keskiviikko 27. syyskuuta 2017

Merkintöjä

23.9.2017 Lauantai

Aamulla varhain sumu on raskasta ja jämöttää paikoillaan kuin pumpulivuoret. Märkääkin kuin vettä sataisi. Mökki kuorsaa ja tuhisee, tai oikeammin pitkinpoikin makoilevat ihmiset. On omien lisäksi metsämiestä ja muuten vain kulkijaa majoittunut Unimäkeen kuin entivanhaan ikään.

Iltasella

Eskon pakettiautoon kaiveltiin kiviä juurakkoisesta maastosta. Vie Suonejoelle pihakiviksi kun lähempää ei löydy. Tuosta samasta paikasta on Oskari ja isä louhineet sotien jälkeen Unimäen hirsimökkeröisen uunin muuraukseen mustaa kivenlinttiä, mutta ne kivet on tullut konevoimin hajoiteltua ympäristöön.

Poikien kanssa puolukkaa muutamat sankolliset. Kävin vielä itsekseni Luikkokankaalta yhden täyden harasemassa. Metsämiehet tyhjin repuin palailleet retkiltään. Lintuja on vähän. Jäniskantaakin rutto harventanut, kuulema.

24.9.2017 Sunnuntai

Sumuiset kelit jatkuvat. Kärry täyteen halakoja. Pojat kantoivat komentelematta yhden pinollisen katokseen suojaan. Metsämiehet lähtivät aamulla aikaisin Rautalammille ja Varkauden suuntaan. Mekin tästä lähdemme harvinaisen aikaisin. Eliaksella lukiossa ensi vkolla tenttejä ja niihin valmistautumista.

Saksassa liittopvvaalit. Siellä(kin) oikealta ohitse rynnimässä natsit!

25.9.2017 Maanantai

Vanhin tyär 37 v. Kun syntyi, oli kuulas syystorstai ja ruska parhaimmillaan. Tai ainakin sellaisena haluan sen päivän muistaa. Kätilö oli kuin elämänliemissä marinoitunut, kitistynyt nahkarukkanen. Kärtyllä äänellä se komensi minut nurkkaan kun alkoi sheivata synnyttämään valmiin äidin alapäätä kolkosti romisevassa putkisängyssä.

Saksassa natsipuolue sai kyseenalaisen vaalivoiton. Merkelin puolue säilyy kuitenkin johdossa. Mutta yleistunne on, ettei lajimme ainakaan viisastumaan päin ole.


Hilloamista, puolukoiden siivoamista. Koko pv niissä hommissa. Nypin juurekset penkistä pois, siivosin, pesin ja ryöppäsin niistä pakasteita. Perhanasti Unimäkipyykkiä eikä ulkona sumussa enää kuiva!

26.9.2017 Tiistai

Hesarista Arundhati Royn haastattelua lukiessani ajattelin E.Paasilinnan piloille jo kulutettua heittoa tietynlaisesti eletystä elämästä josta vain voi kehkeytyä kirjailija, jos voi. Sitten tulevat ne, jotka eivät tarvitse minkäänmoista hikituskaa kokea vaan astuvat valmiiseen pöytään lukemaan ja nauttimaan ymmärtämättä edes, mitä jollekin onkaan maksanut, että on elänyt kirjoittaakseen. Pahimmat pullanmössöttäjät irvailevat uupuneen kirjailijan haudallakin ja esiintyvät asiantuntijoina siteeraamalla ulkomuistista hänen kirjoituksiaan ymmärtämättä sanoman sydäntä.

Lynkkausuhka Arundhati Roynkin elämän yllä koko ajan vaanii. Hän on seuraavaksi menossa Göteborgin kirjamessuille ja sinne rantautuvat myös nuo kaikkialla päätään nostavat myrkkysienet, natsit!

Tämän päivän lehdessä olllut metsätutkijan haastattelu ei sekään anna yhtään pointtia EU:n vastottaiselle metsähakkuiden lisäämisluville. Oheisotsikkokin sanoo: "Biotalous: Lähes 200 tutkijaa ilmaisee huolensa monimuotoisuudesta"

Minä yhdyn näihin tutkijoihin käytännönnäkijänä.

Kävin Unimäestä halakokuorman. Uunin lämpiämistä odotellessani könysin Vinhan kanssa melkoisen lenkin Karisuolla karpaloita katselemassa. Ei ollut, sillä ne suot ovat kauttaaltaan veden vallassa. Ehkä sitten Kuikkasuolta tai Näläkölammilta löytyy. Kirkolle menevän vesijohtolinjan ovat raivanneet auki. Sen varrella olisi melkoiset määrät reiden paksuista leppää ja muuta puuta, että jos syyssulia piisaa, kerään ainakin Unimäkeä sivuavalta linjalta rangat läjiin.

Muutapa en sitten kerennytkään eikä telkkarista tule muuta kuin suurinpiirtein joutavaa. Alan lukea ja nukahdan siihen.

27.9.2017 Keskiviikko

Sonja ja kakrut muuttavat taas! Kävin hakemassa heille kierrätyksestä sängyn. Pitää viedä huomenna.

Omenakurpitsahillosta tuli hyvää, mutta omenaporkkanahillossa porkkanat jäivät liian koviksi. Toisaalta jotkut tykkäävät että juuri niin on. Porkkanapakasteita tuli viisi litraa, eli 10 puolen litran pussia. Saman verran vielä Unimäestä, ja lanttua myös, niin on niistä muutamat kerrat höystettä keittoihin ja paistoksiin lisätä. Punasipulia tuli iso verkkopussi täyteen. Ehkä 10-12 kg. Niitäkin siis riittää ja ovat taattua luomua niin kuin kaikki mitkä itse kasvattanut olen.

Useampi kuin yksi arjen asia taas solmussa, mutta mitäpä näistä. Elän kyllä, mutta ei tästä elämästä ehdi romaania kirjoittaa sillä se elämä on koko ajan elettävänä.

Nyt illalla oli vanhempainyhdistyksen syyskokous. Kieltäydyin hallitusvastuusta, mutta edelleen jatkan varajäsenenä kun muuten ei olisi ollut halukkaita tarvittavaa määrää.

28.9.2017 Torstai

Putin ilmoittanut, että Venäjä on hävittänyt kaikki kemialliset aseensa. Uskookohan joku? Toki sillä on sellainen ydinasevarustus, ettei se niitä tarvitsekaan sitten kun ja jos...

Minä lähden nyt Unimäkeen loppuviikoksi ja viikonlopuksi. Mieli on kuin ilma, sankan sumuinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti