Tikkojen kevät!

14.3.2021 sunnuntai

Tiällä Knissakin lunta on niin paljon, etteivät metriä korkeat suojaverkot ole estäneet rusakoita loikkaamasta omppujen puolelle hampimaan oksia kuorettomiksi. Olipa joku koettanut runkoakin jälttää, mutta ei ole maistunut isommasti. Pitää komentaa pojat polkemaan hankia puiden läheltä matalemmaksi.

On ollut sunnuntaiolo, en ole tehnyt mitään. Ruokia ja semmoisia vain.

15.3.2021 maanantai

Tulin tänne Um iltapvllä. Anun ja Marin  tielle oli kurvannut suurempi työkone ja tyrkkinyt paksut hanget leveälti raveihin. Eikä ollut Unimäkeen pysähtynyt vaan porhaltanut Kyntöläiselle saakka ja sitten toista laitaa takaisin. Kävin katsomassa. Ei missään ollut hakkuutyömaata aloitettu, vain syksyiset Jampronpoikain sullinyttöset hangesta pilkottivat Impon mökintötterön likellä.

Koneurakoitsija ottaa 400€ tuon 3,5 km:n aukaisusta ja kun vajaa rekan nuppikuorma keskenkasvuisia kuituja rahdataan pois metsästä, on jo kuljetusyrittäjäkin tuosta saaliista osilla. Myyjät, elikä Jampronpojat ovat kuitanneet ehkä muutamat sataset pystyleimikostaan, että eipä niistä ostajakaan voittoa saa. Mutta nuo yksittäiset kalikathan ovat vain maustemuruja muualta rekkajonojen matkanvarsilta keräämien hakkuuraiskioiden tuotoksista. Pakollinen  tappiokertymä voittojen seassa.

Saunomisn jälkeen tiirasin Rauni Mollberg-dokumentin ("Dinosaurus") kännykän ruudulta. Onhan se siinäkin perusäijä ollut. Dokumentintekijää (Veikko Aaltonen) ohjelma-arvioissa hyvitellään sillä, että on kohteestaan nyppinyt julkisuuteen elokuvaohjaajan "pimeitäkin" puolia, mutta kesyin sivelyin se ne tomusta esiin on harjannut. Olisi perkele murjonut kuin elostelija Nygårdia mualimalla murjovat. Ei Mollen ruumis siitä enää pahastu. 

16.3.2021 tiistai

Tässä aamiaisella ollessani tuli ruokinnalle käpylintu. Se kiänteli hangelle varisseita siemeniä, narskaisi jonkun käyrässä nokassaan halki ja läksi pois. Meniköhän kertomaan kavereilleen, että onpa ikävän makuista evästä. Vai kehumaan, ja pian niitä on koko parvi muiden tinttien kavereina hakkamassa jyvää kupuihinsa.

Iltasella

Hakkasin haloiksi yhden petäjän 35 pölkkyä. Aloitin myös pinoamisen, mutta tuli heikotusolo lumisateen mukana ja tulin ruuanlaittoon. Syötyäni nukahdin sohvalle ja sittenpä olikin jo pimeää. Laitoin saunan Lämpiämään, kannoin vedet sinne ja tupaan. Vinha halusi sisälle lumisateesta. 

Knissakin oli lumitöitä pojille ja Puutarhurille satanut. Olivat kolailleet jo ja P oli polkenut omppupuiden ympäriltä kinokset.

G oli poissa koulusta päänsäryn takia eilen ja tänään. Oli se kuiten Anelman pihan käynyt kolaamassa. Säästää rahaa uutta kännykkää varten ja puolet kuuluu olevan jo kasassa. Anelma oli maksanut viimeisimmät kolaukset ja lumienpudottelut pojille.

Saunalle lähtiessä huomasin lampun valokiilassa jäneksen nakertelemassa kaatamani koivun oksia aitan takana. Peräännyin sisälle, otin haulikon komerosta, latasin ja paukautin jäneksen hengiltä. Laskin Vinhan ulos ja käskin pupun hakuun. Veti vähän vainua ja pian se uppuroi hangessa jänis hampaissaan pihaan.

Suolistin saaliin, annoin koiralle sisäelimet ja takajalat reisilihaksia myöten iltapalaksi ja laitoin loput helkoliiteriin roikkumaan. Siitäpä on moneksi päivää luonnonravintoa Suomen Lapin Koiralle jolle ei muunlaista evästä saisikaan syöttää. Vain raakaa lihaa.

17.3.2021 keskiviikko

Silmäluomet revähtivät erilleen 06.45. Jomotti piätä. Kahvit juotuani helpotti kuitenkin ja kun söin vielä puuroa päälle, niin eiköhän tässä taas uusi päivä arkunkannen kiinni naulaamista odotellessa jälleen elämänkalenterista  unholaan reväistä. 

On 5 astetta pakkasta.

Astra Zeneca voisi olla joko automerkki tai taiteilijan nimimerkki, ehkä ihan oikea kirjailijanimikin. En viitsi ruveta asiaa penkomaan vaikka joka uutisessa nimi mainitaan. Kaupallinen yritys nimen itselleen muokannut on, mutta sanojen etymologia? 

Akseli Gallen Kallelan yksi maalaus on Astra (tähti?). 

Erilleen pienimäni ja tiiviisti pinoamani petäjän pinotilavuus on 1,1 kuutiota. Puolella siis pitäisi patvia, että järeäksi tukkipuuksi voisi kehua. Iältään se oli 45 vuotias.

Kikkanen parittelee iltaa kohden. Nyt jo miinus 10.

Päätä alkoi jälleen särkeä.

Saunaa lämmitellessä katsoin Areenalta Albert Camus-dokumenttia. Vajavat 50 vuotta kuokki kirjallista kenttää hän.

Sivullisen ja Ruton olen häneltä ainakin lukenut. Torsti Lehtisen eräs essee ja joku kirja on aika "Camus painotteinen" myös.

18.3.2021torstai

Heräsin jälleen ennen 4jää. Pakkasta miinus 10. Sisällä eilisen uuninlämmityksen ansiosta +21,5.

Vinha oli kaksi edellistä yötä ulkona, tämän yön se meinasi majailla sisällä, mutta illallinen jänispaisti pieretti sitä niin pahanhajuisesti, että pistin pihalle. Sen kun pitää tassutella vielä tuonne pikkuhuoneeseen sänkyni viereen lattialle nukkumaan.

Iltasella

Kerkesin pieksää halkoja pari mottia kun KH soitti, että jos kävisin vuokralaisilleen  puhkipalaneen kiukaan vaihtamassa uuteen. Se tiesi Iisalmikeikkaa. 

Puijonväristä pantiin kiuas KH:n laskulle kyitiin ja sitten kävin vielä Pöllösenlahdella katsomassa yhden osakehuoneiston pintaremonttikohteen. Lupasin hankkia kaupasta maalit ja pakkelit ym. (isännän laskuun) ja tekaista ensi viikolla homman pois.

Nyt tulee sitten hoppu, että kerkeän mylykytä pölökyt haloiksi tällä viikolla. Kuiden vaihteessa alkaa se pikkuisen isompi remontti jossa pesuhuone ja sauna laitetaan uusiksi kokonaan. Knissa pitää Harryn pihalle päin kallellaan oleva lahokoivu keretä kaataa ja oman talon katonharjalle kulkusilta ruuvata nuohoojaa varten kiinni. On sekin homma roikkunut jo tarpeeksi kauan.

Kesänkynnyksen Juva-projektistakin on ollut puhetta.

Olin Iisalmesta pois 17-18 välillä. En jaksanut saunaa lämmittää. Uunia ja hellaa sen verran, että tuvassa tarkenee ja tiskivedet kuumuivat.

Klo nyt 23. 

Nukahdin varmaan heti petille ruvetessa. Keitin kahvia kun en unenpäätä uudelleen tavoittanut. Mietiskelenpä tässä vähän ja loikoilen vaikka sohvalla, samahan se, jos vaikka siihen nukahdan.

19.3.2021 perjantai'

Klo on varttia vaille  yksi! Olen juonut kahvit ja laittanut uuniin puuron hautumaan kun se tuntui kämmenselän "mittariin" sopivan kuumalta.

Vähän mietityttänyt äskettäinen viikon kestänyt piänsärky. Jos se halavvaa enkä kykene itseäni lopettamaan, niin vitutus tulee olemaan armoton. Se huomioonottaen tietenkin että jos järjenkipen tilansa tajuamisen verran vielä särähtelee.

Verenpaineen mittasin viime vrkn puolella herätessä. Makuulla se oli 137/88/63, istuiltaan 126/81/53 ja seisaaltaan 128/82/53. Muutaman minuutin tauot ja ajatukset seis aina mittausten välillä, kuten eräs kuopiolainen lääkäri kehotti "tarkkuusmittaukset" suorittamaan. Miten lie nuo rannemittarit käsivarsimalleihin nähden luotettavia?

Toisinaan tiedän kyllä ilman mittauksiakin, milloin vernepaine kumpailee. Kun pää on tyynyä vasten, korvan soiminen "niukkii" pulssin tahtiin eri tavalla kuin normaalin paineen aikana. Olen joskus noussut mittaamaan ja siksi tiedän.

Veriarvotkin pitäisi kait taas käydä mittuuttamassa, mutta kun ei yhtään huvittaisi aikoja tilailla.

Vanhuutta ja sen mukanaan tuomia mahdollisia vaikeita sairauksia ajatellessani olisi parasta, jos olisi normaalia saada  syanidiampulli rasiaan taskuunsa jonka puraisisi rikki kun tuntee, että nyt alkaa humeetti pettää lopullisesti. 

Kun ei ole syntymisestään mitenkään vastuussa, niin perkelettäkö kuolemastakin joku muu saa päättää?

Mitään mieltä ikäni liikkumaan tottuneena en näe sänkyyn loppuhetkiksi sitomisessa, saatika että vuosikausiksi kuola suupielestä vuotaen pyörätuoliin ärvöttämään. 

Oikeus elämään, oikeus kuolemaan; julistajien julistus vailla ydintä.

Syntymisen prosessi siittämisestä alkaen on samaa kuin että vauva sitten taulukoidaan rekistereihin ilman hänen suostumustaan. 

Nimikin on vain muiden toimesta perseeseen läimäisty elinikäinen leima.  

Lapsuuden ja nuoruuden muiden sanelemien riittien jälkeenkin itsekö muka päätät kaikesta?

Hah.

Vapaa ei ole edes hangilla hiihtelijä.

Vapaus on harha. Vapaustaistelijat taistelevat tuon harhan puolesta, sen vallassa. 

Vapauspuolueet ovat vankiloista pahimpia.

Klo nyt 02

Kävin Vinhan kanssa kävelemässä Kyntöläisellä päin. Pakkasta vajaa 9. Kylmä viima tunki lävitse vaatekerrosten. Mennessä pidin lampunvalon kytkettynä. Lumikon ja jänesten jäljet rekisteröin. Pois tultiin sammutetuin lyhdyin. Taivaalla tähtien tirljoonaiset pisteet, joku satelliittikin erottui kun jäin hetkeksi niska kekassa katselemaan.

Ajattelin isääni joka joskus 1960-luvun maaliskuisena yönä on saapunut silloisen mökkirähjän pihapiiriin Luikkokankaalta päin nappaskengät jalassa, pikkutakki auki ja vilsa kallellaan, avokäsin. Silloin on ollut vain hevosreen vaikeakulkuinen jälki polulla, isällä ohranjyvä silmässä ja taivaalla nuo samat tähdet kuin nyktin. Jos on äidillä ollut pottutuiju ikkunalaudalla, niin mitäpä on isätauno sen tuikahtelut nähdessään, Hki-Kuopio junan kolkutuksen ja loppumatkan Ruposen linjakkaan matkan sekä nautittujen jalluryyppyjen turruttamassa päässään ajatellut? On ehkä vain horaissut povitaskussa lämmenneet pullonpersiet kurkusta alas, kusaissut nurkalle ja kömpinyt tupaan sen kummempia taivastelematta.

Mielikuva isästä toistui jälleen. Reissutöihin lähtiessä isästä näkyy vain leveä selkä ja kallellaan oleva vilsa ja kun hän pitkän ajan kuluttua saapuu, hän tulee yöllä, haisee viinalle ja tupakalle ja on tarinoita täynnä.

Mutta ei kai silloin Ruponen yöllä Kuopiosta tullut? Tai ehkä tuli sillä jos lauantain päiväjuna oli illalla Kuopiossa jatkoivat syrjäkylien reissulasset siitä linjakkailla koteihinsa. Ja heitä on ollut paljon, sen tiedän.

Klo 06.45

Nukuin sohvalla muutamat tovit.

Käpylintuparisko tuli ruokailemaan. En muina keväinä ole tuota lajia ruokinnalla nähnytkään. Hienoja lintuja nuokin. 

Näin "dekkariunta" salaliittoteorioita työkseen rustaavista.

Kemppisen blogissa on muutama epäilyttävä nimimerkki joiden takana saattaa olla yksi tai korkeintaan kaksi trollia.

Jos vaikka ahkera kommentoija "Tapsa" keksi syöttää joskus alteregoikseen  van Vaari ja Jope-nimimerkit kiusanhengiksi johonkin suosittuun blogiin? Havaittuaan sen jännittäväksi puuhaksi, hän veisteli profiileja pilvipalveluvarastoon enämpikin. 

Tämä tapahtui blogimaailman alkuhämärissä jolloin tällaiset menivät vielä läpi että helähti. Nyt "Tapsalla"  Voi olla galleriassaan useita kymmeniä personoituja nimimerkkejä. 

Toipila ja Matias K. voivat olla Kemppisen blogissa hänen veistoksiaan, aksentit ovatlikeisiä toisilleen, myös luojansa kanssa. Myös Mikiksellä, mutta hän voi olla nimimerkkien rustaajakaverikin.

"Kulttuurineuvoksen" paljastuttua "Tapsaksi" epäilyni vahvistuivat.  

Epäilyjäni tukee se, kun hoksasin Mikiksen ja Tapsan maantieteelliset "yhteensattumukset" kommenttirimpsujen  lipsahduksissa (rommitotien kallistelu tekee varomattomaksi). Näitä ovat mm. Kainuussa sijaitsevien Vuolijoen ja Otanmäen mainitsemiset tuttuina paikkoina, Forssaviittaukset  Torronsoineen, teennäisine mökkilaiturivihjailuineen ja vironkielellä brassailu. 

Eräs "van Vaarin" tapaus oli aika erikoinen. Hänen feikkiytensä paljastui aika helposti. Luojansa poisti sitten vaariparan kommentoijakaartista ovia paukuttelevana uhmaikäisenä mikä sinällään oli sekin oma erikoisuutensa. Mutta mainosmiehiltähän tällainen käy.

Salaliittoteorioiden rakentelu voisi olla hauskaa puuhaa jos olisi siihen viehtymystä, mutta jo nyt alkaa tympiä kun edellistä salaliitoista tykkäävistä hemmoista rustailin. 

On hyvä, että mulla on tämä Um, paikka, jossa voin olla ihan rauhassa. En kaipaa edes kännykän helinää saatika että lajitovereita ympärilleni pitkiin aikoihin.

Varsinkin keväisin ja kesäisin elämä tuntuu toisarvoiselta jos sitä kokoaikaisesti täytyy jakaa muiden kanssa. On se tietysti ollut antoisaa kun lapset ovat olleet pieniä ja silloin on tarve ollut myös aikuissuhteisiin ihan jo jaksamisen takia.

"Ihmisen ikävä toisen luo" -sitä ei pitäisi liikaa korostaa. Saatika että mystifisoida joksikin välttämättömyyshyödykkeeksi.

Tutkimukset väittävät, että ihminen sairastuu yksinäisyydessä helpommin, mutta ehkä se palvelee vain tutkijoita että saavat tutkimusaihettaan jatkaa. Jos mitä tahansa toitoteaan tarpeeksi paljon ja kauan, se alkaa toteuttaa itseään.

Vanhemmiten voin tässä tietysti höpöttää mitä tahansa kun en muista nuoruuden ikäviä yksinolojen hetkiä enää. Mutta miksipä ihminen ei saisi muuttuakin vanhetessaan vaikka tyystin yksinäisyydestä tykkääväksi ja olla myös yksin?

Iltasella

Tulin saunasta ja seisoskelin tovin jäähdyttelemässä "Milleniumpetäjän" katveessa. Nousevan kuun sirpin kynnen ympärillä oli kehrä, se tiesi ennen tuiskua, mitä tiennee nykyisin.

Pakkanen kirmasi yli kymmenen. Vinha tuli mielellään sisälle.

Aamulla poltin tuossa pihamaalla tehtaanrasvat uudesta kiukaasta ja kävin asentamassa sen paikoilleen. Meni siinä vain oma aikansa kun raahasin sen sinne talon kellarisaunaan ja irroittelin vanhan pois. Kiviäkin piti eeestaas kolisutella. Toin vanhan kiukaan tänne sillä lupasin KH:lle viedä sen omien rojujen mukana romulavalle. Kävin tarkistamassa myös tiskikoneen toimimattomuuden. Sellaiseksi se myös jäi, sillä siitä on tiltannut ohjelmakortti eikä sen korjaus näillä leveysasteilla mahda olla kannattavaa.

Se miesvuokralainen on jotenkin hassu. Sanoi muuttavansa ensi maanantaina Nilsiään. Kysyin, jäävätkö vaimot tänne niin se hymähti, että "vaimot?". Toinen naisista on vaimo ja toinen vaimon sisko ja he jäävät ainakin toistaiseksi aloilleen.

Eipä tuo mulle kuulune.

20.3.2021 lauantai

Heräsin Vinhan kakosteluun. Se oksensi tuvan lattialle mustakarvaisen mönjälammikon. Myyränkö lie syönyt kun jäeneksessä oli karva valkoista?

Klo on vasta 04.50.

Samapa tuo oli nousta kahvin ja puuron keittoon. Nukuin kuitenkin 7-8 tuntia, ja tosi hyvin.

Eilen menin halkorantteelle vasta iltapäivällä kun oli se kiukaan vaihto. Pieksin pölkkyjä kappaleiksi 18 saakka. Pinosinkin osan, mutta kaikki eivät mahdu pölkyistä paljastuneelle alallajohon lapuioin maata myöten pinolle sijaa sitä mukaa kun etenen.

Uni, josta vastentahtoisesti valveille konttasin olisi ollut mukava kokea pitemmälle. Istuin ravintolassa jonkun kanssa syömässä. Taustalla pari haetaristia soitti tanssimusiikkia, toinen lauloi. Kohta kimposi hämärään iltaan rivakan humpan soinnit. Takanani ½tuttu nainen laittoi haarukan ja veitsen pöydälle ja alkoi pompahdella jakkarallaan kuin muurahaispesässä istuja. Pokkasin hänelle ja mentiin kolmion muotoiseen tanssinurkkaukseen viilettämään niin, että kaiteet sälöinä lentelivät pitkin ravintolasalia. Yleisö nousi taputtamaan kun sitten laajensimme liikeratamme käytäville ja pöytien väliin.

Joo, humppoo sitä kaepoisi jo!

Kaasu loppui. Oli onneksi toinen vajaa pullo etten tarvinnut alkaa hellaan tulta ähräämään. Pitää ensi vkolla ottaa tyhjä pullo Iisalmeen mukaan ja vaihtaa se jossain.

Pientä aamunuhaa ollut ja aivastuttanut. Jos ihmisten ilmoilla olisin, niin hirviäisikö pärskäyttää?

Tein uunipuuron "wanhanajankauraryyneistä", kovista, isoista jyvänpuolikkaista joista ei kattilassa keittämällä hyvää tule vaikka kuinka hauduttaisi. Maustoin kipparikermalorauksella, mutta eipä se siitään somentunut. 

Päivä valkenee jo nopeasti. Klo nyt 6.30 ja on aivan valoisaa. Kevätpvn tasaus kautta planeetan.

Käpylintuparisko taisi oppia äkkiä helpolle aterialle. Tuolla ne punatulkkujen, tikkojen ja muiden tinttien kanssa narskuttelevat jyviä kupuihinsa.

Jos olisin hoksannut lähteä biologin uralle ja erikoistunut Linkolan lailla lintujen tutkintaan, rengastuksiin jne. niin olisinkohan onnellisempi kuin mitä nyt olen kun huomaan eläneeni epäonnistuneen, tyydytystä tuomattoman elämän? 

Linkola ei ollut onnellinen koska hän näki tulevaisuuden lintujen perspektiivistä. Niiden puolesta.

Valinnanmahdollisuuksia en osannut paljoakaan miettiä, kunhan vain menin ratkaisevissa käännöksissä sinne, minne nenä sattui näyttämään. Tyhmää ja turhaa harhailua hyvin paljon.

Joku voi sanoa, että olenhan jotain saanut aikaiseksi kun on lapsiakin niin paljon, mutta nykynäkemyksen mukaan se ei ole mikään onnistumisen mittari koska maapallo ei kestä tätä yhden lajin tyranniaa muutenkaan. 

Olen lapsistani hyvilläni, mutta heidän ja seuraavien polvien tulevaisuudennäkymät eivät ole toivoa herättäviä.

Ihmisen aiheuttama lajien sukupuutto hirvittää avuttomaksi murheeksi asti. 

Oikeastaan paskat oman elämän epäonnistumisella, ei tällä ole merkitystä. Ei olisi merkitystä vaikka tuntisin olevani onnistunutkin. Sekin olisi tiennyt osaltani vain lisätaakkaa ympäristölle koska se olisi ollut minullakin vain materian ahnehtimista, mualimalla joutavaa kiertelyä, lentelyä jne. On rojua vähemmälläkin mälläämisellä ympärille kertynyt.

21.3.2021 sunnuntai

04.45 hereille. Pitkät ja rauhalliset unet jälleen takana.

Unessa Oskarisetä makasi sairaana ja lihavana lattiapatjalla mahallaan. Kysyin sairaanhoitajalta vieläkö O hengittää ja miksi se haisee paskalle. Kohta olin keittiössä ja Oskari oli pöydän alla istuallaan kädet kaljun peitoksi taitettuina, kuin suojaksi iskuilta. O valitti hiljaa. Puhui elämästään, joka on ollut ihan perseestä ja että olipa saatanan hyvä jotta kuollakämpsähin haettona olemasta!

Hante tuli eileniltapvllä. Oli käynyt Tiilikalla lumikenkäilemässä. Latjasi vähän aikaa halkoja pinoon kaverina sitten keittelin meille kahvit ja teet. Juteltiin hämäräntuloon saakka. H on myymässä Lapinlahden taloaan.

Eilen hakkasin niin paljon halkoja, että kädet olivat aivan turrat ja kiinnityslihaksiaan myöten saatanan kipiät. Naksuviin niveliinkin sattui kovasti. Unen aikana kivut ovat kuitenkin hellittäneet.

Keli nyt nollassa. Eilenillalla satoi muutamat sentit lunta, nyt ne sulavat pois ja sulattavat vanhaa.

Tikkoja 3 ruokailemassa. Yksi istuu koivunoksalla.

klo 09.45

Tulin kahville pölökkyrantteelta. Nyt selvisi, että kuudesta tikasta 3 on naarasta ja kaksi urosta. Yhden sukupuoli jäi vielä tunnistamatta. Jospa se on muunsukupuolinen?

Tikkoja voipi olla enämpikin kuin 6.

klo 13.45

Kaikki uuni/takkamittaisiksi katkotut pölökyt kappaleina! Saunapilikkeet jäivät vielä tekemäti.

Klo 17

Lämmitin saunaa ja kävin pesulla. Tuli hemmetinmoinen lumimyräkkä. Sitä se kehrä kuunsirpin ympärillä tiesi. 

Piti lähteä ajamaan Kniin ja sieltä aamulla Iisalmeen remontintekoon, mutta enpä lähde tuollaiseen keliin urheilemaan. Aamulla on pakko kiertää Knin kautta koska osa työkaluista on siellä.

Kävin täällä kaupassa. Syömiset olivat jo kaikki.

Tuulee niin, että ranganlaihat puidenrungot luokille taipuvat.

Otin nälkään näännytettyjen ja ammuttujen listoihin kyllääntyneenä Saarikosken Euroopanreunan luettavakseni. 

Katsoin Mapsista, että Tjörnin saarelle olisi Unimäen pihasta matkaa 1973 km. Saarikoski kirjoittaa "reunaansa" myös siellä Miansa huomassa. Millähän saaren luodoista se heidän mökkinsä sokkeli sijainnee?

Niin haihtuu senkin aikalaiseni kirjailijan kiinnostavuus ja kirjallinen merkitys. Eivät lasteni ja lasteni lasten ikäiset edes tiedä hänestä edes nimeä vaikka hänen kirjojaan hyllyni väärällään ovat. Ehkä sitten kuolinsiivouksessa selaavat ennen tuhottaviin valikoimistaan.

22.3.2021 maanantai

Klo on 2.

Nukkumista takana 6 tuntia. Kuu on kohta ½kas. Se kelluu tuolla koillisenkulmalla, Karsikkosalon ja Pohjoismäen yllä.

Laitoin uuniin popat. Eilinen myräkkätuuli huuhtoi hataran mökin viileäksi. Nyt pakkasta 6. Ei sada, ei tuule.

Lähden hiilienvedon ja peltien kiinnilaiton jälkeen ajelemaan kohti kuuta. Tulee väsyttävä päivä. Vähän kuin joskus 1990-luvun alun pahimpina kriisivuosina. Mutta nyt ei ahdistusta siihen nähden ole.

Eväiden teko ja matkaan kun klo on 04.

Iltamyöhällä

Saunonut olen.

Olipa se päivä. Kilometrejäkin tuli 250.

Aamulla ajoin kuunpuolikasta kohden Kniin saakka. Tie oli aurattu ja pakkasen kovettama, oli suht hyvä kurruuttaa. Otin torkut kotisohvalla, keitin sitten puurot kouluunlähtijöille. Vein G:n Vimpeliin kun sillä hiihtoa eka tunnit. Iisalmessa olin vähän yli 9. 

Puijon Väristä tasoitetta 3 kg:n prk, 1 kympin pönttö maalarinvalkeaa ja toinen rusehtavaan sävytettyä. Tapetinirroitusliisterinkin muistin ja maalarinteipit, pensselit sekä telat. Suojapaperirullakaan ei unehtunut. 

Mutta A-tikkaat unohdin Kniin! Kävin K-Raudasta ostamassa uudet. Maksoi tarjouksessa 79€.

Sain olohuoneen tapetit irtoamaan kokonaisina vuotina osittain. Maalipesin alustan ja kerkesin jopa vetämään tasoitteitakin koloihin.

Osakkeenomistaja soitti nyt illasta. Kysyi, miten homma läksi käyntiin. Pyysi sitten, että jos kävisin huomenna aukaisemassa erään toisen osakkeen suihkuviemärin. Sanoi myös, että torstaina käy joku tyttö katsomassa sitä kämppää jossa nyt remppaan.

Iisalmesta lähtiessä kävin Kitumarketissa ruokaostoksilla.

Klo on ihan kohta 23. Pitäisi saada nukutuksi, että jaksaa taas huomenna.

23.3.2021 tiistai

Hyvin uinuttu yö takana.

Unessa olin vyötäröä myöten lumihangessa Järvenranta, aurinko lämmitti, ristiriita: pakkaslumihanki ja helle.

Pitää tehdä salaattia eväsleipien lisukkeeksi. Puuro on jo hautunut. Syön ja lähden. Tähtään Iisalmeen niin, että olen maalikaupan aukeamisen aikaan siellä. Pitää hakea patterintaustussukoita ja pari pensseliä vielä.

Iltasella 20.30 Unimäki

Sain olohuoneen pakkeloinnit hiottua, imuroitua, teipattua listat ja rajaukset ja kertaalleen maalattua. Keittiönkin listat ja rajaukset teippasin, mutta hionta ja maalaus jäi huomiselle. Tulin pois 18 maissa.

Maalikaupasta itselle poistokorista kaksi litraa puuöljyä neljällä eurolla. Normihinta olisi ollut 90€!

½len päivän jälkeen kävin aukaisemassa sen viemärin. Ihmisapinoiden karvoja siellä vain tukkeena oli. Asunnon vuokralaisista toinen oli australiasta Suomeen muuttanut Hemingway. Sanoin, kun soitin ovikelloa ja hän tuli avaamaan, että nyt soi kello sulle, mutta ei se ymmärtänyt viittausta Ernestin kirjan nimeen. 

Suomalaisnaisensa ei ollut paikalla. Ovikyltin mukaan hän olisi ollut Katainen. Nuoria he.

EK soitti siitä seuraavasta sauna-kh-remontistani. Sovittiin, että aloitan 6des pv huhtikuuta.

Söin vasta saunomisen jälkeen. Laitoin hauduttaen kasviskanapataa. En syönyt paljoa. Jäi huomiseksikin.

Soila kävi kävellen vanhimman poikansa kanssa.

Täytyy ruveta nukkumaan, olen aikasten katki.

24.3.2021 keskiviikko

04.40 ylös, puuro hautumaan ja kahvit. Päätä vähän särkee. Alkaa valoistua vaikka ohuessa pilvessä taevas.

Unissa seikkailivat (vai sikailivat?) isä ja aikalaisensa kylien ukot pussihousuineen.

Kynästä loppuu kohta muste.

Iisalmesta ehkä saisi säiliöitä Suomalaisesta?

Piensähkökonekorjaamokin pitäisi etsiä. Laseria korjauttaa ja se kuappasirkkeli.

Kaikkea pientä vain ajatuksetkin täynnä näinäkin eloni hetkinä.

Kompostiastiakin pitäisi tyhjentää.

Mutta mitäs näistä samalla aikaa tapahtuvan Siperian öljyyntymisen rinnalla.

Kohta on ruokinnalla tikkoja enämpi kuin muita lintuja.

Klo 18 Um

Tänään maalasin oh:n seinät toiseen kertaan ja keittiön kerkesin käsitellä kertaallen hionnan lisäksi. Mh jäi huomisexi. Oh:n ruskeaa piti hakea 3en ltran prkki lisää kun ei ihan piisannut.

Pesuhuoneen kalusteiden vaihtoakin ilmaantui. Allaskuappi on ihan mätö ja niin on nurkkakaapin alahelematkin turvoksissa. Haisevat. Altaan joutuu uuden laittamaan jos ei kaappia laita. Vanhassa ei ole seinäkiinnikepaikkoja.

Remonttikohde on siis Pöllösenlahdella. Sinne muutettiin Treelta 80-luvun lopulla kun S sairastui. Tuntuu kummalliselta ajella niitä katuja kun muistaa ne kaaoksen ajat. Että olen elossa vielä!

Kiviahonkadulla kerettiin asua kahdessa eri kerroskolhoosilokerossa. Toinen oli ylimmäisessä, uudessa talossa ja viimeisin viereisen vanhemman talon alimmaisessa. Paksu poikamies Blom asui viereisessä kolossa, muiden nimiä en muista. Jehovalaiset saivat kerran kovaa kyytiä toimestani kun olivat ängenneen sekoittamaan sairaan S:n päätä entistä sekavammaksi poissa ollessani. Eivät olleet hoksanneet, että saatan joskus saapua kotiin hieman aikaisemmin. Kuljin silloin Muaningalla töissä. S pitikin seuraavalla viikolla köijätä sitten Harjamäkeen kun jeesukset tajuntaa pieksivät.

Ei tarvi kenenkään kysellä miksi niin vastenmielisesti suhtaudun lahkolaisuuksiin.

25.3.2021 torstai

Kevättä se vain todistaa kun  aamuiset heräämiset aina vain aikaistuvat.

Revontulia (pikemminkin haaleanvärisiä revonhäntiä) oli idäntaivaalla aamukolmelta. Kuukin kohta täysi. Hyvätunnelmaisia olisivat aamuyönhetket jos jaksaisi niitä joka aamu herätä ulos kuulostelemaan. Mutta samapa taivaantulille; hetken hekumaa kaikki täällä.

Islannissa purkautuneen tulivuoren luokse on syntynyt pieni kansainvaellus. Paistavat vaahtokarkkeja ja makkaroita laavanvirtojen hehkussa. Se voisi olla omanlaisensa kokemus minustakin.

Lähden ajeleen Iisalmeen kun klo on 06.

klo 17.30 Um

Maalasin maalattavat ja keittiön seinänkin toiseen kertaan vaikka siinä oli suht hyvät entiset pohjat. Kolojen paikkaukset peilautuivat vielä eilisten telausten lävitse.

K-Raudasta kävin isännän laskuun uuden altaan ja kannakkeet kiinnityspultteineen. Purin vanhat kalusteet pois ja vaihdoin altaan. Vesiputkissa oli jälkiasennuksena laitettu sulut, että se helpotti hommaa. Paikkasin silikonilla edellisten kalusteiden ruuvinreiät. Saattaa olla, että vettä on ehtinyt väliseinään ja seinämaton alle ujua. Se ilmenee sitten aikanaan hajuna tai kuivaa aloilleen hajuttomaksi jos seiniä ei uudelleen rei´itetä.

Huomenna kovat loppuputsingit.

Aamulla kävi tuleva vuokralainen, nuori tyttö isänsä kanssa. Kovastihan tuo mieltyi kämppään, mutta niinpä se lapsuuskodista ensi-irtaanutujalta usenikin tuntuu. Väljä asunto yhdelle. Mutta jos opiskelemaan tulee, voi siihen ottaa kämppiksen sitten. Tai vaikka töihinkin. En saanut aikeista selvää eikä se mulle kuulukaan.

Lähtiessä viereisen kerrostalon pihalle tuli mustalaisnainen tupakalle. Pysähdyin jututtamaan. Kysyin, tunteeko hän Kyöstin ja Rikun. Sanoi olevansa samoja hagerteja. Utelin lisää ja hän kertoi, etteivät he enää asu Aurankadulla jonne olin tekemässä "Kiven" kanssa hevostallia. Helenasta kun  kysyin, hän sanoi, että hän on kuollut: "Aortta repesi". Kummasti muljahi mullakin rinnassa. Sanoin, että Helena keitti makoista kahvit.

Sen aikainen kaverini "Kivi" tappoi itsensä kun diabeteksen seurauksena alettiin häneltä jalkoja lyhennellä.

klo 21

Nukahdin sohvalle ruokailun  jälkeen. Laitoin kuiten saunan lämpiämään ja löylyttelin päivän maalinhajut ja hiet pois.

Kuutamon kirkkaus korostuu koska hanget valkeat nietokset. Keli nollassa muuten.

26.3.2021 perjantai

Tälle aamulle en pysty käpytikkojen lukumiärä kovin tarkkaan laskemaan. On niitä ainakin kymmenen. Soidinmenot niillä ihan selvästi. Ja ihan entivanhaiset kun on porukkaakin.

Hauska: kun myyrä pisti nokkansa hankireiästä niin tikka kerkesi nokkaista sitä.

Tänä aamuna olisi hanki kestänyt käydä hiihtelemässä. Täytyy kuiten lähteä Iisalmeen tekemään loppuputsinki.

27.3.2021 lauantai

Eilenillalla olin niin väsynyt, että Iisalmesta tulon jälkeen en yrittänytkään saunanlämmitystä. Nukahdin varmaankin jo 20 aikoihin. Heräsin sitten vaille yksi. Radio oli jäänyt Yle vega-kanavalle. Jossakin vaiheessa lauloi P.Mustajärvi pitkästä kuumasta kesästä jonka sanat vaihtuivat kuumiksi kalsareiksi. Ihan kuin Eva Tigerstedin "Klasariparatiisi"-ohjelma jota luulin ensikuulemalta kalsariparatiisiksi.

Näin myös unta Jounin työmaalta Raumalta. Tai ehkä se oli Laitilassa koska mestarina oli Kylä-Kailan Eerik. Tehtiin uutta pankkia jonka toiseen päähän oli suunniteltu suursikala. Sikoja juokseneteli jo telineiden alla ja päällä ja rakennustarvikkeiden väleissä. Niitä makaili myös eristepaketeissa joita olivat repineet muoveistaan pitkin tantereita. Minä hitsasin holvin päällä kontallani elementtien kiinnikkeitä ja toiset pitelivät niitä vatupassissa. Joka kulmalla oli joku tiirailemassa. Sataa tihuutti ja miehiä vitutti. Minuakin joka olin kehnoin hitsari koko porukasta.

Oli siinä remontoimassani osakkeessa pinttynyttä likaa muutamassakin katvepaikassa. Sähköhellaa ei varmaankaan ole sen uusimisen jälkeen siirretty siivouksen tieltä kertaakan pois. Takaa ja väleistä olisi voinut tutkia, mitä viimeisen kymenen vuoden aikana huushollissa on ruuiksi kärryytelty. Samoin oli pesutilojen laita kun rupesin tarkemmin luutun ja raspin kanssa kumartelemaan. Mutta aikani siivoiltuani huoneisto jäi vähintään tyydyttävään kuntoon ja raikastuikin ehkä hieman.

Puutarhuri on lomalla ja toi Iisalmeen minun ison kuappasirkkelin. Vein sen Kaarakaiselle jonne vein jo aiemmin laserinkin. Yrittävät korjata ne ja sitten soittavat kun valmis. Onhan se hakumatka sitten, mutta tarpeellisia koneita molemmat seuraavaa remppaa ajatellen.

Käytiin pullakahvilla Louhenkadun konditoriassa. EP:kin tuli kun soitin ja pyysin (entinen siskoni mies). Ei olla nähty aikoihin. 

Kivakuutamoinen yö. Täydet hanget ja vain muutama aste pakkasta. Kaupunkien valot eivät ole riesana, mitä nyt Nurmeksen suunnalta kajastelee. Ja vähän kylältäkin.

Pitäisi saada nukutuksi. Puutarhuri aikoi tuoda Gaiuksen tänne pinoamaan halakoja. Voipi hän jäädä itsekin jos jaksaa. Paulus ei tule kun sillä ensi viikko on koeviikko. Eliaskin on tullut lomille, mutta on niin väsy ulkopalvelusta, että aikoi nukkua paljon.

Puutarhuri ja G tulivat puoliltapäivin.

28.3.2021 sunnuntai

Olipa aamulla käpytikkoja ruokinnalla hurjat määrät! Vähintään kymmenen, mutta koska niiden toistensa hätyyttely oli niin kiivasta, ei laskeminen onnistunut. Ehkä valokuviin joitakin tallentui.

Yhden tikan kohtalona oli ikkunaruutu. Sen oli Vinha sitten syönyt. Hangella vain värikkäät sulat ja höyhenet tuulen ajamina viimeisestä matkastaan viestitti. Minua harmittaa.

Eilen rekisteröin ensimmäisen mustarastaan. Ja tänään saapuivat keltasirkut ja järripeipot. 

Kuusenjuuren automaattiin täytyy tuoda täydennystä. Lie jo 150-200 kiloa hakanneet kupuihinsa he.

Puutarhuri jäi viikonlopksi. Jaksettiin pinota kaikki halot ja saunalle sahaamani pölkyt pilkottuani aseteltiin nekin katokseen kuivumaan. Saunapuut ovatkin miltei kaikki. Tänne Kniin ajettiin peräkkäin illankorvassa eikä nyt jaksa yhtään mitään tehdä!

29.3.2021 muanantae

Pölökkymäisiin hommiin aloin tänäänkin. Kiipesin tikkailla Harryn suuntaan kallellaan olevan koivun puoleen väliin ja sahasin sen vaaraa uhmaten poikki niin, että se kaatui kuitenkin turvallisesti sohjoiseen hankeen. Ales tullessa pätkin sitä lisää ja loput sitten maassa. Nyt pölkyt ovat omalla puolella kasassa ja odottavat, että Paulus voimailee sovitusti ne pilkkeiksi. Kuntosalille meno on kielletty, niin siinäpä ulkoilmasellaista sitten.

Kiipesin omallekin katolle ja ruuvasin nuohoojalle kulkusillat jotka ovat seinän vierustalla odottaneet ainakin vuoden. Ei se kovin helppo homma ollut kun on niin jyrkkä katto. Mutta en pudonnut eivätkä työkalutkaan. Yksi täkkipultti kieri lappeella olevaan lumitönkyrään, mutta sitä en lähtenyt talteen urheilemaan.

Keräsin työkaluja ja ison kompressorin pakettiauton takatilaan. Nyt on sekin, muutamalla satasella iisalmelaiselta jobbarinnuljakkeelta ostamani Wv Caddy täynnä tavaraa. En aio pitää tuota kampetta kauempaa kuin on tarvis. Vien vaikka paalitettavaksi hajottamolle jos yhtään alkaa reistailemaan.

Huomenna lähden Um. Siellä on vielä niiden pilkkeiden teko ja sitten ensi tiistaina alkaa seuraava rojekti.