Merkintöjä

3.5.2017 Keskiviikko

Mitähän mieltä olisi maamme kitkuisesti edistyvästä Sotesta? Kyllä siinä ainakin puolueohjelman mukainen kokoomuspolitiikan vaikutus on suurinta. Samassa reessä tosin istuvat pääosin muutkin hallituspuolueet vaikka persut malliksi kritisoivatkin koska "tietävän kansan" kannatus on laskussa.

Leikolan kirja oli liian paksua tavaraa (liki 1000 sivua) kokonaan luettavaksi joten menin hampsimalla sen lävitse. Jäikö mitään käteen, tai aivoihin, niin se ei minussa koskaan selkeänä näy. Ehkä yhden lauseen kokoisena "viisastumisena" jos aiheeseen jokin ärsyke viittaa. Aihealue tosin oli niin laaja, että ihme jos ei ärsytysreleitä tule räpsähtelemään.

Veikon Koneesta huipparin uusi ohjauskeskus, siis liesikupu. Huuvaksikin sitä sanotaan kun  siinä ei ole moottoria itsessään. Vain säädinpainike jota näpelöimällä katolla alkaa hurista ja huuvan lipan alle syttyy valo. Laitteessa on myös viiden minuutin viiveellä imurin sammuttava ajastin. Aloinpa jo rassautumaan sen paikoilleen saamiseksi. Johto, jota pitkin sykäistään käskytys katolle, on liian lyhyt, virran tulojohdossa, syötössä, kyllä pituutta riittää. Upotan kattoon yhden ihanan asian/jakorasian että saa pistotulpallisen piuhan siihen ja hankalan pintajakarin saa unohtaa. Pitänee särkeä muutamat laatat joiden takaa kaivelen huipparille menevää mmj:tä esiin. Muistaakseni siinä on koolausten välissä sen verran löysiä.

Niin että pikkuhomma.

Selkä perskele ja jalat kipeät.

4.5.2017 Torstai

Tilasin viimeinkin nettidivarista (Hki) sen kadottamani kirjaston Aarne Kinnusen Seitsemän Veljestä ja lukemisen taito. Maksoi 10 euroa +postimaksu 2 €. Onkohan mulle koskaan ennen sattunut tämmöinen kadotus? En ainakaan muista.

Sähkömiehen sain samoille ääniaalloille. Lupasi käydä lauantaina tekemässä liesituuletinkytkennän. Huipparin johtoa löytyi rakenteista yltähypäten reilusti. Korjasin uusilla laatoilla särjetyn kohdan. Olinpa onneksi pannut talteen samaa klinkkeriä, vaikka ei sillä väliä olisi ollut koska ne jäävät piiloon huuvan taakse. Huomenna saumaan ja asennan ohjauskeskuksen paikoilleen.

Puutarhuri oli töissä iltakahdeksaan. KAO:lla Digitaalinen Kainuu-messut jossa hän oli esittelemässä rakennuslupien sähköistä hakemusprosessia.

G lievässä yskässä, mutta meni se kuitenkin jalisharkkoihin. Kulkee jo sinnekin pyörällä koska kaupungista ovat talvikelit ohitse. Lunta vielä aukeilla paikoilla on. Mäntykankaat ja kuusikoissa puidenjuuret jo täysin paljaat. Välillä rojauttelee lumikuuroilla, mutta pian ne sulavat pois.

Jalkoihin koskee.

5.5.2017 Perjantai

Ei mitään merkillistä, tavallisen tavallista arkielämää ruuanlaittoineen, pyykinpesuineen, tiskauksineen. Tänäänkin rustasin yksinkertaisesti mustaamakkaraa ja muusia ja makkaralle ehdolle paistettua porkkanakanaa. 5:n litran kattilallisen tein myös salaattia. Koetin laittaa varovasti puna- ja valkosipulia, mutta liikaa kuulema sitä tuli. 1 pieni p.sipuli ja 2 v.s-kynttä. Onko se paljon?

Kävin Vinhan kanssa kävelyllä. Se ei haluaisi ymmärtää, miksi pitää narun jatkeena häntä kuljettaa. Hyvin Paulus sen kuitenkin on liikennevaloihin opettanut. Se istuu asvaltilla kiltisti niin kauan, kunnes vihreä ukko tolppaan ilmaantuu. Jokohan se ymmärtää piipityksen vaihtumisesta kulkuluvan? Kaikkien vastaantulevien koirien persiit se haluaisi ehdottomasti käydä haistelemassa ja pahoillaan sitten vinkuu niiden perään kun estetään.

Jalka- ja selkäsärky on aika mahotonta.

6.5.2017 Lauantai

Torilla markkinat. Kävin kierroksen rojutarjousten seassa kuleksimassa, mutta ostanut en mitään, Katiskantekijältä olisin yhden ahventen surman voinut hankkia, mutta 49 euron hinta karkoitti minut hänen pyydyksestään. Varmaan tekopalkat, kuljetukset ja materiakulut kun laskee niin kohtuullinen hinta hänelle on, mutta minun lompakolleni ei. Hyvintehtyjä ja tukevasta materiaalista valmistettuja ne kaikki olivat. Elikä kun ajattelee, millaista sekundaa halpakaupat sille rintamalle tuo ja niistäkin pitää useampi kymppi maksaa, niin eipä kannata hintaa kritisoida tämän enempää. Oma köyhyyshän se vain estää kunnollisen tuotteen hankkimisen. Vituttaa ihan. Ahvenen kilohinta kaupan tiskillä on kuitenkin melkoinen, varsinkin valmiiksi fileoituna. Harvoin sitä sieltä ostoskoriinsa onkii.

On se absurdia kun muistaa, kuinka ahventa ja haukea lapsuudessa Luikkolahdelta tai Nimettömästä kannettiin selkä vääränä eikä kalansaalis koskaan pyyntivermeistä kiinni ollut. Isä rakensi harva se vuosi uusia katiskoita ja rysiinkin se itse katajavanteet haudutteli. Verkkoja toi kai Helsingistä asti koska niitä meillä kyllä riitti. Ensimmäiset saaliit jotka se niitä kulkurinkassista nostaessaan taisivat olla kuitenkin kossu- ja jallupullot.

Sähkömies kävi. Kytki kolminapaisen mmj:n ohjauskeskukseen ja ruuvasi pistorasian kattoon upottamaani jakorasiaan jonne taululta tuli syöttö. Viiden minuutin homma jonka olisin itsekin voinut tehdä, mutta kun ne määräykset... Nyt kuitenkin lieden yllä käy vaimea humina silloin kun tarvitsee ja käryt harakoiden nokkaan katolle ujuu. Parasta uudessa huuvassa ovat kirkkaat ledit joiden valossa näkee ruokiansa keitellä.

Sähkömies sanoi olevansa kotoisin Roista kun kysyin koska hänellä oli pohjoiseen viittaava sukunimi. Mulla aikoinaan oli samansukuinen kaveri Sallasta. Sanoin, että mekin muutettiin Kniin Kittilästä, mutta ei olla sen perän alkuasukkaita. Kysyi, kaduttaako niin kuin häntä Pohjoisesta poismuutto? Vastasin, että ainakin vähän, mutta missäpä sitä kerran liikkeelle tönäisty kotoisan ja pysyvän sijansa saa ennen kuin haudassa.

Tokmannilla möivät 68 sentin kilohintaan loput auringonkukan siemenet. Otin yhden 25 kg:n säkin koska Unimäessä jäisi pahimmoilleen ruokinta kesken kun tämä kevät näkyy olevan kunnon vanhanaikaisesti edistyvä, mutta lintuja on kuitenkin niin mahdottomasti.

G koko illan Hakan edustusjoukkueen pallopoikana. Oli junnuilla ollut sitten omakin pikkupeli lopuksi.

Alaraajojen säryt hermostuttavat. Selän revähtymästä kai se johtuu edelleen?

7.5.2017 Sunnuntai
 Ajoin aamusta mutkan Unimäessä. Vein linnuille syötävää, mutta en jäänyt sen edemmäksi aikaa sinne kuppaamaan. Tie kerkesi kuitenkin aamukohmeesta pehmetä liejuiseksi ja Tojotasta repesi etulokasuojan roiskeläppä. Muutenkin alkaa auto pehmetä. Sen ikään kuin "kuulee" tai tuntee istuinlihaksissaan kuinka ruosteinen metalli lohkeilee, ratkeilee ja puhkeilee. Maalit karisevat ja moottori ja voimansiirto valittaa. Kalliiksi tulisi perussaneerauskin, että eiköhän tuon japanilaisen 27 vuoden mittainen Suomenvaellus alkane olla lopuillaan.

Kylmä sää jatkuu, mutta se ei haittaa. Normaalilta tuntuu vuosien epänormaaliuden virrassa tämä. Unimäestä tultuani pesin lakanat ja tyynynpäälliset. Tuuletin tyynyt ja petauspatjan. Nyt huoneessa tuoksuu raikkaalta sillä pestytkin kuivuivat hyvin keväisessä ahavassa ja sain ne jo pukea paikoilleen. Sama pitänee tehdä poikienkin petikamppeille ensi viikolla.

Kävin illalla Vinhan kanssa lenkillä. Kun se näki sorsia Kyynäspään rannassa, syöksyi sutena niitä päin, ja koska en kerennyt flexiin peukalojarrutusta tekemään, niin molskahti se lintujen perässä uimasilleen. Sitten se yritti samaa kauempana rannasta oleville kahdelle joutsenelle. Ne hönkäisivät torvestaan töräkästi ja lähtivät uimaan kohti. Tulipahan todistetuksi, että Vinha tulee oppimaan uimasilleenkin aika helposti koska ei pelkää vettä. Eikä isojakaan lintuja.

Yöt ovat olleet unen puolesta katkonaisia alaraajasärkyjen takia. Enkä hoitoo muihinkaan vaivoihin saa. Vähiten yksinäisyyden tunteisiin.

8.5.2017 Maanantai

Mitähän lienen tänään huolehtinut?

Mietin ainakin virsirunoutta. Keskusteluissa joudun jumalattomana ja uskonnottomana kieleni taakse kätkemään syvimmät aprikointini. Uskonsa kanssa "kamppailevia", varsinkaan vakiokuvioihin niissä fakkiutuneita ei saa epäilijät loukata, mutta me jumalattoman uskonnottomat ja moisen aiheen kanssa kamppailemattomat ovat siinä suhteessa täysin vapaata riistaa. Jo se on ilkeästi sanottu, että uskonnotonkin on uskovainen koska hän uskoo, ettei jumalia ole. Mutta ketkä, ja mihin oppeihin tukeutuen käsityksen "usko" ja "uskovaisuus" maailmaan on lanseerannut? Ei ainakaan uskonnoton jolle elämänkierto ihan siltään on tarpeeksi arvokas ilman tuonpuoleiseen ja todistamattomaan, "salattuun" kurkottelu. Arvokkaamalta tämä sattumalta tänne elämään syntyminen  nyt tuntuu, kun kaiken rujouden taustaväreihin on kyennyt heijastamaan myös sen kauneuden joka mielen mykistää.

Virsien säkeistöt ja niihin sovitettu musiikki on jumalien palvonnan tukijalkoja ja aivopesuun tarvittavaa jauhetta, eivät mitään muuta. Ei niiden sisältö ja sanoma kummoisenkaan kriitikon pilkkomista kestä. Minäkin jopa kykenen siihen. Esimerkiksi virren 266 Jeesuksen Kristuksen paikalle kun kirjoittaa vaikkapa Adolf Hitlerin nimen (tai minkä tahansa nykyisinkin vaikuttavan diktaaattorin, tai Jussi Halla-ahon), niin ymmärtää jo paljon ihmisen palvonnan kohteiden tarpeesta, ja mihin se pahimmillaan johtaa. Niin kuin on johtanut uskontojen koskaan konkretisoitumien jumalienkin palvonnassa kun oikein joukkopsykoosiin on vaivuttu.

Synnymme, elämme, kuolemme. Siinä koko elämän arvokkuus, tai irvokkuus, miten nyt kukanenkin tämän pätkänsä täällä dallaa.

A lähetti Treelta sähköpostia ja pyysi jälleen asuntoasiaansa apua. He eivät ostaneet sitä joulukuussa tarjolla ollutta koska myyjä ei tullut vastaan hinnassa vaan pani osakkeen vuokralle. Nyt kyse oli okt:sta Takahuhdassa, mutta se oli purkukunnossa ja tonttinakin liian kallis; 170 000 €. Kerroin, että remonttiin menisi satoja tuhansia, tai jos purkaisikin ja rakentaisi uuden, niin jo purkukustannuksiin menisi niin paljon, että rakennusaikeet päättyisivät siihen.

Maahanmuuttajille, vaikka nämä olisivat kuinka täydellisesti omaksuneet kielen, ovat käytännön sanastot ja niiden käsittäminen kuitenkin vaikeaa. Mitenhän paljon asunto- ja autokaupoissa heitä silmään kustaankaan?

Kävin Ykkösmetallilta kysymässä, pokkaisvatko huuvan yläosaan lisukkeen. Niillä oli sellainen prässi, joka tekee metalliin kiharat jäljet joten ei se onnistu. Suosittelivat peltisepänliikettä ja alumiinipeltiä.

Koipiin vain pakottaa. Ja selkään.

9.5.2017 Tiistai

A oli käynyt katsomassa erästä kerrostalo-osaketta Hervannassa. Lähetti minulle asunnon myynti-ilmoituksessa olevat tiedot ja isännöitsijän todistuksen. Osake on kuvista päätellen erittäin siisti, keittiökalusteet uusittu äskettäin ja kaikki pinnat remontoitu. Myös kerrostaloon kokonaisuudessaan on taloyhtiö tehnyt mittavia uudistuksia. LVI-puolella ovat kuitenkin vasta suunnittelemassa parin vuoden päähän tutkimuksia jotka luultavasti sitten myös toteutetaan. Tässä onkin sitten se ainainen asunnonostajan painajainen, että kuinka paljon tuleva remontti lisää vastikemenoja ja miten paljon siitä aiheutuu asukkaille remontinaikaista haittaa. Lähetin asunnonvälittäjälle sähköpostia, että soittaa minulle niin kyselen tulevista remonteista tarkennuksia. Ainakin tinkiä pitää hinnasta jos kerta jo ostovaiheessa on taloyhtiössä tiedossa mittavia remonttikuluja.

Maalasin yläkerran keittön lattian. Väri on siniharmaa.

Tänään hieman loivempaa on koipien särky.

10.5.2017 Keskiviikko

Asunnonvälittäjä soitti Treelta. Juteltiin aikamme ja lähetin A:lle sähköpostia muodstuneesta mielipiteestäni asunnon suhteen. Ehdotin hintatarjoustakin jossa alin tarjous oli 10 000 pienempi kuin lähtöhinta ja parin tonnin korotuksilla sitten pari yritystä. Saa nähdä, mitä tekevät. Tampere on uutistenkin mukaan kuitenkin niitä lähitulevaisuuden kaupunkeja jossa asuntojen hinnat tulevat nousemaan, joten sijoitus saattaisi olla jopa kannattava, ja että sen saa sitten aikanaan helposti vaihdettuakin kun sijainti Hervannassa on hyvä ja talo kokonaan peruskorjattu. A:lla ja S:lla on jo lastenhankkimiskaavailujakin, että nyt toimeen on tartuttava kun se mahdollista töiden ja muun suhteen näyttäisi olevan mahdollista.

Tein itse edellisen huuvan osista sen yläosan. Vähän piti rälläköidä, mutta kyllä se kelepaa. Ja yksi ylimääräinen saumakin tuli kun ei riittänyt pellissä pituus. Saapi se välttää, oli ainakin halapa.

Lähtisinkö Unimäkeen jo tänään?

En lähtennä. Aloin polkupyörien huoltamisen kanssa noitumaan. Puutarhurin Tunturista meni ähertäessä vaihteet sekasin ja kun alkoi sataa lunta, lopetin homman sadatellen. Ja kaikissa pyörissä satulatkin päin persettä!

Eliakseltakin puhkesi ensin uudemmasta ja sitten vanhemmasta varapyörästä takarengas. Kohta tietysti sama toisillakin pojilla. Keväällä esiintyy lasisirotelmia ajoväylillä.

11.5.2017 Torstai

Pidän äitienpäivää pojille niin tärkeänä, että vaikka lasteni äiti ei enää minusta välitä millään tavalla, niin hain Hommoojalta ruusun ja Prismasta täytekakun. Meinasin ensin, että paistan pohjat ja teen itse, mutta ehkä parempi tuo ostettu, ainakin ulkokuoreltaan nätimpi. Paikallisen leipomon kakkujen hinnat järkyttivät: 32 euroa halvin ja kallein neljäkymppiä. Siksi Prismasta, siellä se maksoi 14 euroa. Halvin olisi ollut 9,90. Iso ruukkuruusu maksoi 15 euroa. Ostin myös anopille yhden pienen, keltaisen ruusun. Sen hinta oli ainakin kohtuullinen: 2,95.

Yritin vielä korjata Puutarhurin polkupyörän vaihteita, mutta kyllä siellä jokin muoviosa on niin kulunut, ettei ne toimi. Tai sitten en yksinkertaisesti osaa sitä oikein vaikka katsoin juutuupista kyseisen Shimano-mallin huoltovideonkin. Tympii tuommoinen rassaaminen jossa ainoa näkyvä on rasvasta mustat nyrkit.

Vaihdoin E:n pyörään ehjän sisuskumin ja hjatkoimme eilen aloittamiamme huoltotoimenpiteitä. Lähinnä vaihdevaijereiden kiristelyjä, rasvausta ja satuloiden nostamista. Myös jarruja piti säätää ja ilmaa renkaisiin lisäillä.

Jää tänäänkin  Unimäkeen lähtemättä. Ehkäpä sitten huomenna.

Selkä-jalkasärky on valumassa minusta poispäin. Nyt koskee vain oikean jalan pohkeeseen, ja tosi kovasti.

Jäin tollottamaan Pauluksen kanssa vuonna 1947 rakenneltua mustavalkoelokuvaa Rouva Muir ja kummitus. Sopivan kiehtovasti lapsellinen elokuva vaikka en aikoihin ole viitsinyt vanhoihin elokuviin aikaani tuhlata. Enkä paljon muihinkaan. Luen mieluummin vaikka kesää kohden se vähenee.

Kirjoittaa tekisi mieli. Mielikuvituksessa on pyörinyt 28 novellin sikermä, mutta en ole saanut kuin ensimmäisestä kirjaimen A kirjoitusohjelmaan painettua. Siis aika mahdotonta, että siitä mitään tulisi.

Trumpin viimeinen tempaus CIA:n pomon poispotkiminen palliltaan on pannut pyörremyrskyn amerikkalaiseen politiikkaan. Huvittavaa, sanoi jääkiekkovarusteissa "sattumalta" haastattaeluun tavoitettu Venäjän diktaattori.

12.5.2017 Perjantai

Aamulla heräsin harvinaisen miellyttävän unen näkemisen loppuhuipennukseen. Se oli kuin elokuva jossa itse näyttelin. Oli hyvä nousta päiväänsä semmoisen jälkeen.

Nyt, kun pojat ovat lähteneet koulutielle ja Puutarhuri töihinsä, alan pakkaamaan ja lähden pikkuhiljaa viikonlopuksi Unimäkeen. Minulla kun ei äitiä eikä hänen sijaistaankaan enää ole, niin sepä on sama sitten synnyinsijoillaan äitienpäiväkin viettää. Pojat saavat omin päin herätä su-aamuna äidille kahvin keittoon ja korttienjakoon. Sanoin  heille, että on se hienoa, että teillä on hyvä äiti joka rakastaa ja huolehtii. Ja onhan hän, en sitä voi mitenkään toiseksi mennä väittämään. Suren vain sitä, että suoria tunteita ei enää meidän aikuisten välillä esiinny.

Mutta entäs jos se on ihan luonnollinen asia kuten Puutarhuri kerran tiuskaisi; "Lapset on tehty, ei tässä muuta enää tarvita kuin heistä huolehtimista."