Euroopan ja Venäjän rottaongelmat

27.11.2022 sunnuntai

Eilenillalla Puutarhurin kanssa Napiksella humpalla. Porukkaa oli mukavasti. Gini... -eiku Sinitaivas ja Neitoset puhalsivat torviinsa tanssintahdit. "Eräs T"; tuntuipa mukavalta tanssittaa pitkästä aikaa.

Sain lääkäri Martti Johannes Siiralan päiväkirjat 1914-1918 tahkottua viimeinkin loppuun. Esipuheineen, kuvineen, merkintöineen ja loppuosan selitteineen 442 sivua paksulle paperille painettuna kirja oli suht tukeva käänneltävä vaikka sen nipistimillä vanerilevyalustaan jokaiselta kulmaltaan sängyvierikorokkeelle kiinnittää kötöstelinkin.

Viimeisen päiväkirjansivun (23.12.1918) lopettelupuheiden ja "Siirilleni-testamenttaamisen" lomaan Martti piirustaa: "Keskeytys. Kävin kantamassa ja kaatamassa Airin vannaveden kylpyammeessa pihalle. Kovan lumituiskun nostattamien nietosten vuoksi  emme voineet vettä kantaa ojaan saakka, niikuin olen tähän saakka vaatinut."

Vastaavanlainen "vanna", meilläpäin pesusoikoksi sanottu, oli viimeisempien sotiemme jälkivuosikymmeninä Unimäen penskalauman pyllynpesuastiana Äet-Gunillallakin. Sellaisen raato löytyi metsäkoneiden telaketjujen litistelemänä risukosta kun vaientivat viimeisiä Vanhojen Metsien korpienkuiskintoja.

Se oli hyvin muotoiltu, sinkitystä pellistä tehty todellinen käyttökapine, jollainen luultavasti löytyi melkein kaikista lapsiperheistä siihen aikaan. Koristeeksihan tällaisia kamppeita antiikkikaupoista ja huutokauppakeisareilta modernit lajikumppanit niitä nykyisin hankkivat isostikaan miettimättä, minkähänlaisissa nurkissa lienevät pyörineet kun oikeassa käytössä ovat olleet.

Tuleepi tässä miettineeksi, että koska minulla funktiona merkintöjeni jatkamisesta aina vaan ovat omat lapseni, että lukevatkohan he näitä kun poistunut leipäjonoista olen muttaettä lukeeko kukaan enää sadan vuoden päästä näitä kuten Siiralan sadan vuoden takaisia merkintöjä on nyt jälkipolvet voineet tavailla?

Vaarallisia aikoja elämme jälleen kun lajimme brutaalit tuhovoimat irvistyttävät allakoiden lehtiä käppyrälle. 

Yksioikoisesti asiaintuntijoiden, historioitsijoiden, elämäkertureiden, antropologien jne. miljoonat ja miljoonat kirjoitukset ja hutkimustulokset jos imuroisi samaan säiliöön, painekeittäisi ja purkittaisi voisi kyljen tekstiin kirjoittaa seoksen yhteenvedoksi "Homo Sapiens-Lebenstraum".

("h"utkimustulokset, hih)

Se voisi olla lajimme testamentti jota tuskin enää ns. järjelliset olennot olisivat jälkeemme availemassa. 

Sellaisen mahdollisuus voi olla tietenkin olemassa joten varoitustekstissä tulisi olla symbolit myyttisen Pandoranlippaan ominaisuuksista.

Tontinrajoilla olevista tuijista ovat ainakin vihervarpuset löytäneet siemenravintoa. Kelvannee nuo muillekin siemenillä niukkaruokaisten aikojen ylitse sinnitteleville nokkaeläimille. 

Kaupunki on kieltänyt -tai kieltämässä- lintujen ruokinnat ihmisten toimesta rottaongelmien takia. Yhtään patukkahäntää tai niiden jälkiä en ole kyllä näillä kulmilla nähnyt, mutta kaupungin toisella laidalla ne jo jyrsivät ihmispönttöjen nurkkapieliä ja mylläävät vinttien eristeissä.

Yksi rottien yhtä´äkkisen ilmaantumisen syy lienee vanhan KAKS:n massiivisten rakennusten purku, jonka viemäri- ja putkistolinjoissa ja betonielementtien onteloissa tuhansien rottaperheiden piilokodit ovat sijainneet; mitä tekee rotta kun nurkkaan ahdistetuksi joutuu?

KAKS:n tontilta ne pääsevät vaeltamaan karkuun toisin kuin Moskovasta se yx Zaatanan Rotta!

Sale 70%

21.11.2022 maanantai

Miinus 3°, pilivistä, pimeää vielä puoli kahdeksalta aamulla. Mettään alan kopeutua silti.

Tulevat mieleen ennen armeijaa kokemani savotta-aamut kun Styhrin Ramin Datsunin valojen odotin Huapalahen suunnasta tien montuissa heittelehtivää keltaista kiilaansa pimeyttä halkovaksi.

La menin Kniin hoitamaan yhden tärkeän asian ja tulin eilen takaisin tänne Um. Täytyy käyttää kuivat, lumettomat marraskuun päivät niin jää vähemmäksi keväinen hangessa uppurointi.

To pitänee olla kaupungissa taas takaisin kun tilailin palotikkaita kahteen päätyyn, mutta ei se ilman rautakaupassa käyntiä onnistunutkaan.

22.11.2022 tiistai

Pimmeestä pimmeeseen lähimetässä koivujen kimpussa ruhvelsin. Peruutin peräkärryn Kaivonkorvelta lähtevän polun suulle, kannoin pölökkyjä kyytiin ja ajoin ne rantteelle ja pinoon. 50 metriäkin kantomatkaan helpotusta tekee jo ihmeitä ehtimisessä ja jaksamisessa. Oli kyllä näläkä kun lopetin sillä aamupuuron energialla koko pvn touhusin.

Vinha haukkui oravia monet tunnit kuten muinakin päivinä. Saa kylliksensä sitä tehdä kun kaupunkioravien perään ei päästetä. Vapaat metsänoravat puittavat pitkiä matkoja sen edessä ja lie koiralla lystiä jos ei sitten harmita, kun ei kiinni kuitenkaan saa. 

Aamulla tuli pikkutikka jyväkaukalolle. En kerennyt kuvaa ottamaan eikä sitä sen koommin näkynyt, mutta enpähän kyllä jouda varsinaisesti kyttäämäänkään.

Tinttien vilske on totutunoloista, ja käpytikkojen, oravien, närhien. Viritin jo aiemmin pari rautalankaa automaatin alalaitaan etteivät närhit ja orkut kaikkia jyviä päivässä parissa  piiloihinsa kanna. Nyt isommat ruokailijat joutuvat tyytymään maahan variseviin, yksittäisiin jyviin ja murusiin.

Tinttien ruokinta käy kyllä niin kalliiksi, että joudun tätämenoa lopettamaan tuon luonnon normaaliutta rikkovan touhun. Miten kävisi Unimäessäkin harvinaistuvien hömö- ja töyhtötiaisten kun niitäkin vielä täällä ruokinnalla näkee? Ja muutama varpunenkin on vakiokävijöiksi eksynyt.

Yöllä oli jänis murusilla kun menin ulos kuselle ja lampun valokiilaan sen hetkeksi vangitsin.

Saunonut olen ja väsyttää niin maan mahtavasti. Jos maailman sodat eivät tunkisi joka tuutista silmien rei'istä aivoja painamaan, olisi väsymyksen takia uneen vaipuminen suorastaan nautinto. 

Kun itselle voin jo seuraavankin talven polttopuuvarastoa kasata ja mediatietoihin verrata tuusannuuskaksi pommitettujen Ukrainalaiskylien asukkaiden varautumisen mahdottomuutta jo nousevan talven kylmyyttä ja viimaa vastaan, niin mielen päällehän se käy. 

Jokin ruutupaperille sutaisemani merkintä sattui sytykeroskien seasta käsiini. Siinä seisoo tällainen teksti:

"Napoleonin aikana ihmisen tappaminen maksoi 200 000 markkaa, ensimmäisessä maailmansodassa 800 000 markkaa ja toisessa maailmansodassa amerikkalaisen tilaston mukaan yhden vihollissotilaan hengiltä saaminen 3 miljoonaa markkaa!" (1943)

Mikähän ihmishengen hinta onkaan nykyisessä Venäjän aloittamassa Suuressa Isänmaallisessa Teurastussodassa kun kommentoivat "asiantuntijat" toisensa perään väittävät, ettei Venäjällä ihmishengellä ole mitään hintaa? 

Teurastussodan pitkittyessä punaiset tarrat sotilas- ja siviilihenkien alesta ilmoittanevat pian halpuutuskampanjan etenemisestä kuin iltaiset prismojen lihatiskien muovikääreet -30%,  -50%, -70% ... ...

Halakoja

18.11.2022 perjantai

Jos ompelijalla on olemassa ratkoja niin voisiko asioita "halkipuhuvalla" olla halakoja?

Ilmastorikollinen minäkin: Pienhiukkasmateriaalia hommaan jokaikinen vuosi kymmeniä kuutioita joita poltan yhteensä kuudessa tulisijassa. Kaupungissa uunissa, takassa ja saunassa, Unimäessä uunissa, hellassa ja saunassa. 

Laskeskelin syntilistani lisälehdelle (sotakoneiden jyristessä alati pilvien verhoilemassa näkymättömyydessä) senkin, että erityisen saastelisän aiheutan sillä, koska kuskaan henkilöauton peräkärryllä kaupunkitarpeet 100 km/sivu. 

Korokelaitaiseen kärryyn mahtuu kerrallaan n. 2 kuutiota puuta ja vuodenkierrossa sitä kuluu n. 20 kuutiota. Elikä 10 reissua a' 200 km=2000 km/7lrt/100km + moottorisahassa kuluvat bensat ja öljyt.

Juuri kun nämä sain tähän kirjityksi, YLEn uutisiin lävähtää otsikko "Yksi hävittäjälento vastaa vuoden autoilua, ---" 

Tuo yksi lento tarkoittaa siis 200 km:n surahdusta taivaalla! 

Kun olen ollut tämän viikkoa täällä Um, niin Rissalan lentokentältä (varmaan muualtakin) jonne on matkaa muantietä pitkin 94 km, lentoja on tehty niin että jyrinä on ollut miltei lakkaamatonta. Välissä on kuulunut myös raskaamman pommikoneen määrätietoisen taivalluksen kumea möyrintä.

SotaToverien on vaikeaa pidätellä innostustaan nykyisessä militaristisessa ilmanalassa. He eivät twiiteissään mainitse puolella sanallakaan päästöjen hirvittävää osuutta kun vaativat lisäinvestointeja puolustushallinnon kalustoihin ja niillä harjoitteluun.

Ymmärrän kyllä, missä pakkorakosessa ollaan, mutta ymmärrän myös sen, että jos sotainnostukselle, joka selvästi on sotahaukkojen esiintymisissä havaittavissa ministereitä myöten, ei suitsita kohtuullisiin  mittoihin ja myös ilmastokysymyksiä mukana kuljettaen, ei siltä sektorilta hyvää ole luvassa. Se säkki on pohjaton jos mikä.

Ahneus lisääntyy, ripuli vaivaa jo.

Talvenjarrutus

15.11.2022 tiistai

Pimeää on lumettomassa luonnossa. Vajaan kuun kuppi vain pikkuisen sumun takana kehräänsä neuloo.

Äeti tänään 36525 (=100v) päivän ikäinen jos hän eläisi. Kuolemastaan unehduksiin painuneita päiviä on 9821 (26 vuotta 10 kuukautta 20 päivää).

Äiti kerkesi olla minulle äiti 13580 päivää (37 vuotta 2 kuukautta 5 päivää).

Näitä on nykyään helppo laskeskella netistä löytyvillä palveluilla vaikka tymäkkää funktiota puuhalle ei löytäisikään.

Kuvittelin kuitenkin, että nautin Äetin 100-vuotiskahveja lukiolla, kun käytiin kuuntelemassa nuorimmaisen, ja samalla varmasti viimeisen oman jälkeläisen seuraavaan opinahjoon pedatusta, toisen asteen opiskelutarjonnasta.

Kuivia olivat informaatikot siellä. Ei huumorinpilkahdusta eikä vitsintynkää suupielistä irronnut kun toistivat jo valkokankaalta jokaisen luettavissa olevat asiat.

Jos opetus on yhtä värittömänkuivaa niin en ihmettele jos Paulus on niin tympääntynyt lukiontunneilla istumisiin.

16.11.2022 keskiviikko

Talven tulo jarruttelee.

Toisin kuin pari viikkoa sitten vielä luulin talviteloille jo mökkini asettuvan, tulin silti muutamaksi päiväksi polttopuusavottaan kun lunta ei ihan heti metriäkään ole maan peitoksi luvassa. Jääpi keväälliset uppuroinnit ehkä vähemmälle. Sain luvatut hommatkin kaupungissa tehtyä, että siksikin.

Medioissa oli artikkeleita Venäjän Suuren Isänmaallisen Teurastussodan ilmastovaikutuksista jotka ovat vähintään yhtä järkyttäviä kuin ohjusten jäljet siviilien keskuudessa. 

Lisäksi sodan vaikutuksiin pitää laskea muiden maiden sodan eskaloitumiseen varautumiset. 

Sotakaluston teknologian kehittely nielee määrättömästi maapallon resursseja, ja mikä hävittäjien möyrinä taivaalta tauottomana kuuluu nytkin. Kerosiinia palaa miljardeja litroja joka ikinen päivä Euroopan taivaalla!

Sotien ehkäisyjen  kykenemättömyyden ohella YK:n ilmastokokoukset ovat yhtä tyhjän kanssa. Siellä tullaan vain lopulta allekirjoittamaan todeksi globaalin väestön joukkoitsemurha, jonka Guterres viimeksi vielä "pelkkänä" uhkana sanoi. Jos kenestä enää allekirjoittajaksi on tai että kyetään edes etänä siunaustilaisuutta Telluksen haudalla pitämään.

YK:n tarpeellisuudesta (kykenevyydestä) ei voi niin ilkeää metaforaa kehitellä etteikö se olisi totta. Viagravertaus 80 vuotiaan järjestön kohdalla ontuisi sekin kun mitkään keinotekoiset lääkkeet sen verenkiertoon tyrkättyinä eivät stondista saa jykevöitymään.

Lajimme kuvaksi YK kyllä käy paremmin kuin aikakirjoihin satuillut jumalkuvat. Mutta tätä naamiota eivät edes teurastussodat saa riisutuksi vaan sitkeästi pidetään yllä kuvitelmaa sen roolista muunakin kuin vessapaperina jolla diktaattorit pyyhkivät veristä maapallon pakaravakoa.

USA:n presidentti Roosevelt v. 1943 kun YK:lla oli yksivuotissynttärit:

"Saksa, Italia ja Japani täytyy riisua aseista ja niiden täytyy hyljätä se maailmankatsomus ja sen filosofian opettaminen, joka on aiheuttanut niin suuria kärsimyksiä koko maailmalle. - - - - Tällä hetkellä Yhtyneet Kansakunnat muodostavat historian suurimman sotaliiton. Ne edustavat maapallon valtavaa enemmistöä. Yhtyneet kansakunnat voivat ja niiden täytyykin jäädä yhtyneiksi pitääkseen yllä rauhaa estämällä kaikki jälleenvarustautumisyritykset Saksassa, Italiassa ja Japanissa tai missä muussa maassa tahansa, joka koettaa rikkoa käskyä 'älä himoitse'.  On olemassa kyynikkoja, jotka sanovat, että se on mahdottomuus. Amerikan kansa ja maapallon kaikki vapautta rakastavat kansat vaativat nyt, että sen täytyy olla mahdollista, ja näiden mielipiteiden täytyy päästä voitolle."

Kyynikot ovat siis olleet koko ajan kirkkaasti voitolla. Eikä nykyinen USA:n presidentti puhu edes nuin ehdottomasti Venäjän zaatanoista kuin vielä Rooseveltti utopioi silloisten tyrannioiden kohdalla.

Amerikka on itse ollut ensimmäisiä, joka on rikkonut tuota ilmassa muutenkin leijunutta "käskyä" elä himoitse! 

YK jos mikä on hiekalle rakennettu ja nyt sitä tuetaan ilmaan pönkätyillä, avuttomilla huokaisuilla kun yksi sen jäsenistä murskaa veto-oikeutensa lunastettuaan lihaa, luuta, rautaa ja betonia Ukrainan maaperällä pilaten samalla ilmastoa sillä tahdilla, etteivät maapallon greta thunbergit ehdi aikuisiksi kasvaa kun ollaan ilmaston lämpenemisessä siinä pisteessä jossa peli on menetetty.

Teit isäin elkää palvoko

Moskovan Zaatana meissä kaikissa

10.11.2022 torstai

Tekee hyvää pitää välillä turpansa kiinni ja kynäntynkänsä teroittamatta.

 Vae tehnöönkö?

Tapauksessani sillä ei ole merkitystä.

Yxlysti.

Teen tänäänkin ihan ensimmäiseksi salaatit ennen kuin alan ajatuksiani millekään alustalle näkyviin muotoilemaan. Luultavasti ne näyttäytyvätkin samanlaisena kuin valokuvassa salaattitarpeita pursuava keittiöntaso.

Kun Venäjän Suuri Isänmaallinen Teurastussota Ukrainassa alkoi, pakkasin minäkin suurimman osan kirjoistani pahvilaatikoihin ja piilotin yläkerran varastoihin ja sänkyjen alle, koska tunsin hirvittävän suurta tuskaa siitä, kuinka vähän lajimme valloittaman planeetan pinnalla asuu ihmisiä, jotka todella olisivat lukemastaan jotain oppia ottaneet. Tai edes lukisivat mitään. Ja että ne, jotka ovat aina lukeneet ja tietoa itseensä imeneenä ovat yrittäneet omantunnon ääninä vaaroista toitottaa, on sotkettu ja yhä sotketaan, sodan ja saasteiden sumuun ja vähättelyjen suohon.

Keidenkä kynät tänään, tämän kaikkea tuhoavan sodan keskellä saavatkaan tynkäisiä ajatuksiaan lennättää kaikilla alustoilla, ja joidenka perässä perskärpästen parvet ovat niin valtavia, että tukahduttavat kaiken oikean tiedon levittämisen mahdollisuudetkin?

Ketä täällä oikeasti kuunnellaan ja luetaan?

Sota-aiheista leipänsä tienaavia, hektisen sotataidon mestaritovereita ja ennustajapenttisiä jotka tiilikaisjärvissä aaltoja tuottavat, ne ovat nyt in.

Näitä suorastaan jumaloidaan: Entisä ja uusia sotahaukkoja ja heidän twiitinmittaisia analyysejään joissa maistuu ruuti ja napalmi, radioaktiivinen säteily ja vertailevat tilastokäyrät sotakalustojen paremmuudesta.

Tähän väliin luin Hesarista ex-oliogarkin "Mihail Hodorkovskin Venäjä joka ei katoa"-haastattelun. Se on pitkä ja monipolvinen, mutta juuri siksi sisältää myös oikeaa tietoa siitä, mitä Venäjä on ollut ja tulee aina olemaan, ja että ulkoa päin sitä ei voi muuttaa, sen muutos on tapahduttava Venäjässä ja venäläisissä itsessään.

Moni ei jaksa tuotakaan juttua lukea. 200 kansanedustajastamme ehkä kaksi ja puoli (2,5) ulkopolitiikasta kiinnostunutta, mutta hekin vain kaksi ensimmäistä riviä ja ajatus katkeaa siihen, kun älyämisvehkeen ruudulle räwähtää iltapäivälehden minkään näköistä pohdintaa sisältämätön twiitti johon täytyy ehdottomasti jotain heittää etteivät äänestäjät vain olemassaoloa unehtaisi.

Sotien syntyjen taustalla ovat aina psykologisesti poikkeuksellisesti käyttäytyvät lajitoverimme. Ne, jotka kykenisimme tunnistamaan hyvinkin ajoissa koska samat pimeyden voimat asuvat miltei jokaisessa jos vain tarpeeksi syvälle itseensä katsoo: Moskovan Zaatana löytyy keskeltä korpeimme kuiskintaa lahoavassa mökinkömmänässä petovihaa puhkuvasta, kirjoja lukemattomasta äijänkäppyrästä ihan samalla tavalla kuin Helsingin ydinkeskustan Eirasta vailla toimeentulohuolia teetä kuppiinsa kaatavasta, yliopistot käyneestä, rasistisista ajatuksista "outoja kiksejä" saavasta perheenisästäkin. 

Suurimmalle osalle homosapiens-lajin laumanjäsenistä seuraava, Hannah Arendtin ajatuspätkän lainaus ei sano yhtään mitään. Suurin osa ei edes tiedä, kuka sen kirjoittanut homo-jäsenemme on ollut.

"Totalitaaristen liikkeiden organisaation ylin kerros on Johtajaa ympäröivä lähipiiri. Se voi olla virallinen instituutio, kuten bolsevikkien politbyroo tai Hitlerin seurueen kaltainen vaihtuva miesklikki, jolla ei välttämättä ole virka-asemia. Ideologiset kliseet ovat heille pelkkä keino organisoida ihmismassat, eivätkä he pode tunnontuskia, jos fraaseja vaihdetaan kulloistenkin tarpeiden mukaan, kunhan organisointiperiaatteeseen ei vain kosketa. ... ...."

(Hannah Arendt, Totalitarismin synty "Aina ajankohtainen tiedeklassikko")

Tuo "ihmismassat" on aina tärkeä osa tälläkin hetkellä valloilleen päässyttä, vallitsevaa hulluutta jos yhtään yrittää ymmärtää.

Amerikoissa olikin juuri "hulluudenymmärtämiskoe" jonka tulokset ovat vielä pikkaisen kesken. Ehkä siellä hieman jo liikahdettiin ajattelemaankin, eivätkä "punaisella aallolla" ratsastajat sittenkään tavoitteeseensa päässeet. Silti sielläkin elämä jatkuu kahdenhorroksenväen jakamana ja ruuti on yhä ritisevän kuivaa eikä tarvitse kuin uuden villitsijätrumpin leimahtaakseen täyteen tuhonliekkiin.

Yli hautojen marssimme vaan...

31.10.2022 maanantae

Mitähän jos kellojensiirron ärsyttämänä opettelisin poes kloaikojen merkkoomisista?

Lula de Silva voitti Brasilian pressanvualit. Pelastaako yhden seniilin ukkelin vaihtuminen toiseen seniiliin yhtään aaria Telluksen ilmaston kannalta korvaamattomia sademetsiä, niin sitä suapi eppäillä.

Eikä kukaan tietenkään muista, ketä tämäkin Ilkka Taipaleen kaksoisolennolta näyttävä, mutta luonteeltaan toista taivasta edustava sämpylävartalo niin iloiten kättelikään silloin, kun edelliskerralla hallitsijan valtikkaa kourassaan piteli. Eikä se taida olla ilmoittautumassa Moskovan Zaatanan masinoiman teurastussodan tuomitsijaksi vieläkään. 

Eikä ole yksin Brasiliasta ja sen kansasta kiinni, että siellä lopetettaisiin puiden nurin tyrkkimiset, luvattomat kaskeamiset, ojitukset ja muunlaiset sademetsien tuhoamiset. 

Miettii kukin tiällä Pohjanperukoillakin elosteleva turvokas, mitä kaikkea elämälleen tarpeetonta  sademetsien tuotetta jaloistaan jäteröykkiöihin potkii, lautasensa reunoille yökkien haarukoi.

Unimäessä vaatekaappia tyhjentäessäni lonikoitui pohjilta muutaman muun lehden seasta kouraan Ydin lehden numero 6 vuodelta 1998 (Rauhaa kohti-71 vuosikerta) jota jonkin aikaa annoin postilaatikkoon kolahdella. Ei tuossa muuten mitään merkillistä ollut, mutta koska kannessa nätisteli silloinen ulkoministeri Harja Talonen.., äsh, Tarja Halonen ja koska kuvan yhteydessä mainitaan Venäjä, heräsi kiinnostus myös sisällöstä.

Petyin  kyllä. Yhtään spekulointilisää nykyiseen eurooppalaiseen Venäjän aloittamaan sotatilaan Halosen silloisista mielipiteistä ei irtoa. Toimittajan kysymykset ovat ympäripyöreitä ja niihin vastaa yhtä ympäripyöreästi rutinoitunut haastateltavakin. Moskovan nykyisen Zaatanan nimi ei vielä edes vilahtele, Jeltsin kyllä ja silloinen Venäjän piäministeri Primakov.

Otsikkossa ja ingressissä sanotaan melkein kaikki jutusta irti revittävissä olevat asiat.

"Ulkoministeri Tarja Halonen kehottaa malttiin Venäjän muutoksessa: Vasta poliittinen vakaus mahdollistaa talouden kehittämisen"

"Ulkoministeri Tarja Halonen kehottaa Ytimen haastattaelussa venäjän hallitusta toteuttamaan maltillisesti, mutta määrätietoisesti lupaamiaan uudistuksia. Hänen mukaansa EU ei jätä Venäjää pulaan, mutta suhtautuu aiempaa varauksellisemmin avun antamiseen. Halosen mukaan Venäjän alkusyksyn hallituskriisissä oli hyvää se, että nykyinen hallitus ei enää ole presidentin hallitus. Lisäksi kriisissä toimittiin perustuslain mukaan, mikä antaa lupauksia jatkuvuudesta ja demokratian vahvistumisesta."

"Tarja Halonen kehottaa...", hih!

Venäjän kaikki silloiset mahdolliset lupaukset, ja varsinkin demokratiakehitys, ovat nyt sullottu vain yhteen suuntaan aina avoinna pidettyyn vankileirien saaristoon.

Kaveri välitti juuri Halosmeemin, jonka tekstiosuutta epäilen tarkoitukselliseen moodiin muokatuksi.

Pitäisiköhän tekstin aitoutta kuitenkin pureskella ennen kuin nielaisee, vaikka kuinka tekisi mieli ex-presidenttiä Venäjään suhtautumisensa naiviudesta moukaroida?

Onko TH oikeasti voinut näin ääliömäisesti vappupuheessaan sanoa? Mistä tämän voipi luotettavasti tarkistaa? Tarjalta itseltään vai SDP:n puoluetoimistosta?

TH on kuulunut poliittisen uransa ajan sosiaalidemokraattien leiriin eikä hänen tai puolueensa suhde kommunisteihin tai kommunismiin aatteena ole ollut tuon kuvatekstin kaltainen unelma.

1.11.2022 tiistai

20.22

Noniin, tämän päiväisen, lakimiehen avustuksella ja allekirjoituksin vahvistetun, virallista virallisemmin hoidetun lahjoitukseni jälkeen minulla ei ole olemassa muuta kiinteää omaisuutta kuin ns. tuulenhuuhtoma perse ja Unimäki, jonka rahallinen arvo ei päitä huimaa. Sekin saa siirtyä muutaman vuoden päästä pois nimistäni ja sittenpä olen kiinteistä omistuksista vapautettu eivätkä jälkeläiset tarvitse muuta miettiä, kuin että millähän varoilla iskän ruppi tuhkaksi krematoidaan.

Ehdottaisin Intialaista käytäntöä Unimäessä risuin ja pölkyin höystettynä suurnuotiona jos se vain mahdollista olisi.

Janakkalastakin löysivät juuri tuhansia vuosia vanhan polttohautauskalmiston, että on sitä harrastettu tälläkin maailmankolkalla.

Olen joskus ehdottanut sellaistakin, että vainajat puristettaisiin priketeiksi ja poltettaisiin lämpölaitoksissa hyötykäyttöenergiaksi.

3.11.2022 torstai

Eilinen meni miten meni, lähinnä touhottaessa kaikenlaista. Pihaa siivotessa, ruokia laitellessa, pyykkejä pestessä, tulisijoja lämmitellessä; syksyisen kolakkaa ja sankkaa sumua esiintyy. Tein pitkästä aikaa myös porkkanavelliä ja paistoin Puutarhurin mieliksi torttuja.

P jälleen flunssassa niin, ettei voinut lähteä muun lukioporukan mukana Oulun yliopistoon tutustumiskeikalle.

Lehdessä oli negrologi 12.10 kuolleesta, viimeisestä suomalaisesta SS-miehestä Sakari Lahtisesta(99). Negrologi on saanut päivän mittaan janttelijatkin liikkeelle siitä, syyllistyivätkö meidänkin kiltit äitin poijat samoihin julmuuksiin kuin mitään säälimättömät saksalaiset natsit.

Yksiselitteistä: Aseistetut, koulutetut sotilaat syyllistyvät hyökkäyssodissa aina murhiin ja julmuuksiin ymmärsivätpä he tekemisiään tahika eivät. 

1400 suomalaista SS-miestä toisen maailmansodan aikaisilla Ukrainan aroilla matkalla Venäjälle ovat tappaneet vähintään 1400 vihollisekseen osoitettua muuta ihmistä. Todennäköisesti tapettujen lukumäärä heidänkin osaltaan on moninkertainen, mutta yksikin murha per capita on murha ja sillä selvä. 

Kun he Saksaan "lisäkoulutusta" saamaan lähtivät, tekivät he sen vapaaehtoisesti vaikka Suomen valtio heille paikat kuljetuksiin (laivoihin) varasi ja maksoi, ja muutenkin kustansi koko keissin. Ketkä tämän porukan sitten ideologisesti aivopesi, niin heidät tästä ideasta olisi ensisijaisesti täytynyt tuomita.

Monelle silloiselle, sotapropagandan puhkisyövyttämälle pojalla SS-miesten yksi ulkoinen, brutaali tunnus, pääkallosuikkakin oli jo lähtemisen arvoinen asia. Ja mieliä kiihoittava seikkailu jollaista ei kotirintamalla olisi ollut tiedossa. Näin ainakin luultiin.

Ikävä heidän kannaltaan kuitenkin se, että Kaukasuksen retkellä saaduilla kokemuksilla ei sitten voinut sodista hengissä selvinneetkään rehennellä ja leveillä. On täytynyt hautaan saakka olla ihan hiljaa koko reissusta. Olla viimeisenä porukasta vainajoituneen Sakarin lailla joskus kovasti pelätty SS-mies 79 vuotta elämästään, eikä edes naapurien kanssa asiasta voi jutella, saatika että lapsilleen olisi voinut tuosta huimasta sotajotoksesta ja siellä koetuista vaaranpaikoista kertoella.

Tänään siellä samoilla aroilla missä Sakari Lahtinenkin salattavat kannuksensa hankki, toiset nuoret pojat yli hautojen marssivat vaan eikä näiden hyökkäävien nuorukaisten auta posket hehkuen tulevaisuudessa teurastusretkistään huudella...

Joka tapauksessa tämän päivän lohduttomin ja hirvein juttu ylitse kaikkien ihmissotien on otsikoltaan tämä: "Ilmastonmuutos kiihtyy Siperiassa tutkijoilta piilossa" (HS 3.10.22). 

Sen toteutumisen pahimman uhkakuvan ohittaa aikajanalle aseteltuna tehokkuudessaan vain ja ainoastaan lajimme ydinaseiden tuhovoima joilla Moskovan zaatanat ovat jälleen viime päivinä uhoilleet. Se olisikin nopeaa toimintaa tuhon toteutumisen kannalta. Eipä tarvitsisi elollisen massan kovinkaan kauaa kitua kun planeetta karrelle hetkessä kärähtäisi.

Polttohautauskalmistona jäisi  koko autio Maa-planeetta radallaan hyrräämään eikä edes Moskovan Zaatanan hännystelijäpappi Kirilin suitsukekadilon heilahdukset tuhoa olisi siunaamassa.