleen Pohjoismäen-Karsikkosalon suunnalle pikkuhiljaa kiertyy ja häviää sellurisukoiden taakse piiloon. Muuten on vielä pimeää.

Laskin Vinhan tupaan ja nyt se makaa pitkin pituuttaan tuvan lattialla. Lämmitin eilen uunia kevyesti, ulkona pari astetta pakkasta. Säätyyppi muuttunee loppuviikosta märempään suuntaan. Hyvä oli saada pilkehommat tehtyä ja kuivamaan alkaneet puut suojaan. Vein monta laatikollista saunallekin.

Luin Anelman hesareita. 11.4 lehdessä on juttu "Kirjeitä A.Einsteinilta." Hänen ja puolustusministeri Juho Niukkasen kirjeenvaihto oli toimittajan mukaan "löytynyt" Kansallisarkistosta. 

Einstein ja muutamat muut 1930-luvun "merkkihenkilöt" (antimilitaarit) olivat yrittäneet saada aseistakieltäytyjä ja mielipidenvanki Arndt Pekurista vapautetuksi. Niukkaseen eivät kirjeet olleet mitenkään vaikuttaneet. Aikakaudesta on kuitenkin olemassa "Lex Pekurinen" joka jatkossa määritteli aseistakieltäytyjien kohtalon hieman kohtuullisemmaksi. Pekurista se ei auttanut sillä hänet ammuttiin Vienan korvessa heti jatkosodan alussa samasta syystä mistä hän jo oli yhden tuomion istunut.

Pekurinen on tavallaan elossa edelleen piikkinä militaarien lihassa, mutta hänen murhansa määränneen kapteeni Valkosen mannerheimristin kiilto himmenee oikeutetusti tämän tarinan yhteydessä. Miten lie sen korpraalin käynyt, joka niskalaukauksen ja kiväärinperällä murjomisen lopulta sitten suoritti? Vieläkö ovat hänen sodista saamansa prenikat pyhiä kapistuksia perillisten piirongeissa?

Amerikoissa ovat antaneet langettavan tuomion mustan George Floydin tappajapoliisille.

Elämä ihmisten kesken on alituista tappelua oikeuksista olla ihminen joksi ihmeelliseksi ja poikkeavaksi muusta eläimistöstä se itse itsensä on määritellyt. Kyllä meillä viidakon sanelemattomat lait edelleen geeneissä pyörivät ja pulpahtavat aina ja iäti pintaan kun tilaisuus tulee. 

Kun miehellä kyrpä pystyyn pomppaa sumenee sivistyksen silmä. Ei se sen kummempaa ole ja siksi miituut tulevat aina jälkijunassa. Sama sotien suhteen. Kyrpien sijasta ja niiden rinnalle nousevat  tanaan koko ajan yhä hirveämmän tuhovoimakehityksen alla olevat aseet. Siksi antimilitaria tulee sekin vasta viimeisen junaletkan viimeisessä vaunussa. Kysykää vaikka Mr Putinilta ja muilta ruudinkäryn maustamilta diktaattoreilta.

Ei ihminen edelleenkään tiedä mitä ja mikä ihminen on. Ainakaan se ei suostu tätä tietämättömyyttään itselleen ja toisilleen kertomaan. Se pelkää keskeneräisyyttään. Taustalla on koko ajan kehittymisen pakko; rodunjalostus jonka yksi koetinkivi oli Natsisaksan aika vaikka eugeniikan juuret ovatkin Englannissa. Tai ehkä ongelma onkin tässä? Ja vaikkapa Ruotsissa. Suomalaiset oodininsoturithan jo tiedetään, niiden kinkkuiset niskat eivät onneksi paljoa pimeää valoaan hehku.

Eläimeksi ihminen ei enää halua itseään luonnehdittavan. Se lienee ihan oikein koska eivät eläimet käyttäydy missään olosuhteissa niin kuin ihminen. Ei niillä ole kaiken tuhovoimaa takataskussaan joilla muita eläimiä uhkailisivat. Pelkät raateluhampaat ja kynnet joilla ne voivat tappaa lajitovereita yhden kerrallaan vain.

Eivät eläimet ole koskaan kyenneet näihin tuhojen kerrostumiin joilla oma lajimme maapalloa jauhaa, murskaa, säkittää, pullottaa, paalittaa, läjittää pala palalta pois alkuperäisestä olomuodostaan käyttääkseen vain hetken, ja jonka jälkeen kaikki on vain pelkkää ongelmajätettä. Niin kuin nyt suureksi pelastajaksi hehkutettujen tuulivoimaloiden siipien lavat.

Ehkä lajimme pitäisi jo mennä jokaisen yksi kerrallaan saunan taakse ja ampua nappi itse itsensä otsaan koska mehän älyllämme, jota muilla eläimillä ei ole, tajuamme jo The Endin?

Klo lähentelee 5ttä. Kävin Vinhan kanssa hankikantokävelyllä Unikankaalle menevällä pistolla. Tuli kurja olo kun muistin sen metsojensoidinkuusikon joka siellä vielä muutama vuosi sitten oli. Näitä tunteita eivät monisukupolviset juhanavartiaiset ja muut kaupunkien ekonomistit ymmärrä. Eivät tavalliset kaupunkien kerroskolhooseissa muuten pahoinvoivat tavallisemmatkaan ihmiset. Oman sukupolveni mentyä mailleen ei ole enää niitä ihmisiä, joilla suurkuusikoista muistoja enää olisi. Me, niiden lomassa luikertelevista vapaudenpoluista kantapäissämme aavesärkyä kantavat olemme pian poissa ja sitten saavat markkinavoimat ministeripekkariset raivauskankinaan avata kaivoksiaan ihan minne tahtovat.

Elokapinanlapset, ette tekään autoradoille istahtaessanne oikeasti ymmärrä, minkä takia siellä istutte.

UPM ja Stora Enso kyllä tietävät, minne täältä silputtavaksi kuljetettujen metsien vuosikymmenten aikana kertyneitä rahallisia tuottoja on kannattavaa sijoittaa: Toiselle puolelle planeettaa toisten alkuperäisasukkaiden plantaaseille jossa eukalyptyspuut kasvavat kymmenen kertaa kiivaammin  puitavaan kuntoon kuin kylmässä Pohjolassa.

Ja kun aika ja puupellot ovat täällä jälleen puitavassa kunnossa, palataan taas raiskaamaan ja paloittelemaan kaikki uudestaan ja uudestaan. Muokataan tämä perkeleen planeetta hehtaarihehtaarilta niin tomuksi, ettei edes mielikuvitusmarsilainen täällä meidän mentyä huokua voisi.

Rikkaiden mielikuvitus nollaantuu jos rahakerroin niiltä pois otetaan.

Mutta minne hävisivät ruokinnalta linnut? Alkoiko niillä ramadan?

Iltasella

Lattialämmityskaapeli saatiin liitettyä ja virta kiertää. Helepotus.

Vetelin kosteussulut pesuhuoneen puolelle ja viimeiset tasoitteet lattiaan. Ehkä vähän pitää vielä simpsitellä. 

Nurmeksessa olisi lähin hampilääkäri. Kahden etuhampaan paikat säröilevät ja niihin tuli terävä kohta johon kieli sattuu. Tekstiviestillä piti laittaa kysely ajanvaraukseen.

22.4.2021 torstai

Jälleen 4jän huitteilla heräsin. Kahvit ja sitten puuro hautumaan.

Lunta on häpsinyt väriksi maisemaan. Tyyntä.

Unessa Purolan Markku-vainaa, metson soidin ja Kouran rautatieasema Pohjanmaalla sellaisena kuin sen joskus 80-luvulla koin. Vitsikin tuosta asemasta ja konduktööristä unessa lausuttiin: "... seisoo Kourassa 10 minuuttia..."

Eilinen Putinin "linjaava puhe" ei tuonut entisestään pippurisumutteen kitkerään ilmanalaan mitään uutta jota ei tyranneilta kautta aikain olisi jo kuultu.

Mustarastas penkoi lumipeiton alla olevia kuorikasoja akkunan alla ja sai kuin saikin madonpätkän nokkaansa. Muita lintuja ei näy.

Teeret kukertavat, Karilahdelta kuuluu joutsenten torvet ja soilla karjuvat kurjet. Joka kevät nämä ylös kirjaan moneen kertaan. Luulisi kyllästyttävän, mutta kun ei. Mieluummin näitä ääniä kuin ympärivuotisia raitsikoiden, volvojen, nissanien, mopojen ja työkoneiden möyrintää ihmiskasaumien liepeillä.

Radion niitä kanavia jotka elävät vain musiikkia soittaen en kyllä oikeasti halua ymmärtää. Miten ne voivat elossa pysyä?

Unipurosta tien alitse johtavan rumpuputken päässä kiivaasti pyörivä, kuriseva ja muriseva musta aukko. Kun tuijotin sitä silmiä räpyttelemättä, alkoi maa jakojen alla huojua. Tai ainakin tuntui siltä.

Iltasella

Kuunkuppi on männyt nurin taivaanpöydälle, minulta eilen kahvit ja tänään vajaa purkillinen maustekurkkuja. 

Väsyttää armottomasti. Saunassa kävin ja nyt kun klo on iltauutiset alan muate.

23.4.2021 perjantai

Työt tulevat uniinkin. Vaille 5 heräsin betonilattian hiontaan ja kiila-ankkureiden vasaroimiseen betoniseinään. Käsiin sattui.

Harmaa aamu. Lunta lupailee ja vähän jo rätkiikin. Lepissä tänä vuonna komeat urpukasvustot. Passaisi pyiden käydä ruokailemassa, mutta niitä ei ole juuri näkynyt. Urpilaisia kyllä. Eiku urpiaisia.

Kuuntelin Areenalta de Saden ympärille kiedottua ohjelmaa "Sodoman 120 päivää". Timo Airaksinen sanoi, että jos olet utilitaristi, niin kannattaa panna perseeseen. Lause myötäili siis käsillä ollutta aihetta eli de Saden kirjoittamaa "luetteloa" ihmisen pahuuksista. Perseeseenpano nyt taitaa olla niitä pienimpiä pahuuksia, eihän siinä muuta ratkia kuin peräpukamat.

Uutisissa Annikka Saarikko sanoi hallituksen etenevän kehysriihessä hitaasti, korkeintaan hiiren askelin. Eipä ole kepulaisella maaseudun asukkaiden puolesta puhujalla enää tiedossa, miten vikkelästi hiiri etenee. Se voittaisi vaikka gebardin kokoonsa nähden.

Svea Mamman miespuolisia jäseniä vaivaa taas yleistyvä misogynismi kertoo Tukholman kirjeenvaihtaja selkeäsanainen Kirsi Heikel.

Löysin siivotessa kellastunen paperilappusen johon olen raapustanut: "...meillä on hyvin kehittynyt maailman parhaiden asuomalaisten asiantuntijoiden kulttuuri.Asiantuntijat saavat olla väärässä kuinka moneen kertaan tahansa, aina ne kelpaavat uudelleen. He ovat erehtymättömin ja uusiutuvin luonnonvaramme." Matti Wuori 1995

Niinpä, ja näinä rutonriehunan aikoina asiantuntijoita soisensa jälkeen pandemianlannoittamaan ilmastoon syntyy joka päivä tusinan verran kutakin haastatteluatuokiota varten.

Karsea oli jälleen yhden lapsuusmaisemiin kuuluneen suurkuusikon raiskio joka ilmestyi muutamaan päivään Rapakon tilan ja Poikelan tien väliin. Keyritty näkyy nyt, mutta eipä illauta se maiseman avaruus raiskion ylitse katseltuna.

Rapakkolassa käytettiin lehmiä sonnilla kun olin vielä hangen päältä poikkisipaistun puunkannon mittainen. Poikelan tien suulla aprikoin sen perheen nuoren (17 v) tekemän itsensä lopettamisen ratkaisun motiivejakin. Poikelan runsaasta veljeskatraasta yksi ampui haulikolla itsensä tuon tien varressa 60-70-lukujen taitteessa. En muista vuotta tämän tarkemmin. Yksi heistä alkoholisoitui ja ikäiselleni Jukalle puhkesi skitsofrenia Helsingissä asuessaan. Lie suljetulla ollut jo vuosia? Jos on enää elossakaan.

Jotenkin minulla on se kuva, että sitä perhettä, lapsia eritoten, kuritti isän, Velun, livohkaan lähteminen. Se alkoholisoitunut veljes sanoi löytäneensä isänsä Rovaniemeltä myöhemmin ja käyneensä jututtamassa.

Kukahan Poikelanrannan asuintaloa nyt asuttanee? Perheen äiti Irma kuoli samoihin aikoihin kuin minunkin äiti. Muistaakseni. Olen hautakiven äärelle pysähtynyt joskus ja kuolinpv saattoi kyllä olla 2000-lukua jo.

Iltasella Knissa

Työmualla meni parisen tuntia pesuhuoneen lattianhionnassa ja saunanlattiaan vesieristeen pensselöinnissä.

Kun ajelin kaupunkiin, oli keli verratenkin luminen, varsinkin Talvivaaran säteileviä kivijätekasoja sivuuttaessani.

Hampilääkäriltä tuli paikkausaikaehdotus maanantaiksi 17.5.. Tekstasin takaisin, että ihan varmaksi en osaa vielä sanoa, mutta varaan nyt, mutta perun sitten jos aika ei käykään. Pitkät on jonot joka paikassa.

Lueskelin Kainareita. Olihan taas kokoomuksella kunnallisvaalimainos. Hekin ovat jo lähihistoriasta tietämätöntä sakkia hehkuttassaa isoissa otsikoissa olevansa "sinisen liekin" kokoomukselaisia. Tenuremmiläisiksi semmoisia minun muistini aikana on sanottu. Tenttuhan palaa sinisellä liekillä. Ja mainoksen "sydän on oikealla puolella"-väite minua kummastuttaa edelleen olkoon se metaforaksi vain tarkoitettukin. Nehän täten väittävät olevansa aivan eriskummallinen lajipoikkeama...

24.4.2021 lauantai

Starkilta puutavaraa ja rautaa. Pauluksen kanssa raudoitettiin kellarin pullistunut, sokkelin puoleinen, säästökivillä hataraksi vuonna 1953 sullottu sokkeliseinä. Laudoitettiin puoleenväliin, korotus sitten valuhomman edetessä. Millehän päivälle se sitten sijoittuu, niin eipä vielä tiedä. Kaksi muuta seinää pitää siistiä myös, mutta ne tehdään sitten harkkomuurauksilla. Lattia saa jäädä murskeelle. Uppopumppukaivokin on tekemäti ja nyt siellä kevätvedet tulvehtivat. Kiinnitin irtonaisena vuosikausia heiluneet pisto- ja jakorasian seinään ja laitoin pitemmän johdon katkaisimelle ja sen sitten heti ulko-ovea vastapäätä olevaan tiiliseinään.

Näissäpä hommissa meni koko pv, mutta oli mukava oman pojan kanssa sitä tehdä. P hoksasi pienestä vihjeestä hommat jotka sille neuvoin. Raudoituksen seinään pulttaamisen ja sitomisen mm.

Tiijä nyt muusta, mutta väsyttää pirusti. Saunominen ja nukkumaan.

25.4.2021 sunnuntai

Heräsin aikaisin, haudutin riisipuuron. Kaikki muut nukkuvat vielä. Paitsi Vinha. Se rähisee ulkona oravalle joka yrittää tuomirivistön päästä mennä eteen päin, mutta peruuttaa aina kun koira hyökkää. Ehkä se vain härnää. 

Kasarmilla Eliaksella tänään lähtö Vuosankaan sotaharjoituksiin. Eilen piti ostaa kenttäpulloja kaksi ja tusseja. Jotain muutakin Puutarhuri E:lle iltasella vei. 

E:n nilkkavaiva on paljastunut ns. penikkataudiksi ja vaivaa yhä. Mitenhän 50 km:n marssi onnistuu?

Tänään pitäisi jälleen lähteä takaisin Um. Tai mitenhän päin tuo "takaisin" aina kesäisin mulla toimiikaan?

Keväinen munahymiö

 

11.4.2021 sunnuntai

Iltasella Um

Pau oli hakannut kaikki Knin pihan janahuslustoiset, oksaiset koivupölkyt. Ei hukkaan ole punttisalikäynnit menneet.

Itse istuin puoleenpvään tietokoneen äärellä ja alkoi jo vituttaa se. Hoitelin muutamat rästihommat ja sitten näiden joutavampien merkintöjeni päivitykset.

Elias menee tänään iltasella lomilta kasarmille. Ensi alkuun on 3 pvää karanteenissa ja sitten alkaa rumba. Teoriaopintoihin käyttänevät karanteenipäivätkin.

Unimäessä olin 16 hujakoilla. Lämmitin uunia kun kova tuuli on huuhtonut hataran mökin viileäksi. 15 astetta ilmoittaa mittari sisälämpötilaksi.

Saunaa en pooruuta. Väsyttää. Huomenuamuna jälleen työmualle N.särkälle.

12.4.2021 maanantai

Työmualla eristevillojen vaihto ja kakkosenkoolaus saunan ulkoseinäosuudelle. Ilmastointiputki ja kiukaan rasian asennus myös. Villaeristeiden päälle asensin 30 mm:n eristelevyn. Laipioon kerkesin näpsäistä tinapaperin ja koolausrimat.

Tie tänne upottaa autoa munia myöten liejuun, mutta en jaksa kävellä tienvarresta. Tein salaattia ja sen kanssa söin vain leipää ja hörppäsin piimää. Työmualla on talon puolesta aamupvn kahvit ja päiväruoka.

Tinttejä ja isompia lintuja ruokinnalla riittää.

Sauna ja nukkumaan.

13.4.2021 tiistai

Italianneiti sanoi menevänsä huomenna ensikäynnille Joensuuhun jossa jatkaa opintojaan. Ei ollut vielä varma opiskelujärjestyksestä etä- ja lähiopetuksen suhteen. 150 km/sivu on matkakin.

Tinapaperit ja koolausrimat kahdelle seinälle. Virta- ja valokatkaisinjohdoille sekä lattialämmityksen kaapeleille jyrsin meno- ja tuloreitit Khh:n ja pesuhuoneen väliseinään. Viimeiseksi muurasin saunan ja pesuhuoneen uuden väliseinän alavarvin yöksi jampakoitumaan. Tuli paksu sauma koska seinän alku piti saada vaateriin.

Käsiin käyvä päivä.

Mitenhän kauan etukäpälät kestävät? Ihmeen vähillä säryillä on toistaiseksi menty.

PeRä soitti Oulujärven rannalta aittansa rappusilta. Muistutti siellä olevista pikkuhommista jotka syksyllä jäivät. Ei siellä paria päivää kauempaa ehkä mene, että joku viikonloppu sitten.

Murhe: Paulusta alkanut lukionkäynti vituttamaan. Ensin poika nappasi luurin korvaan, mutta soitti nyt iltamyöhällä ja keskustelu oli hyvä. Neuvoin minkä taisin ja päälimmäiseksi jäi ajan varaaminen opolle jonka kanssa vitutuksen lävitse käynti lie viisainta.

Saunoin niin pitkään, että oli jo täyspimeää kun tulin pois.

14.4.2021 keskiviikko

Unessa rivakoita naaraita.

Aamukahvilla jo 5den aikoihin ja puurokin hautumassa. Idässä keväisen tavanmukainen, jo usein elämän aikana koettu monivärinen kajo.

Kävin Vinhan kanssa pikkulenkin. Varpushaukka viuhahti petäjikköön aukealta.

Lehtopöllöä ei vielä ole näkynyt. Jospa se kelpuuttaisi vuosi sitten petäjänpuolikkaaseen istuttamani asuinpöntön. Olisi mukavaa seurata sen pesintää.

Iltasella

Töistä olin pois 16.45. Peippoja ruokinnalla valtaisa parvi. Mustarastaille kelpaavat mädät omput joita silvoin maahan puolenkymmentä.

Kävin kaupasta tullessa leipää, piimää, kalkkunasiivuja, kananmunia ym. pientä. Helicee heitti huulta maskinsa takaa maskeista. Heitin takaisin. Istuin kaupan parkkipaikalla jäätelötötterön verran. Kerkesi siinä muutama auto tulla ja lähteä. Rossisen poika istui tojotassaan kun menin ja jäi kun läksin. Jotkut ne jaksavat päivystää. Se yksi kehitysvammainen tupakehtija ei enää kyykistele seinävierellä, oli kuolllut jokunen viikko sitten. Eikä Vakio Voutilainenkaan enää kulkijoita vahtaa. Myös Purolan Markku ja Hartikaisen Mikko olivat kampensa nurkkaan heittäneet. Markkua jututin leipomon kahviossa syksyllä ja oli silloin ihan kunnossa. Nopeasti oli mennyt. Mihinkä tautiin, niin enpä tiedä. Ikä yli 70.

Hesarista luin negrologin Risto Kaukiaisesta. Oli kuollut jo helemikuussa Helsingissä. Tapasin hänet jonkun kerran muutamankin asian yhteydessä jo kymmeniä vuosia sitten.

Tämän viikon paikallisista kuolleista pitää mainita vielä "Kölli".

Tienvarren pilkepino mennyt nätisti nurin.

15.4.2021 torstai

4jältä jo oranssina leimusi Nurmeksen puoleinen taevas.

Kuukausi puolessa. Remontti lie pysynyt aikataulussa. Tarkkaa deadlinea ei ole, mutta tuskin viittä viikkoa menee. Hitaimmat hommat ovat vasta edessä.

Eilenillalla urvahdin uneen kun petille heittäysin.

E:n tupa ollut karanteenissa alkuviikon ja tänään lähtevät maastoon.

Eilen muurasin väliseinänpätkän ja laitoin koolauksia lisää saunan puolelle. Juuri muuratun seinän täytyy antaa kuivua ennen kuin siihen pystyy lyöntiproppuja paukuttamaan. Muistin lauteiden kiinnityskohtiin vahvistuslaudatkin. Lähtiessä levitin primerit lattioihin.

Mustarastasnaaras värjöttelee ruokinnalla. Napsaisee välillä jäätynyttä omppua ja sitten on pitkän aikaa hiljaa aloillaan. Pakkasta on 7 astetta.

Nyt rastaita tuli 4 lisää soitimelle. Naaras lennähti koivunoksalle tarkkailemaan urosten pystyjen pyrstöjen viuhketta.

Iltasella

Työmualla slammasin märkätilatasoitteilla kiviseinät ja tasoitin myös lattioita. Loput tulee sitten lattialämmitysmassalla korkoonsa.

Tavallinen räkättirastaskin on mustien seassa. Omppu kelpaa sillekin. Omput ovatkin hävinneet yhettömiin. Lie siinä päivällä muutamat närhetkin käväisseet.

Eka västäräkin näin työmuan pihamualla. Siellä oli myös harmaapäätikka lehtikuusenkaarnaa kopisuttelemassa. Ei ole tänne yhtäkään eksynyt, eikä pikkutikkaa tai pohjantikkaa. Jälkimmäistä näki joskus vanhassa kuusikossa ennen metsänmurhaajien saapumista.

Saunaan ja nukkumaan. Tuskin jaksan lukea yhtään. Klo nyt 21. Puutarhuri soitti. Laskuista asiaa.

16.4.2021 perjantai

Heräsin "vasta" ½6. Pakkasta 7.

Unessa ihmisiä ympäri maapallon. Alteregoni, se rasistisempi joka jokaisesta löytyy, pohti unien järjen ulottumattomassa tahdottomuudessaan tummien ja vaaleiden yhteisiä jälkeläisiä: Entä jos ihon pigmenttimuunnos näkyisikin vain yksittäisessä jäsenessä, käsivarressa, sormessa, pakaran ihossa, nenässä tai kikkelissä? Niin kuin keväällä kun hakkasin halkoja ja toisinaan liukas koivunoksantynkä luiskahti pölkyn puolikkaan "lihasta" lahonmustana tai liukkaanvalkoisena tappina...

Mutta oliko tuossa pohdinnassa mitään rasistista? Ehkä se tietty tunne joka taustakankaassa varjonyrkkeili, edusti sitä puolta?

Keltasirkut tanssivat riveriä ruokinnalla. Tai oikeastaan kaksi niistä kuudesta. Hauskasti tepastelivat rinnat toistensa suuntaan sivulle, taakse eteen. Rapsrapsrapsutiraps- sanoivat vain varpaat ruokintamaneesilla.

Donetskin rintamalla uhkaava tilanne. Putin joko säikyttelee maailmaa tahi sitten on tosissaan hyökkäyttämässä armeijan pölvästinsä jotta sota saadaan aikaan. Ei saatana ne niin hulluja voi tähän mualiman aikaan olla!

Navalnyi pääsee joka tapauksessa hengestään. Hän loukkasi niin kovasti Putinparan "kunniaa", että ei armoa anneta.

Entä jos Putin kuolisi samaan saumaan, niin kuin hänen maapallolle vaarallisena henkilönä kuuluisi kuollakin, niin mitä tapahtuisi? Rasputinuskoisille venäläisille olisi siinä kyllä purtavaa.

Iltasella

Slammauksen kivihionta ja loput koolausrimat saunanseiniin. Saunan oviaukon ylitykseen tekaisin puurungon ja ruuvasin kivilevyn suihkun puolelle. Viimeiseksi hommaksi tälle pvlle laitoin nurkarätit ja levitin vesieristeen. Sen haju sai minun voimaan pahoin ja nyt koskee helevetisti piähän!

Olen saunonut jo kun klo on 18.30, mutta en jaksa lähteä ajamaan Kniin vielä. Jos torkkuisi vähän aikaa. Otin särkytabletin.

17.4.2021 lauantai

Päänsäryn jälkeinen tila on perkeleellinen.

Toisenpään kellari tyhjennettiin porukalla kukkien talvisäilytyksestä ynnämuusta roinasta. Kellarin hiekkaisella permannolla kevätvesi lainehtii. On pantava toimeksi ja kaivettava viimeinkin uppopumpulle kaivo. Tulevan suven aikana on valettava tukimuuri pihanpuoleista sokkelinpätkää vasten. Muille seinille siistimismuuraukset. Poikia jo ohjeistin lapiohommiin kunhan saan sopivan kaivonrenkaan hommatuksi. Sankoilla on kaikki lieju ja savi kannettava pihalle, ei sovi kottikärry kapeasta lävestä sisäpuolelle. Muutenkin ihan kelvoton käyntireitti mokomaan kopperoon!

Hain halvan pumpun rahatpoes-liikkeestä, mutta se taisi tiltata hiekkaisesa vedessä. Ja letkunperkelekin meni niin tiukkaan littuun, ettei vesi kulkenut. Lytty ei oiennut vaikka lämmitin toholla.

Paun skooterissa ei ollut mitään vikaa, mutta nyt illalla, kun se oli kaupungilla, laittoi viestin, että  mopo teki taas tenän. Poika toi sen puoliltaöin työntämällä pihaan. Ehkä variaattorin  hihna meni  oikeasti poikki?

18.4.2021 sunnuntai

Nimipväni olivat muistaneet. Pöydällä oli croxit ja Royal-suklaapatukka muumikortin kanssa. G oli eilen ne ihan ite hakenut kaupasta.

Aurinkoinen päivä. Päänsärystä on vain takaraivon kajastelu jäljellä. Ehkä se tästä taas.

Kun Paun mopo on tarkisteltu ynnä 12,5 muuta hommaa lähden jälleen Um.

Kädetönnä ilmastonmuutoksen kourissa

30.3.2021 tiistai

Ajelin Um iltapvllä. Peräkärryssä toin oksakuorman Knin tontilta ja nakkelin ravin ylitse metsää lannoittamaan. Kainuulaisia oksia savolaisessa metsässä, luonnolle  maatuvan materian kotikunnalle on yksi lysti. Paitsi jos vaikka kaupunkitontilla majailevien kotiloetanoiden armadat saapuvat niiden mukana tuhojaan tekemään. Ihme on ollut, että mökin kasvimaa on vielä säästynyt vaikka kirkokta niitä löytyy. Kotiloetanoiden alkuhan voisi tulla vaikka autonrenkaissa tontille.

Lämmitin uunia, hellaa. Saunaa en laita höyryämään.

Nukkumaan ajoissa.

31.3. 2021 keskiviikko

Soidinkankaan R-kioskiin oli saapunut kirjalähetys. Kirjin Eliaksella "valtakirjan" tekstiviestillä lähetystunnuksen kera ja haku onnistui. Jos Puutarhuri tulee huomenna tai pe, niin tuopi tullessaan, ja sen unehtuneen letkukelan.

Hakkasin pilkkeitä aika  läjän.

Iltasella

Normaali toimet. Mualiman koronauutiset ja Navalnyitä hivuttamalla murhaava diktaattori pysyisivät täältä poissa jos en nettiuutisia lukisi ja vääntäisin radioltakin niskat nurin. 

Elinikäinen mualimantapahtumien seuraamisvietti vie kuitenkin voiton ja joka pv ainakin päälimäiset uutiset täytyy Yleltä ja Hesarista plarata.

Nyt luin Hesarista 26.1 julkaistun jutut "Toimettomuus ilmastonmuutoksen edessä on suuri sukupolvien välinen pyramidihuijaus, sanovat kylmäävän ilmastoraportin laatijat".

Jos tuonkin jutun lukija todella jää asiaa miettimään ja myös sen viestin käsittää, olisi suurin ekoteko, että miljoona Hesarin lukijaa menisi saunan taakse ja lopettaisi itsensä. Sillä jokainen meistä tulevan katastrofin aiheuttajana on vastuu myös yrittää sitä estää.

Oma sukupolveni ja edelliset 100-200 vuotta toimineet ovat pahin sytyke tälle kaikelle. Greta Thunbergin sukupolvi ja ja hänen jälkeensä tulevat maksavat laskun ihmiskunnan osalta lajimme edustajina. 

Muu elollinen ei kykene ottamaan tulevaan tuhoonsa millään tavalla kantaa. Tästä muodostuu suurin syntitaakkamme koska me kykenemme ajattelemaan tekojemme seurauksia älykkääksi itseämme mainostavana lajina, mutta emme silti kykene riittäviin toimiin estääksemme tulevan tuhon jonka alkujuuri ja toteuttaja olemme me itse. 

Persuille tiedoksi tämä saatettakoot jos eivät itse sitä älyä; "sitä saa mitä tilaa", toteutuu ainakin tässä skenaariossa.

1.4.2021 torstai

Soila 39 v. Syntymäpäivänään 1982 oli myös torstai. Onnittelin whatsapilla.

En ole vissiin koskaan unehtanut lasteni syntymäpäiviä? Samalla tulee muisteltua jokaisen syntymän ajankohdan juttujakin. Tarumaaretinkin, vaikka en hänen elämässään ole paljoa ollutkaan. 

Hieman ennen TM:n syntymää kävin Ateneumin Hugo Simbergin näyttelyssä äitinsä kanssa. En muista itse näyttelyn annista paljoakaan sillä kinasteltiin siitä, miksi en tule Helsinkiin Kittilästä sun muuta älutöntä. Kittilässä oli kuitenkin työni ja vakinaisempi naiseni muuttanut juuri saman katon alle, ja pianpa oli hänkin jo raskaana...

Voipihan minut leimata vaikka Simbergin hautausmaata vahtivaksi piruksi, mutta ihmissuhteissa on aina monesta mutkasta kyse. Eikä minua Helsinginseutu kiinnostanut pätkääkään. Tunteetkin TM:n äitiä kohtaan olivat hiipuneet jos niitä oli oikeasti ollutkaan. Siihen löytyvä kyllä perustelut jos oikein aletaan juttua analysoimaan.

Nyt TM on jo 20 eikä yhteys ole katkennut. Muutama pv sitten viimeksi soitti, että on Knissa käymässä, mutta jouduin harmittelemaan kun olin täällä Um eikä voitu nähdä.

Iltasella

Puolet pienemmistä pilkepölökyistä kappaleina. Olkapäita pakottaa. Puutarhuri tulee viimeistään huomenna pinoamaan kaveriksi. Hän on lomalla. Poikia ei riitelemättä saa mukaan, niin olkoot kotona, pärjevvää ne jo.

Kevätahava puhaltanut tänään kovasti. Lappilaisten porojen ja hirvien kuivalihatarpeet killunevat jo katiskaverkkohäkeissään talojen parvilla ja räystäiden alla. Jotkut ovat rakentaneet niille omat kuivatuskatoksensa joka asia on otettu usein siellä huomioon uudisrakennuksia suunnitellessakin. Minä en kyllä kuivalihhaan tottunut koskaan. Pierkumällivelli nyt jotenkin menetteli.

Omaan lapsuuteeni kuuluivat suolasärjet ja vaneritiinuissa kovassa suolassa lilluvat läskiset sianlihat. Joskus myös mullikan paistit. Nyt en suuhuni niitä panisi.

Sauna ja nukkumaan!

2.4.2021 perjantai

Puutarhuri tuli illasta. Saunottiin, syötiin, naitiin. Minä nousin vielä merkkaamaan nämä kun uni ei tullut. Klo on nyt 23.45.

P toi tullessaan Anelman Hesarit ja Jukka Rislakin "Olisin voinut kuolla jo rajalla"-teoksen. Kirja käy lävitse itsenäisyydenalun vakoiluhistoriaa. Koukutti hankkimaan kun luin kritiikin Hesarista.

Puutarhuri muisti tuoda myös letkukelan.

3.4.2021 lauantai

Koko pv pilkerantteella. P pinosi, minä pieksin pölkkyjä osiin. Nyt kaikki ovat tienvarren pinossa josta tuli aikasten pitkä. Lie siinä reilut 15 kuutiota. Riittävät ensi talveksi sillä entisiä jää tältä talvelta muutama motti. Paulus oli aloittanut kaatamani ja pätkimäni pihakoivun pilkonnan. Siitäkin tulee liki kuutio saunapuita, oli se sen verran iso lahosydän.

Laitoin lohikeittoa syömiseksi. Maustoin sen kipparikermalla. Olipa hyvvee. Lohen toinen puolisko savustetaan huomenna.

Saunottiin. Väsyttää. Klo nyt 20.45. Kummasti tuntuu hyvin, hyvin pitkästä aikaa mukavalta kun Puutarhuri on täällä. Ei ole riidansanaa lausuttu vaan kaikki on mennyt juohevasti ja se on asiassa outoa. Ehkä sitä oppii vielä kielensä kurissa pitämään itsekukin?

4.4.2021 sunnuntai

Ihmislajin yksi houreista on ollut rakentaa yhteiskuntia uskontojen varaan. Raamatuissaan varoittelevat hiekalle rakentamisen vaaroista, mutta itse ne senkin tekevät.

Edellinen tuli mieleen, kun tutkijalaumat ovat nyt vihapuhe ja salaliittoteorioiden syntyjen syvien kimpussa. Olisi vain lausuttava iäneen juurisyyt niidenkin syntyyn: jos kirkko (uskonnonlajista riippumatta) yhtenä ainaisena vallapitäjänä perustaa valtakuntansa näkymättömien ja todistamattomien voimien varaan niin eikö ole luonnollista, että "alamaiset" matkivat? 

Valheelisista salaliittoteorioista vanhin on Jumalan Valtakunta. Ja se on ainajaiänkaiken sisältänyt myös vihapuheista todistetuimmat. Nekin vihapuheissa uhatut teot.

Iltasella

Tänään tekelehdin sen verran, että sahailin pätkiksi peltien alla olleet rangat, haloin isommat ja Puutarhuri pinosi ne katokseen.

Savustin ulkonapuuhailujen lomassa lohen ja saman kuvun alla kypsyivät myös potut alumiinikääreessä. 

Savustustarpeiksi vesuroin kuivahtaneesta omppupuusta oksanvartta ja tulipa kullanruskea savustettavasta. Sekä muutenkin maku oli eri kuin leppäsavulla.

Puutarhuri lähti Kniin 15-16 välillä.

Käpytikkanaaras lensi eilenillalla ikkunaan ja pökräsi sokkelinjuureen. Kun menin katsomaan, lennähti se raitapajun haarukkaan huokailemaan. On se siitä hävinnyt, että jospa elolle selviää. Harmittaa. 

Ensi suven aikana täytyy tomeutua ja siirtää tuo rakennusta lähellä oleva ruokinta-automaatti  kauemmas. Oikeastaan pitäisi peruskunnostaa se tai rakentaa kokonaan uusi samanlainen kuin metsänrajassa oleva viime syksynä väkertämäni vaneriaatikko. Yhden voisi rakentaa myös Kaivonkorvelle kun siellä ovat ne tikkojen kolopuutkin.

Kukahan Unimäen lintujen ruokinnasta tulevaisuudessa huolehtii sitten, kun minua ei enää ole? Jos elän yhtä vanhaksi kuin Um alkuperäisasukas Ananias (Anu ja Mari) tai kuten Heimosetä vielä Hesassa elää (87 v) niin ruokinko nuita vielä 20 vuoden päästä?

Kun ajattelen 20 vuotta taakse päin niin äskenhän se oli kun Elias ja TM syntyivät! 

Näin elämisen kulkua pohdittuna poistumiseni on ihan tuossa oven takana riippumatta siitä, kuolenko huomenna vai 20 vuoden päästä. Helpotushan se vain on kun tietää, ettei elämisen taakkaa enää puoliakaan tarvitse kannatella.

Kun Puutarhuri oli lähtenyt, lämmitin vielä saunan ja kylvin. Nyt klo on 20.30 ja alan nukkumaan. 

5.4.2021 muanantae

Heräsin 1-2 välillä. Kävin haistelemassa keväänkosteaa, aika lämmintä pimeää. Komensin Vinhan sisälle vaikkei se olisi halunnut. Porrastasanteella se turkki märkänä makasi.

Kun en enää unta tavoittanut, laitoin hellaan tulet, lämmitin tiskivedet ja suodatin kahvit. 

Kun olin kahvitellut ja tiskannut eilisen astiat (eilisenmuistot on joku elokuva ja eilisentiskit olisi kans hyvä nimi mille tarinalle vain) panin puuron hautumaan.

Parina aamuna olen syönyt kauramannaan tekemääni vispipuuroa (mansikka) ja nyt pitää saada jo aitoa.

Klo 13

Näköpiirissä ikkunan takana urpiaisia, punatulkkuja, viherpeippoja, närhet, mustarastaat, käpytikat, peippo, keltasirkkuja, tiaisia...

Klo 20.15

Kävin kaupassa ennen kuutta. Um tie on siinä kunnossa, ettei ajaa pitäisi minunkaan. Raiteiden kohdat ovat pahimmillakin paikoilla kovat kun ajoivat mursketta viime sulien aikaan niihin, mutta muuten lieju roiskaa.

Tulin juuri saunasta. Pesin likoamassa olleen pyykin, pannulaput jätin likoon.

Suomussalmella paha nokkakolari. Keli on tosi kehno ja joku ajattelematon oli lähtenyt ohittamaan autoletkaa. Sonjan porukka oli tulossa Saukoskelta ja olivat ohittamassa paikkaa kun potilaita paareilla autoihin kärräsivät. 

Huomenaamulla sinne sauna- ja pesuhuoneremppaa aloittelemaan. Se on kuin esiintyvällä taiteilijalla, että uusi esiintyminen jännitää ainakin vähän. On kai nuita rakennustyömaita minullakin elämässä ollut jo niin paljon, että menisi rutiinilla.

Vettä sattaa. Nukkumaan!

6.4.2021 tiistai

Heräilin 5den kantturoissa. Eilen oli eteläinen tuuli rajuhkoa, nyt "metsässä ei liikahda neulanenkaan". On satanut pari senttiä lunta, pikkupakkanen.

Viime vuonna näitä aikoja (5.4) menin koronatestiin kylälle. Tulos oli negatiivinen, mutta tauti osoittautui sittemmin mykräkuumeeksi. Mutta senpä olen silloin kirjaillut muistiin, että mitästä tuota nyt muistelemaan.

Venäjän valtion tila ja Ukrainan vastaiset arot mietityttävät. Mitä Putin onkaan sanonut nurkkaan ajetun rotan tekevän kun pois pääsyä ahdistuksesta ei ole? 

Eikös Putin maailman silmissä ole kuin nurkkaan ahdistettu rotta vaikka väkirikkaan maan itsevaltias diktaattori onkin? Ja tällä rotalla on ydinasesalkku!

Navalnyi on siirretty vankilasairaalaan ja on syömälakolla uhannut. Syömälakko lie perusteltu, sillä mikäpä se katalin keino myrkytää hänet pikkuhiljaa olisikaan kuin ruuan mukaan pantu teräste. Parempi kuolla nälkään kuin Putinin tarjoamaan lusikalliseen.

Putin on palkannut, lahjonut ja pelotellut miljoonaisen vartiokaartin (paskaringin) ympärilleen suojelemaan hänen itsensä henkeä. Tuon ringin turvista on yhä helppo jakaa kuolemantuomioita vastustajille. Myrkkylähettiläät eivät ajele mopoilla kuin  pizzalähetit, niillä on lento-junaliput ja taksisetelit aina käytössä.

Venäjän tilanne 150-miljoonaisen kansan kannalta on kaamea. En osaa edes kuvitella maksimikärsimysten määrää, mutta sen voi jotenkin kuvitella, jos Putinrotta hyppää ydinasesalkun ajastinkatkaisimen päälle, että kuinka käy. 

Telluksella on nyt kovastimonta nurkkaanjettua hullua joille maapallon tulevaisuus kaikkine biomassoineen ei merkitse yhtään mitään omien kasvojen menetyksen rinnalla. 

Hyvä oli, että Trumpista päästiin enkä usko, että se punapäämulukku enää pystyyn nousee, mutta entä se vihamassa, joka hänet valtaan nosti ja hetken jäpötyksen mahdollisti? 

Nyt klo on ½7. Puurot syöty, eväät laiteltu (saattaa olla, että talosta tarjoavat). Kohta lähden työmualle, sinne on kylän kautta matkaa melkein 25 km.

Iltasella

Puiset rakenteet oli suht helppoa purkaa, mutta harkoista muurattu väliseinä ja saunan kohdalta ulkoseinän muuraukset lyötätti jo lekalla kovasti. Lisäksi pöllyytin katkaisurajan laipiosta lattiaan saakka timattilaikalla, että kyllä pikkutilassa pölyä riitti. Ulkoseinää vasten olevasta lämpöeristekerroksesta löytyi vanha mehiläispesä. Jostakin ovat tiensä sinne kaivelleet nekin muuten korvaamattomat hyötyhyönteiset.

Kaakelit ovat tosi tiukassa, niiden enämpi purkamisen aloitus sitten huomenna. HH on purkutyössä kaverina ja hyvä niin.

Tullessa kävin Sonjan liiteristä heille unehtuneet rasiaporanterät. Onneksi löytyivät, ovat kalliita ostaa.

S:n mieli maassa kun työpaikalla eivät henkilöiden väliset asiat ole (sielläkään!) reilassa.

 Lämmitin saunan, pesin pannulaput ja parit sukat.

Luen nyt "Trustia" vähän ja nukahdan varmaan eka sivulle.

7.4.2021 keskiviikko

Klo on 00.20. Heräsin pikkupainajaiseen. Minua ammuttiin pistoolilla kun pysäytin tienliejussa mahaansa myöten kahlaavan maasturin. Kysyin kuskilta, että onko pakko ajaa kun tie ei kestä, niin se suuttui ja paukautti. Luoti meni ohitse ja kilpistyi Volkkarini apukuskin oven ja ikkunan väliseen palkkiin. Syntyi käsikähmä ja sain lyötyä jotenkin ampujan liejuun turvalleen tajuttomaksi. Poliisitkin siihen ilmestyivät. Kun ne tutkivat maasturia, sieltä löyti aseita ja ammuttuja riistaeläimiä, yksi ilveskin lavalta. Ja myöhemmin unidekkarin jatkossa tästä ampumisepisodista aiheutui, että paikkakunnalta paljastui laaja salametsästäjien rinki jossa jäseniä oli useita kymmeniä.

Mutta sehän ei R.vaaran kyseessä ollen olisi mikään uusi asia jos uni olisi tottakin ollut.

Tympeän uhkaava uni joka tapauksessa.

Nousin vähäksi aikaa, mutta en keitä kahvetta. Jospa saisin nukutuksi vielä muutamat tunnit.

Klo 05.45

Onpa satanut aamuyöstä lunta!

Huonosti nukuttu yö takana. Ensin  mietitytti se S:n työpaikka-ahdistus ja sitten muutama muu hänksöttävä aihe. Vielä se unikin!

Klo 19

Vasemman käden peukalon ja etusormen väliseen lihakseen tuli melkoinen rikkonaisen laatan sipaisema viilto. 

Rasittava päivä. Kaakelit ovat tosi tiukassa, mutta kyllä ne lähtee kun jaksaa ilmavasaralla jyskyttää. Töistä tulon jälkeen nukahdin sohvalle tunniksi, pariksi. Nyt sauna lämpiämässä.

Saunaan ja nukkumaan, ei tässä muuta jaksa. Ehkä lukea sivun verran Trustia.

8.4.2021 torstai

Olin 66-67 sivujen kohdalle nukahtanut. Elikä pari sivua vain ja tilt! Akkulampusta oli virran loppuminen sammuttanut valon.

Viimeisimmässä unessa Puutarhurin kanssa Nilsiässä ja jonkun suuremman kaupungin (Tre?) bussiasemalla. Sitten suuressa kauppaliikkeessä jonne pääsyä yrittivät rajoittaa esteitä rakentelemalla. Pujahdettiin viikunaruukkujen välistä sisälle, porukkaa oli paljon, mutta jotenkin selviydyttiin punajakkaraiseen katsomoon jossa piti esiintymän transihminen riisuuntumisineen. Joku ulkopuolinen ryhmä rakensi kuljetinhihnan näyttämön editse jonka päälle esiintyvä taiteilija humpsautettiin ja hän lipui editsemme muikkuverkkoon puettuna häviten sivulta höyryä puskevan tötteröputken suuhun näkymättömiin.

Hellaan ei meinannut kyty yltyä tuleksi asti. Puhalsin hiillokseen kuin äiti aikoinaan, lisäsin tuohikäpyyrän ja eiköstä se vain sitten roihahtanut.

Navalnyista kertovat uutiset, että hän on kohti kuolemaa hiipumassa. Jos kuolee, hiipuuko kapinahenki niin kuin muidenkin murhattujen toistamieltäolijoiden osalla ovat viime vuosina tehneet vai lähteekö kansa liikkeelle? Veikkaan ensimmäistä vaihtoehtoa. Venäjällä vähintään puolet kansasta pitäisi saada liikeelle armeija keulilla jotta jotain tapahtuisi.

Karjalan Sanomissa on juttu Armas Mashin ja Sergei Verigin tehtailemasta kirjasta jatkosodan aikaisesta Itä-Karjalan "kansanmurhasta". Siihen heidän mielestään ovat syyllisiä suomalaiset. Dosenttitesanttimme Johan Bäckman on kustantajajulkaisija! 

JB huokaisee ihastuneensa kun kirjasta on tekeillä myös venäjän- ja englanninkieliset versiot. Jo JB:n esiintyminen jutussa nostaa niskakarvat pystyyn joskin sen tekee myös Mashinin nimi. Veriginistä en niinkää tiedä, mutta ei hänkään puhtain tieteen keinoin tutkimusta ole ollut tekemässä mikäli olen ymmärtänyt Karhumäessä teloitettujen yhteydessä lukemistani uutisista yhtään mitään.

Kun tapasin vuosia sitten Mashinin Pertroskoissa, vaistoni sanoi ettei mies ole muuta kuin Kremlin yksi pikkulakeija päällystakkeineen vahtimassa Carelian päätoimittajana yhtä ohutta siivua Karjalan "autonomiassa". Vasta näiden vahtijoiden lukumäärä tekee niistäkin merkittävän Putinsovelluksena a´la Stalinin kätyreistä. Montakohan sataatuhatta näitä raukkoja pelkästään rajamme läheisyydessä lienee?

Klo 18.30

Kova jyystöpäivä takana. Pesutilojen seinäkaakelit on nyt säpäleinä rauniokuormassa. HH sai saunanlattian klinkkeritkin jyystettyä irti. Pesuhuoneen lattia huomenna.

Käsiä pakottaa. Oikea kyynärnivel vihoittelee ikävästi ja olkapääkin, mutta eiköhän se tästä. Käden haava ei ole haitannut lainkaan ja ihmeesti on pysynyt verettömänä ja alkanut umpeutua jo.

Torkuin vähän. Laitoin saunan lämpiämään. On pölyinen olo, nenäkin laasipölystä tukossa ja aivastuttaa.

Soitin Hantelle. On saanut talonsa kaupaksi. Muuttaa synnyinsijoilleen kesäkuussa. Äitinsä (90) on mennyt palvelutaloon Siilin keskustaan.

9.4.2021 perjantai

Eliaksen nimipv. Lähetin auringonnoususta kuvan, Vinha hangentönkyrällä edessä. On se nykyään helppoa tuo onnitetlukortin rustaaminen ja lähetys.

Heräsin jälleen 4jän huitteilla.  Unessa haukifileitä joissa suomut ja nahka poistamatta. Niitä oli tarkoitus paistaa, mutta muovisanko alkoi sulaa hellalle. Pojat siinä touhusivat fileiden ja muovisten astioiden kanssa.

Pakkasaamu (-8). Hanki kesti Vinhan pintellä.

Tikat ne vain ruokinnalla hakkavat jyvää kupuihinsa.

Keitin 2 munaa puuron lisukkeeksi. Toisessa oli outo maku  ja nakkasin Vinhalle, toinen oli ihan hyvä.

Täytyy tuo haavan seutu puhdistaa ja laastaroida ennen hommiin lähtöä.

Klo 19

Työmualla pesuhuoneenkin lattia nyt puhdistettu vanhoista laatoista. Laitoin saunan seinään uudet eristeet ja muurasin yhden kerroksen puurungon alle tulevaa alaseinää harkoilla (4,5 harkkoa).

Sauna lämpiämässä. Lunataräntäävettä räiskää taivaan täydeltä. En lähde tänään ajelemaan Kniin. Aamulla sitten.

Mustarastaita oli neljä urosta ennen hämärää ruokinnan alapuolella kaivelemassa lumesta syötävää. Tikkojakin kävi, mutta eivät viihtyneet mustatakkisten seurassa.

Väsyttää niin ettei tolpillaan pysy. Käyn saunassa ja yritän katsoa Areenalta Murhat maalaistalossa-trillerisarjaa.

10.4.2021 lauantai

Mukavan keväinen aamu seitsemältä herääjälle. Valvoin aika myöhälle kun en malttanut lopettaa sen sarjan tillistelyä vaikka silmiin ja niskaan se kävi. Hyvin tehty, hyvät näyttelijät. Käsikirjoitus on kai tositapahtumilla väritetty.

Unienrakennuksilla oli taas meno päällä. Kaikkea muuta tekelehdittiin, mutta rakentamisesta ei mitään tullut.

Kulttuuriuutisissa Kaari Utrio "avautuu" jälleen vaikeasta elämästään. Väheksymättä sitä ajattelen kuitenkin, että yksi vaikeus häneltä ainakin aikuiselämän osalla on ollut poissa: taloudelliset huolet.

Tikka ottaa aurinkoa ruokinnan katolla aamiaisen turvottamin vatsoin.

Lämmitin uunin. Lähden hiilienvedon ja peltien kiinnilaiton jälkeen Kniin. Pyykit ja muun mukaan lähtevän olen vienyt jo autoon. Nyt on hyvä ilma ajella eiliseen verrattuna.

Tikkojen kevät!

14.3.2021 sunnuntai

Tiällä Knissakin lunta on niin paljon, etteivät metriä korkeat suojaverkot ole estäneet rusakoita loikkaamasta omppujen puolelle hampimaan oksia kuorettomiksi. Olipa joku koettanut runkoakin jälttää, mutta ei ole maistunut isommasti. Pitää komentaa pojat polkemaan hankia puiden läheltä matalemmaksi.

On ollut sunnuntaiolo, en ole tehnyt mitään. Ruokia ja semmoisia vain.

15.3.2021 maanantai

Tulin tänne Um iltapvllä. Anun ja Marin  tielle oli kurvannut suurempi työkone ja tyrkkinyt paksut hanget leveälti raveihin. Eikä ollut Unimäkeen pysähtynyt vaan porhaltanut Kyntöläiselle saakka ja sitten toista laitaa takaisin. Kävin katsomassa. Ei missään ollut hakkuutyömaata aloitettu, vain syksyiset Jampronpoikain sullinyttöset hangesta pilkottivat Impon mökintötterön likellä.

Koneurakoitsija ottaa 400€ tuon 3,5 km:n aukaisusta ja kun vajaa rekan nuppikuorma keskenkasvuisia kuituja rahdataan pois metsästä, on jo kuljetusyrittäjäkin tuosta saaliista osilla. Myyjät, elikä Jampronpojat ovat kuitanneet ehkä muutamat sataset pystyleimikostaan, että eipä niistä ostajakaan voittoa saa. Mutta nuo yksittäiset kalikathan ovat vain maustemuruja muualta rekkajonojen matkanvarsilta keräämien hakkuuraiskioiden tuotoksista. Pakollinen  tappiokertymä voittojen seassa.

Saunomisn jälkeen tiirasin Rauni Mollberg-dokumentin ("Dinosaurus") kännykän ruudulta. Onhan se siinäkin perusäijä ollut. Dokumentintekijää (Veikko Aaltonen) ohjelma-arvioissa hyvitellään sillä, että on kohteestaan nyppinyt julkisuuteen elokuvaohjaajan "pimeitäkin" puolia, mutta kesyin sivelyin se ne tomusta esiin on harjannut. Olisi perkele murjonut kuin elostelija Nygårdia mualimalla murjovat. Ei Mollen ruumis siitä enää pahastu. 

16.3.2021 tiistai

Tässä aamiaisella ollessani tuli ruokinnalle käpylintu. Se kiänteli hangelle varisseita siemeniä, narskaisi jonkun käyrässä nokassaan halki ja läksi pois. Meniköhän kertomaan kavereilleen, että onpa ikävän makuista evästä. Vai kehumaan, ja pian niitä on koko parvi muiden tinttien kavereina hakkamassa jyvää kupuihinsa.

Iltasella

Hakkasin haloiksi yhden petäjän 35 pölkkyä. Aloitin myös pinoamisen, mutta tuli heikotusolo lumisateen mukana ja tulin ruuanlaittoon. Syötyäni nukahdin sohvalle ja sittenpä olikin jo pimeää. Laitoin saunan Lämpiämään, kannoin vedet sinne ja tupaan. Vinha halusi sisälle lumisateesta. 

Knissakin oli lumitöitä pojille ja Puutarhurille satanut. Olivat kolailleet jo ja P oli polkenut omppupuiden ympäriltä kinokset.

G oli poissa koulusta päänsäryn takia eilen ja tänään. Oli se kuiten Anelman pihan käynyt kolaamassa. Säästää rahaa uutta kännykkää varten ja puolet kuuluu olevan jo kasassa. Anelma oli maksanut viimeisimmät kolaukset ja lumienpudottelut pojille.

Saunalle lähtiessä huomasin lampun valokiilassa jäneksen nakertelemassa kaatamani koivun oksia aitan takana. Peräännyin sisälle, otin haulikon komerosta, latasin ja paukautin jäneksen hengiltä. Laskin Vinhan ulos ja käskin pupun hakuun. Veti vähän vainua ja pian se uppuroi hangessa jänis hampaissaan pihaan.

Suolistin saaliin, annoin koiralle sisäelimet ja takajalat reisilihaksia myöten iltapalaksi ja laitoin loput helkoliiteriin roikkumaan. Siitäpä on moneksi päivää luonnonravintoa Suomen Lapin Koiralle jolle ei muunlaista evästä saisikaan syöttää. Vain raakaa lihaa.

17.3.2021 keskiviikko

Silmäluomet revähtivät erilleen 06.45. Jomotti piätä. Kahvit juotuani helpotti kuitenkin ja kun söin vielä puuroa päälle, niin eiköhän tässä taas uusi päivä arkunkannen kiinni naulaamista odotellessa jälleen elämänkalenterista  unholaan reväistä. 

On 5 astetta pakkasta.

Astra Zeneca voisi olla joko automerkki tai taiteilijan nimimerkki, ehkä ihan oikea kirjailijanimikin. En viitsi ruveta asiaa penkomaan vaikka joka uutisessa nimi mainitaan. Kaupallinen yritys nimen itselleen muokannut on, mutta sanojen etymologia? 

Akseli Gallen Kallelan yksi maalaus on Astra (tähti?). 

Erilleen pienimäni ja tiiviisti pinoamani petäjän pinotilavuus on 1,1 kuutiota. Puolella siis pitäisi patvia, että järeäksi tukkipuuksi voisi kehua. Iältään se oli 45 vuotias.

Kikkanen parittelee iltaa kohden. Nyt jo miinus 10.

Päätä alkoi jälleen särkeä.

Saunaa lämmitellessä katsoin Areenalta Albert Camus-dokumenttia. Vajavat 50 vuotta kuokki kirjallista kenttää hän.

Sivullisen ja Ruton olen häneltä ainakin lukenut. Torsti Lehtisen eräs essee ja joku kirja on aika "Camus painotteinen" myös.

18.3.2021torstai

Heräsin jälleen ennen 4jää. Pakkasta miinus 10. Sisällä eilisen uuninlämmityksen ansiosta +21,5.

Vinha oli kaksi edellistä yötä ulkona, tämän yön se meinasi majailla sisällä, mutta illallinen jänispaisti pieretti sitä niin pahanhajuisesti, että pistin pihalle. Sen kun pitää tassutella vielä tuonne pikkuhuoneeseen sänkyni viereen lattialle nukkumaan.

Iltasella

Kerkesin pieksää halkoja pari mottia kun KH soitti, että jos kävisin vuokralaisilleen  puhkipalaneen kiukaan vaihtamassa uuteen. Se tiesi Iisalmikeikkaa. 

Puijonväristä pantiin kiuas KH:n laskulle kyitiin ja sitten kävin vielä Pöllösenlahdella katsomassa yhden osakehuoneiston pintaremonttikohteen. Lupasin hankkia kaupasta maalit ja pakkelit ym. (isännän laskuun) ja tekaista ensi viikolla homman pois.

Nyt tulee sitten hoppu, että kerkeän mylykytä pölökyt haloiksi tällä viikolla. Kuiden vaihteessa alkaa se pikkuisen isompi remontti jossa pesuhuone ja sauna laitetaan uusiksi kokonaan. Knissa pitää Harryn pihalle päin kallellaan oleva lahokoivu keretä kaataa ja oman talon katonharjalle kulkusilta ruuvata nuohoojaa varten kiinni. On sekin homma roikkunut jo tarpeeksi kauan.

Kesänkynnyksen Juva-projektistakin on ollut puhetta.

Olin Iisalmesta pois 17-18 välillä. En jaksanut saunaa lämmittää. Uunia ja hellaa sen verran, että tuvassa tarkenee ja tiskivedet kuumuivat.

Klo nyt 23. 

Nukahdin varmaan heti petille ruvetessa. Keitin kahvia kun en unenpäätä uudelleen tavoittanut. Mietiskelenpä tässä vähän ja loikoilen vaikka sohvalla, samahan se, jos vaikka siihen nukahdan.

19.3.2021 perjantai'

Klo on varttia vaille  yksi! Olen juonut kahvit ja laittanut uuniin puuron hautumaan kun se tuntui kämmenselän "mittariin" sopivan kuumalta.

Vähän mietityttänyt äskettäinen viikon kestänyt piänsärky. Jos se halavvaa enkä kykene itseäni lopettamaan, niin vitutus tulee olemaan armoton. Se huomioonottaen tietenkin että jos järjenkipen tilansa tajuamisen verran vielä särähtelee.

Verenpaineen mittasin viime vrkn puolella herätessä. Makuulla se oli 137/88/63, istuiltaan 126/81/53 ja seisaaltaan 128/82/53. Muutaman minuutin tauot ja ajatukset seis aina mittausten välillä, kuten eräs kuopiolainen lääkäri kehotti "tarkkuusmittaukset" suorittamaan. Miten lie nuo rannemittarit käsivarsimalleihin nähden luotettavia?

Toisinaan tiedän kyllä ilman mittauksiakin, milloin vernepaine kumpailee. Kun pää on tyynyä vasten, korvan soiminen "niukkii" pulssin tahtiin eri tavalla kuin normaalin paineen aikana. Olen joskus noussut mittaamaan ja siksi tiedän.

Veriarvotkin pitäisi kait taas käydä mittuuttamassa, mutta kun ei yhtään huvittaisi aikoja tilailla.

Vanhuutta ja sen mukanaan tuomia mahdollisia vaikeita sairauksia ajatellessani olisi parasta, jos olisi normaalia saada  syanidiampulli rasiaan taskuunsa jonka puraisisi rikki kun tuntee, että nyt alkaa humeetti pettää lopullisesti. 

Kun ei ole syntymisestään mitenkään vastuussa, niin perkelettäkö kuolemastakin joku muu saa päättää?

Mitään mieltä ikäni liikkumaan tottuneena en näe sänkyyn loppuhetkiksi sitomisessa, saatika että vuosikausiksi kuola suupielestä vuotaen pyörätuoliin ärvöttämään. 

Oikeus elämään, oikeus kuolemaan; julistajien julistus vailla ydintä.

Syntymisen prosessi siittämisestä alkaen on samaa kuin että vauva sitten taulukoidaan rekistereihin ilman hänen suostumustaan. 

Nimikin on vain muiden toimesta perseeseen läimäisty elinikäinen leima.  

Lapsuuden ja nuoruuden muiden sanelemien riittien jälkeenkin itsekö muka päätät kaikesta?

Hah.

Vapaa ei ole edes hangilla hiihtelijä.

Vapaus on harha. Vapaustaistelijat taistelevat tuon harhan puolesta, sen vallassa. 

Vapauspuolueet ovat vankiloista pahimpia.

Klo nyt 02

Kävin Vinhan kanssa kävelemässä Kyntöläisellä päin. Pakkasta vajaa 9. Kylmä viima tunki lävitse vaatekerrosten. Mennessä pidin lampunvalon kytkettynä. Lumikon ja jänesten jäljet rekisteröin. Pois tultiin sammutetuin lyhdyin. Taivaalla tähtien tirljoonaiset pisteet, joku satelliittikin erottui kun jäin hetkeksi niska kekassa katselemaan.

Ajattelin isääni joka joskus 1960-luvun maaliskuisena yönä on saapunut silloisen mökkirähjän pihapiiriin Luikkokankaalta päin nappaskengät jalassa, pikkutakki auki ja vilsa kallellaan, avokäsin. Silloin on ollut vain hevosreen vaikeakulkuinen jälki polulla, isällä ohranjyvä silmässä ja taivaalla nuo samat tähdet kuin nyktin. Jos on äidillä ollut pottutuiju ikkunalaudalla, niin mitäpä on isätauno sen tuikahtelut nähdessään, Hki-Kuopio junan kolkutuksen ja loppumatkan Ruposen linjakkaan matkan sekä nautittujen jalluryyppyjen turruttamassa päässään ajatellut? On ehkä vain horaissut povitaskussa lämmenneet pullonpersiet kurkusta alas, kusaissut nurkalle ja kömpinyt tupaan sen kummempia taivastelematta.

Mielikuva isästä toistui jälleen. Reissutöihin lähtiessä isästä näkyy vain leveä selkä ja kallellaan oleva vilsa ja kun hän pitkän ajan kuluttua saapuu, hän tulee yöllä, haisee viinalle ja tupakalle ja on tarinoita täynnä.

Mutta ei kai silloin Ruponen yöllä Kuopiosta tullut? Tai ehkä tuli sillä jos lauantain päiväjuna oli illalla Kuopiossa jatkoivat syrjäkylien reissulasset siitä linjakkailla koteihinsa. Ja heitä on ollut paljon, sen tiedän.

Klo 06.45

Nukuin sohvalla muutamat tovit.

Käpylintuparisko tuli ruokailemaan. En muina keväinä ole tuota lajia ruokinnalla nähnytkään. Hienoja lintuja nuokin. 

Näin "dekkariunta" salaliittoteorioita työkseen rustaavista.

Kemppisen blogissa on muutama epäilyttävä nimimerkki joiden takana saattaa olla yksi tai korkeintaan kaksi trollia.

Jos vaikka ahkera kommentoija "Tapsa" keksi syöttää joskus alteregoikseen  van Vaari ja Jope-nimimerkit kiusanhengiksi johonkin suosittuun blogiin? Havaittuaan sen jännittäväksi puuhaksi, hän veisteli profiileja pilvipalveluvarastoon enämpikin. 

Tämä tapahtui blogimaailman alkuhämärissä jolloin tällaiset menivät vielä läpi että helähti. Nyt "Tapsalla"  Voi olla galleriassaan useita kymmeniä personoituja nimimerkkejä. 

Toipila ja Matias K. voivat olla Kemppisen blogissa hänen veistoksiaan, aksentit ovatlikeisiä toisilleen, myös luojansa kanssa. Myös Mikiksellä, mutta hän voi olla nimimerkkien rustaajakaverikin.

"Kulttuurineuvoksen" paljastuttua "Tapsaksi" epäilyni vahvistuivat.  

Epäilyjäni tukee se, kun hoksasin Mikiksen ja Tapsan maantieteelliset "yhteensattumukset" kommenttirimpsujen  lipsahduksissa (rommitotien kallistelu tekee varomattomaksi). Näitä ovat mm. Kainuussa sijaitsevien Vuolijoen ja Otanmäen mainitsemiset tuttuina paikkoina, Forssaviittaukset  Torronsoineen, teennäisine mökkilaiturivihjailuineen ja vironkielellä brassailu. 

Eräs "van Vaarin" tapaus oli aika erikoinen. Hänen feikkiytensä paljastui aika helposti. Luojansa poisti sitten vaariparan kommentoijakaartista ovia paukuttelevana uhmaikäisenä mikä sinällään oli sekin oma erikoisuutensa. Mutta mainosmiehiltähän tällainen käy.

Salaliittoteorioiden rakentelu voisi olla hauskaa puuhaa jos olisi siihen viehtymystä, mutta jo nyt alkaa tympiä kun edellistä salaliitoista tykkäävistä hemmoista rustailin. 

On hyvä, että mulla on tämä Um, paikka, jossa voin olla ihan rauhassa. En kaipaa edes kännykän helinää saatika että lajitovereita ympärilleni pitkiin aikoihin.

Varsinkin keväisin ja kesäisin elämä tuntuu toisarvoiselta jos sitä kokoaikaisesti täytyy jakaa muiden kanssa. On se tietysti ollut antoisaa kun lapset ovat olleet pieniä ja silloin on tarve ollut myös aikuissuhteisiin ihan jo jaksamisen takia.

"Ihmisen ikävä toisen luo" -sitä ei pitäisi liikaa korostaa. Saatika että mystifisoida joksikin välttämättömyyshyödykkeeksi.

Tutkimukset väittävät, että ihminen sairastuu yksinäisyydessä helpommin, mutta ehkä se palvelee vain tutkijoita että saavat tutkimusaihettaan jatkaa. Jos mitä tahansa toitoteaan tarpeeksi paljon ja kauan, se alkaa toteuttaa itseään.

Vanhemmiten voin tässä tietysti höpöttää mitä tahansa kun en muista nuoruuden ikäviä yksinolojen hetkiä enää. Mutta miksipä ihminen ei saisi muuttuakin vanhetessaan vaikka tyystin yksinäisyydestä tykkääväksi ja olla myös yksin?

Iltasella

Tulin saunasta ja seisoskelin tovin jäähdyttelemässä "Milleniumpetäjän" katveessa. Nousevan kuun sirpin kynnen ympärillä oli kehrä, se tiesi ennen tuiskua, mitä tiennee nykyisin.

Pakkanen kirmasi yli kymmenen. Vinha tuli mielellään sisälle.

Aamulla poltin tuossa pihamaalla tehtaanrasvat uudesta kiukaasta ja kävin asentamassa sen paikoilleen. Meni siinä vain oma aikansa kun raahasin sen sinne talon kellarisaunaan ja irroittelin vanhan pois. Kiviäkin piti eeestaas kolisutella. Toin vanhan kiukaan tänne sillä lupasin KH:lle viedä sen omien rojujen mukana romulavalle. Kävin tarkistamassa myös tiskikoneen toimimattomuuden. Sellaiseksi se myös jäi, sillä siitä on tiltannut ohjelmakortti eikä sen korjaus näillä leveysasteilla mahda olla kannattavaa.

Se miesvuokralainen on jotenkin hassu. Sanoi muuttavansa ensi maanantaina Nilsiään. Kysyin, jäävätkö vaimot tänne niin se hymähti, että "vaimot?". Toinen naisista on vaimo ja toinen vaimon sisko ja he jäävät ainakin toistaiseksi aloilleen.

Eipä tuo mulle kuulune.

20.3.2021 lauantai

Heräsin Vinhan kakosteluun. Se oksensi tuvan lattialle mustakarvaisen mönjälammikon. Myyränkö lie syönyt kun jäeneksessä oli karva valkoista?

Klo on vasta 04.50.

Samapa tuo oli nousta kahvin ja puuron keittoon. Nukuin kuitenkin 7-8 tuntia, ja tosi hyvin.

Eilen menin halkorantteelle vasta iltapäivällä kun oli se kiukaan vaihto. Pieksin pölkkyjä kappaleiksi 18 saakka. Pinosinkin osan, mutta kaikki eivät mahdu pölkyistä paljastuneelle alallajohon lapuioin maata myöten pinolle sijaa sitä mukaa kun etenen.

Uni, josta vastentahtoisesti valveille konttasin olisi ollut mukava kokea pitemmälle. Istuin ravintolassa jonkun kanssa syömässä. Taustalla pari haetaristia soitti tanssimusiikkia, toinen lauloi. Kohta kimposi hämärään iltaan rivakan humpan soinnit. Takanani ½tuttu nainen laittoi haarukan ja veitsen pöydälle ja alkoi pompahdella jakkarallaan kuin muurahaispesässä istuja. Pokkasin hänelle ja mentiin kolmion muotoiseen tanssinurkkaukseen viilettämään niin, että kaiteet sälöinä lentelivät pitkin ravintolasalia. Yleisö nousi taputtamaan kun sitten laajensimme liikeratamme käytäville ja pöytien väliin.

Joo, humppoo sitä kaepoisi jo!

Kaasu loppui. Oli onneksi toinen vajaa pullo etten tarvinnut alkaa hellaan tulta ähräämään. Pitää ensi vkolla ottaa tyhjä pullo Iisalmeen mukaan ja vaihtaa se jossain.

Pientä aamunuhaa ollut ja aivastuttanut. Jos ihmisten ilmoilla olisin, niin hirviäisikö pärskäyttää?

Tein uunipuuron "wanhanajankauraryyneistä", kovista, isoista jyvänpuolikkaista joista ei kattilassa keittämällä hyvää tule vaikka kuinka hauduttaisi. Maustoin kipparikermalorauksella, mutta eipä se siitään somentunut. 

Päivä valkenee jo nopeasti. Klo nyt 6.30 ja on aivan valoisaa. Kevätpvn tasaus kautta planeetan.

Käpylintuparisko taisi oppia äkkiä helpolle aterialle. Tuolla ne punatulkkujen, tikkojen ja muiden tinttien kanssa narskuttelevat jyviä kupuihinsa.

Jos olisin hoksannut lähteä biologin uralle ja erikoistunut Linkolan lailla lintujen tutkintaan, rengastuksiin jne. niin olisinkohan onnellisempi kuin mitä nyt olen kun huomaan eläneeni epäonnistuneen, tyydytystä tuomattoman elämän? 

Linkola ei ollut onnellinen koska hän näki tulevaisuuden lintujen perspektiivistä. Niiden puolesta.

Valinnanmahdollisuuksia en osannut paljoakaan miettiä, kunhan vain menin ratkaisevissa käännöksissä sinne, minne nenä sattui näyttämään. Tyhmää ja turhaa harhailua hyvin paljon.

Joku voi sanoa, että olenhan jotain saanut aikaiseksi kun on lapsiakin niin paljon, mutta nykynäkemyksen mukaan se ei ole mikään onnistumisen mittari koska maapallo ei kestä tätä yhden lajin tyranniaa muutenkaan. 

Olen lapsistani hyvilläni, mutta heidän ja seuraavien polvien tulevaisuudennäkymät eivät ole toivoa herättäviä.

Ihmisen aiheuttama lajien sukupuutto hirvittää avuttomaksi murheeksi asti. 

Oikeastaan paskat oman elämän epäonnistumisella, ei tällä ole merkitystä. Ei olisi merkitystä vaikka tuntisin olevani onnistunutkin. Sekin olisi tiennyt osaltani vain lisätaakkaa ympäristölle koska se olisi ollut minullakin vain materian ahnehtimista, mualimalla joutavaa kiertelyä, lentelyä jne. On rojua vähemmälläkin mälläämisellä ympärille kertynyt.

21.3.2021 sunnuntai

04.45 hereille. Pitkät ja rauhalliset unet jälleen takana.

Unessa Oskarisetä makasi sairaana ja lihavana lattiapatjalla mahallaan. Kysyin sairaanhoitajalta vieläkö O hengittää ja miksi se haisee paskalle. Kohta olin keittiössä ja Oskari oli pöydän alla istuallaan kädet kaljun peitoksi taitettuina, kuin suojaksi iskuilta. O valitti hiljaa. Puhui elämästään, joka on ollut ihan perseestä ja että olipa saatanan hyvä jotta kuollakämpsähin haettona olemasta!

Hante tuli eileniltapvllä. Oli käynyt Tiilikalla lumikenkäilemässä. Latjasi vähän aikaa halkoja pinoon kaverina sitten keittelin meille kahvit ja teet. Juteltiin hämäräntuloon saakka. H on myymässä Lapinlahden taloaan.

Eilen hakkasin niin paljon halkoja, että kädet olivat aivan turrat ja kiinnityslihaksiaan myöten saatanan kipiät. Naksuviin niveliinkin sattui kovasti. Unen aikana kivut ovat kuitenkin hellittäneet.

Keli nyt nollassa. Eilenillalla satoi muutamat sentit lunta, nyt ne sulavat pois ja sulattavat vanhaa.

Tikkoja 3 ruokailemassa. Yksi istuu koivunoksalla.

klo 09.45

Tulin kahville pölökkyrantteelta. Nyt selvisi, että kuudesta tikasta 3 on naarasta ja kaksi urosta. Yhden sukupuoli jäi vielä tunnistamatta. Jospa se on muunsukupuolinen?

Tikkoja voipi olla enämpikin kuin 6.

klo 13.45

Kaikki uuni/takkamittaisiksi katkotut pölökyt kappaleina! Saunapilikkeet jäivät vielä tekemäti.

Klo 17

Lämmitin saunaa ja kävin pesulla. Tuli hemmetinmoinen lumimyräkkä. Sitä se kehrä kuunsirpin ympärillä tiesi. 

Piti lähteä ajamaan Kniin ja sieltä aamulla Iisalmeen remontintekoon, mutta enpä lähde tuollaiseen keliin urheilemaan. Aamulla on pakko kiertää Knin kautta koska osa työkaluista on siellä.

Kävin täällä kaupassa. Syömiset olivat jo kaikki.

Tuulee niin, että ranganlaihat puidenrungot luokille taipuvat.

Otin nälkään näännytettyjen ja ammuttujen listoihin kyllääntyneenä Saarikosken Euroopanreunan luettavakseni. 

Katsoin Mapsista, että Tjörnin saarelle olisi Unimäen pihasta matkaa 1973 km. Saarikoski kirjoittaa "reunaansa" myös siellä Miansa huomassa. Millähän saaren luodoista se heidän mökkinsä sokkeli sijainnee?

Niin haihtuu senkin aikalaiseni kirjailijan kiinnostavuus ja kirjallinen merkitys. Eivät lasteni ja lasteni lasten ikäiset edes tiedä hänestä edes nimeä vaikka hänen kirjojaan hyllyni väärällään ovat. Ehkä sitten kuolinsiivouksessa selaavat ennen tuhottaviin valikoimistaan.

22.3.2021 maanantai

Klo on 2.

Nukkumista takana 6 tuntia. Kuu on kohta ½kas. Se kelluu tuolla koillisenkulmalla, Karsikkosalon ja Pohjoismäen yllä.

Laitoin uuniin popat. Eilinen myräkkätuuli huuhtoi hataran mökin viileäksi. Nyt pakkasta 6. Ei sada, ei tuule.

Lähden hiilienvedon ja peltien kiinnilaiton jälkeen ajelemaan kohti kuuta. Tulee väsyttävä päivä. Vähän kuin joskus 1990-luvun alun pahimpina kriisivuosina. Mutta nyt ei ahdistusta siihen nähden ole.

Eväiden teko ja matkaan kun klo on 04.

Iltamyöhällä

Saunonut olen.

Olipa se päivä. Kilometrejäkin tuli 250.

Aamulla ajoin kuunpuolikasta kohden Kniin saakka. Tie oli aurattu ja pakkasen kovettama, oli suht hyvä kurruuttaa. Otin torkut kotisohvalla, keitin sitten puurot kouluunlähtijöille. Vein G:n Vimpeliin kun sillä hiihtoa eka tunnit. Iisalmessa olin vähän yli 9. 

Puijon Väristä tasoitetta 3 kg:n prk, 1 kympin pönttö maalarinvalkeaa ja toinen rusehtavaan sävytettyä. Tapetinirroitusliisterinkin muistin ja maalarinteipit, pensselit sekä telat. Suojapaperirullakaan ei unehtunut. 

Mutta A-tikkaat unohdin Kniin! Kävin K-Raudasta ostamassa uudet. Maksoi tarjouksessa 79€.

Sain olohuoneen tapetit irtoamaan kokonaisina vuotina osittain. Maalipesin alustan ja kerkesin jopa vetämään tasoitteitakin koloihin.

Osakkeenomistaja soitti nyt illasta. Kysyi, miten homma läksi käyntiin. Pyysi sitten, että jos kävisin huomenna aukaisemassa erään toisen osakkeen suihkuviemärin. Sanoi myös, että torstaina käy joku tyttö katsomassa sitä kämppää jossa nyt remppaan.

Iisalmesta lähtiessä kävin Kitumarketissa ruokaostoksilla.

Klo on ihan kohta 23. Pitäisi saada nukutuksi, että jaksaa taas huomenna.

23.3.2021 tiistai

Hyvin uinuttu yö takana.

Unessa olin vyötäröä myöten lumihangessa Järvenranta, aurinko lämmitti, ristiriita: pakkaslumihanki ja helle.

Pitää tehdä salaattia eväsleipien lisukkeeksi. Puuro on jo hautunut. Syön ja lähden. Tähtään Iisalmeen niin, että olen maalikaupan aukeamisen aikaan siellä. Pitää hakea patterintaustussukoita ja pari pensseliä vielä.

Iltasella 20.30 Unimäki

Sain olohuoneen pakkeloinnit hiottua, imuroitua, teipattua listat ja rajaukset ja kertaalleen maalattua. Keittiönkin listat ja rajaukset teippasin, mutta hionta ja maalaus jäi huomiselle. Tulin pois 18 maissa.

Maalikaupasta itselle poistokorista kaksi litraa puuöljyä neljällä eurolla. Normihinta olisi ollut 90€!

½len päivän jälkeen kävin aukaisemassa sen viemärin. Ihmisapinoiden karvoja siellä vain tukkeena oli. Asunnon vuokralaisista toinen oli australiasta Suomeen muuttanut Hemingway. Sanoin, kun soitin ovikelloa ja hän tuli avaamaan, että nyt soi kello sulle, mutta ei se ymmärtänyt viittausta Ernestin kirjan nimeen. 

Suomalaisnaisensa ei ollut paikalla. Ovikyltin mukaan hän olisi ollut Katainen. Nuoria he.

EK soitti siitä seuraavasta sauna-kh-remontistani. Sovittiin, että aloitan 6des pv huhtikuuta.

Söin vasta saunomisen jälkeen. Laitoin hauduttaen kasviskanapataa. En syönyt paljoa. Jäi huomiseksikin.

Soila kävi kävellen vanhimman poikansa kanssa.

Täytyy ruveta nukkumaan, olen aikasten katki.

24.3.2021 keskiviikko

04.40 ylös, puuro hautumaan ja kahvit. Päätä vähän särkee. Alkaa valoistua vaikka ohuessa pilvessä taevas.

Unissa seikkailivat (vai sikailivat?) isä ja aikalaisensa kylien ukot pussihousuineen.

Kynästä loppuu kohta muste.

Iisalmesta ehkä saisi säiliöitä Suomalaisesta?

Piensähkökonekorjaamokin pitäisi etsiä. Laseria korjauttaa ja se kuappasirkkeli.

Kaikkea pientä vain ajatuksetkin täynnä näinäkin eloni hetkinä.

Kompostiastiakin pitäisi tyhjentää.

Mutta mitäs näistä samalla aikaa tapahtuvan Siperian öljyyntymisen rinnalla.

Kohta on ruokinnalla tikkoja enämpi kuin muita lintuja.

Klo 18 Um

Tänään maalasin oh:n seinät toiseen kertaan ja keittiön kerkesin käsitellä kertaallen hionnan lisäksi. Mh jäi huomisexi. Oh:n ruskeaa piti hakea 3en ltran prkki lisää kun ei ihan piisannut.

Pesuhuoneen kalusteiden vaihtoakin ilmaantui. Allaskuappi on ihan mätö ja niin on nurkkakaapin alahelematkin turvoksissa. Haisevat. Altaan joutuu uuden laittamaan jos ei kaappia laita. Vanhassa ei ole seinäkiinnikepaikkoja.

Remonttikohde on siis Pöllösenlahdella. Sinne muutettiin Treelta 80-luvun lopulla kun S sairastui. Tuntuu kummalliselta ajella niitä katuja kun muistaa ne kaaoksen ajat. Että olen elossa vielä!

Kiviahonkadulla kerettiin asua kahdessa eri kerroskolhoosilokerossa. Toinen oli ylimmäisessä, uudessa talossa ja viimeisin viereisen vanhemman talon alimmaisessa. Paksu poikamies Blom asui viereisessä kolossa, muiden nimiä en muista. Jehovalaiset saivat kerran kovaa kyytiä toimestani kun olivat ängenneen sekoittamaan sairaan S:n päätä entistä sekavammaksi poissa ollessani. Eivät olleet hoksanneet, että saatan joskus saapua kotiin hieman aikaisemmin. Kuljin silloin Muaningalla töissä. S pitikin seuraavalla viikolla köijätä sitten Harjamäkeen kun jeesukset tajuntaa pieksivät.

Ei tarvi kenenkään kysellä miksi niin vastenmielisesti suhtaudun lahkolaisuuksiin.

25.3.2021 torstai

Kevättä se vain todistaa kun  aamuiset heräämiset aina vain aikaistuvat.

Revontulia (pikemminkin haaleanvärisiä revonhäntiä) oli idäntaivaalla aamukolmelta. Kuukin kohta täysi. Hyvätunnelmaisia olisivat aamuyönhetket jos jaksaisi niitä joka aamu herätä ulos kuulostelemaan. Mutta samapa taivaantulille; hetken hekumaa kaikki täällä.

Islannissa purkautuneen tulivuoren luokse on syntynyt pieni kansainvaellus. Paistavat vaahtokarkkeja ja makkaroita laavanvirtojen hehkussa. Se voisi olla omanlaisensa kokemus minustakin.

Lähden ajeleen Iisalmeen kun klo on 06.

klo 17.30 Um

Maalasin maalattavat ja keittiön seinänkin toiseen kertaan vaikka siinä oli suht hyvät entiset pohjat. Kolojen paikkaukset peilautuivat vielä eilisten telausten lävitse.

K-Raudasta kävin isännän laskuun uuden altaan ja kannakkeet kiinnityspultteineen. Purin vanhat kalusteet pois ja vaihdoin altaan. Vesiputkissa oli jälkiasennuksena laitettu sulut, että se helpotti hommaa. Paikkasin silikonilla edellisten kalusteiden ruuvinreiät. Saattaa olla, että vettä on ehtinyt väliseinään ja seinämaton alle ujua. Se ilmenee sitten aikanaan hajuna tai kuivaa aloilleen hajuttomaksi jos seiniä ei uudelleen rei´itetä.

Huomenna kovat loppuputsingit.

Aamulla kävi tuleva vuokralainen, nuori tyttö isänsä kanssa. Kovastihan tuo mieltyi kämppään, mutta niinpä se lapsuuskodista ensi-irtaanutujalta usenikin tuntuu. Väljä asunto yhdelle. Mutta jos opiskelemaan tulee, voi siihen ottaa kämppiksen sitten. Tai vaikka töihinkin. En saanut aikeista selvää eikä se mulle kuulukaan.

Lähtiessä viereisen kerrostalon pihalle tuli mustalaisnainen tupakalle. Pysähdyin jututtamaan. Kysyin, tunteeko hän Kyöstin ja Rikun. Sanoi olevansa samoja hagerteja. Utelin lisää ja hän kertoi, etteivät he enää asu Aurankadulla jonne olin tekemässä "Kiven" kanssa hevostallia. Helenasta kun  kysyin, hän sanoi, että hän on kuollut: "Aortta repesi". Kummasti muljahi mullakin rinnassa. Sanoin, että Helena keitti makoista kahvit.

Sen aikainen kaverini "Kivi" tappoi itsensä kun diabeteksen seurauksena alettiin häneltä jalkoja lyhennellä.

klo 21

Nukahdin sohvalle ruokailun  jälkeen. Laitoin kuiten saunan lämpiämään ja löylyttelin päivän maalinhajut ja hiet pois.

Kuutamon kirkkaus korostuu koska hanget valkeat nietokset. Keli nollassa muuten.

26.3.2021 perjantai

Tälle aamulle en pysty käpytikkojen lukumiärä kovin tarkkaan laskemaan. On niitä ainakin kymmenen. Soidinmenot niillä ihan selvästi. Ja ihan entivanhaiset kun on porukkaakin.

Hauska: kun myyrä pisti nokkansa hankireiästä niin tikka kerkesi nokkaista sitä.

Tänä aamuna olisi hanki kestänyt käydä hiihtelemässä. Täytyy kuiten lähteä Iisalmeen tekemään loppuputsinki.

27.3.2021 lauantai

Eilenillalla olin niin väsynyt, että Iisalmesta tulon jälkeen en yrittänytkään saunanlämmitystä. Nukahdin varmaankin jo 20 aikoihin. Heräsin sitten vaille yksi. Radio oli jäänyt Yle vega-kanavalle. Jossakin vaiheessa lauloi P.Mustajärvi pitkästä kuumasta kesästä jonka sanat vaihtuivat kuumiksi kalsareiksi. Ihan kuin Eva Tigerstedin "Klasariparatiisi"-ohjelma jota luulin ensikuulemalta kalsariparatiisiksi.

Näin myös unta Jounin työmaalta Raumalta. Tai ehkä se oli Laitilassa koska mestarina oli Kylä-Kailan Eerik. Tehtiin uutta pankkia jonka toiseen päähän oli suunniteltu suursikala. Sikoja juokseneteli jo telineiden alla ja päällä ja rakennustarvikkeiden väleissä. Niitä makaili myös eristepaketeissa joita olivat repineet muoveistaan pitkin tantereita. Minä hitsasin holvin päällä kontallani elementtien kiinnikkeitä ja toiset pitelivät niitä vatupassissa. Joka kulmalla oli joku tiirailemassa. Sataa tihuutti ja miehiä vitutti. Minuakin joka olin kehnoin hitsari koko porukasta.

Oli siinä remontoimassani osakkeessa pinttynyttä likaa muutamassakin katvepaikassa. Sähköhellaa ei varmaankaan ole sen uusimisen jälkeen siirretty siivouksen tieltä kertaakan pois. Takaa ja väleistä olisi voinut tutkia, mitä viimeisen kymenen vuoden aikana huushollissa on ruuiksi kärryytelty. Samoin oli pesutilojen laita kun rupesin tarkemmin luutun ja raspin kanssa kumartelemaan. Mutta aikani siivoiltuani huoneisto jäi vähintään tyydyttävään kuntoon ja raikastuikin ehkä hieman.

Puutarhuri on lomalla ja toi Iisalmeen minun ison kuappasirkkelin. Vein sen Kaarakaiselle jonne vein jo aiemmin laserinkin. Yrittävät korjata ne ja sitten soittavat kun valmis. Onhan se hakumatka sitten, mutta tarpeellisia koneita molemmat seuraavaa remppaa ajatellen.

Käytiin pullakahvilla Louhenkadun konditoriassa. EP:kin tuli kun soitin ja pyysin (entinen siskoni mies). Ei olla nähty aikoihin. 

Kivakuutamoinen yö. Täydet hanget ja vain muutama aste pakkasta. Kaupunkien valot eivät ole riesana, mitä nyt Nurmeksen suunnalta kajastelee. Ja vähän kylältäkin.

Pitäisi saada nukutuksi. Puutarhuri aikoi tuoda Gaiuksen tänne pinoamaan halakoja. Voipi hän jäädä itsekin jos jaksaa. Paulus ei tule kun sillä ensi viikko on koeviikko. Eliaskin on tullut lomille, mutta on niin väsy ulkopalvelusta, että aikoi nukkua paljon.

Puutarhuri ja G tulivat puoliltapäivin.

28.3.2021 sunnuntai

Olipa aamulla käpytikkoja ruokinnalla hurjat määrät! Vähintään kymmenen, mutta koska niiden toistensa hätyyttely oli niin kiivasta, ei laskeminen onnistunut. Ehkä valokuviin joitakin tallentui.

Yhden tikan kohtalona oli ikkunaruutu. Sen oli Vinha sitten syönyt. Hangella vain värikkäät sulat ja höyhenet tuulen ajamina viimeisestä matkastaan viestitti. Minua harmittaa.

Eilen rekisteröin ensimmäisen mustarastaan. Ja tänään saapuivat keltasirkut ja järripeipot. 

Kuusenjuuren automaattiin täytyy tuoda täydennystä. Lie jo 150-200 kiloa hakanneet kupuihinsa he.

Puutarhuri jäi viikonlopksi. Jaksettiin pinota kaikki halot ja saunalle sahaamani pölkyt pilkottuani aseteltiin nekin katokseen kuivumaan. Saunapuut ovatkin miltei kaikki. Tänne Kniin ajettiin peräkkäin illankorvassa eikä nyt jaksa yhtään mitään tehdä!

29.3.2021 muanantae

Pölökkymäisiin hommiin aloin tänäänkin. Kiipesin tikkailla Harryn suuntaan kallellaan olevan koivun puoleen väliin ja sahasin sen vaaraa uhmaten poikki niin, että se kaatui kuitenkin turvallisesti sohjoiseen hankeen. Ales tullessa pätkin sitä lisää ja loput sitten maassa. Nyt pölkyt ovat omalla puolella kasassa ja odottavat, että Paulus voimailee sovitusti ne pilkkeiksi. Kuntosalille meno on kielletty, niin siinäpä ulkoilmasellaista sitten.

Kiipesin omallekin katolle ja ruuvasin nuohoojalle kulkusillat jotka ovat seinän vierustalla odottaneet ainakin vuoden. Ei se kovin helppo homma ollut kun on niin jyrkkä katto. Mutta en pudonnut eivätkä työkalutkaan. Yksi täkkipultti kieri lappeella olevaan lumitönkyrään, mutta sitä en lähtenyt talteen urheilemaan.

Keräsin työkaluja ja ison kompressorin pakettiauton takatilaan. Nyt on sekin, muutamalla satasella iisalmelaiselta jobbarinnuljakkeelta ostamani Wv Caddy täynnä tavaraa. En aio pitää tuota kampetta kauempaa kuin on tarvis. Vien vaikka paalitettavaksi hajottamolle jos yhtään alkaa reistailemaan.

Huomenna lähden Um. Siellä on vielä niiden pilkkeiden teko ja sitten ensi tiistaina alkaa seuraava rojekti.