9.12.2025 tiistai
(Kolmanneksi viimeinen kohtaus)
Isä, nyt en tiijä minne pittää männä?
Katoppas ylös, pimmeessäkin taevasta vasten näkköö missä polun ura kulukoo.
Mänisit silti eellä.
Opettelehan, poeka.
(Toiseksi viimeinen kohtaus)
Toisessa padassa on valkeaa ja toisessa mustaa vettä. Patojen sisältöä vartalolleni valuttelemassa heiluu kevyin rukkasin maitolaiturin kokoinen, uuttera mies pajasepän tamineissaan. Suuressa kourassa sillä on ukkivainaan halkeillut pahkakauha.
Valkea vesi oli kylmää, musta sopivaa.
Valkea avaa silmät, musta sulkee ne.
(Viimeinen kohtaus)
Vuoteen vierellä seisoo pitkä nainen. Esittäytyy Leenaksi ja rapistelee mansetin käsivarteen. Lykkää korvaan lämpömittarin kumisen kärjen. Sanoo: Kolmekymmentäkuusi ja kuusi. Ja: 137, 78. Syke 49.
Tännään peäset kottiin, sanoo pitkän Leenan suu. Ota nämä särkyleäkkeet, kohta tulleepi oamupuuro. Sittä on leäkärikierto ja vaehetaan sullen kotiutumistamineet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti