Punaisen Kiven Kyy

26.7.2023 keskiviikko

Nukuin pitkään, elikä 08aan.

Näin unia intiaaneista, ehkä muistakin alkuperäiskansojen edustajista. Viidakossa rymyttiin, mutta äkkiä kaikki puut ja pensaikot katosivat ympäriltä pois. Jäi vain lohduton autious, toisaalla mutavelliä, toisaalla tuuli pyöritti kuivaa tomua spiraalinmuotoisiksi patsaiksi. Herätessä ajattelin, että jos olisin lapsi, olisin intiaanipäällikkö Punaisen Kiven Kyy.

Eilen kerkesin käydä kolmella kanttarellipaikalla ja kaikissa keltaiset hatut olivat nousussa sammalen ja muun maapärtön seasta. En kerännyt vielä, antaa turvota muutaman päivän.

Käyn tällen päivällen keräämässä Perssilimälampien ympärystän lakat. Ehkä sieltä sankollinen irtoaa.

Uutisten mukaan avaruusäärettömyyden syrjäytyneimmän planeetan -Maan- kuivimmissa osissa maastopalot riehuvat ja märimmissä paikoissa elollinen ja eloton massa hukkuu tulviin ja mutavyöryihin. 

Ja siellä missä luonto ei omia voimiaan käyttele, siellä sen pinnalla piipertelevä ihmislaji moukaroi ja saastuttaa teollisuudella, kulkuvälineiden päästöillä, syömällä liikaa, alituisella uuden rakentamisella, asvaltilla, ruudilla, rautaromulla, räjähtämättömillä ja räjähtävillä ammuksilla, koskaan häviämättömillä sirpaleilla tämän ainutlaatuiseksi evoluutioituneen, magneettisen, tulisen metallisydämen kuorta koskaan ennen kokemattomin voimin jälkeen meterotiittipommitusten, jotka tziljoonia tiimalasin kumoamisia sitten auttoivat planeettaa sen synnytystuskissa.

Kaikilla tuhotoimillaan yksi maapallolla vuokralaisena oleva kolhoosilaji -ymmärtäen tai ymmärtämättään- hoitelee Maa-planeetan saattohoidon. 

Menossa on kautta orgaanisten eläväisten aikain massiivisin Poltetun Maan taktiikka poikkeuksena vain, ettei siitä polttajakaan pois kykene vetäytymään.

 Iltasella

Palokärki Kaivonkorvella, ja tikkoja. Kyyhkynen nurmella, ja mustarastaan lapset.

Keräsin päivällä puoli sankollista lakkoja. Metsäautotien kääntöpaikan ravista nostelin sankooni myös "kastikelihat" syömiseksi (kantarelleja siis). Uusia pottuja ei pellosta vielä irtoa vaikka kukkaan jo ovat puhkeamassa. En ole kyllä vielä kopaissutkaan. "Sissipotut" metsässä taisivat jumittua honteloon varrenkasvuvaiheeseen.

Mustikkaan ei tarvitse näillä kunnailla tällen syksyllen vaivautua. Puolukkaa kyllä tulee.

J.Suarikiven "Purraan mustaa säkkiä ja ehtoollisleipää"-kolumnin kommenttiosasto ryöpsähti laukkaan. Osallistuin dialogiin muutamalla kommentilla. Pitäisiköhän ne kopsata tänne muistojen luatikkoon?

Päätä jomottaa. Saunakaan ei helpottanut. Ja panettaakin.

 27.7.2023 torstai

Makoiluksi&lukemiseksi menee kun kaataa vettä.

Tuolla nelivuotiaalla kuusentaimikolla kaksi raivaussahamiestä sinnittelee, mutta he saavatkin siitä hyvät korvaukset jos on lähellekään samat taksat kuin ennen aikaan. Lienevät virolaisia kuten viime vuonna lähistön muilla taimikoilla vaikka rekisterikilvet valkoisessa autossaan ovatkin suomimallia.

Minäkin kykenisin vielä sahan kanssa tuonne murrokkoon kompastelemaan, mutta olisinko yhtä sitkeä enää, niin sitäpä en pääse kokeilemaan.

Hesarissa debatit rasismista ja maahanmuutosta yltyvät. Aamulla Timo Soini kirjoitti mielipiteensä otsikoiden sen "Purran perus­suomalaisten ideologia ei vastaa enää alku­peräistä", ja sen jälkirimpsuun piti itsenikin sohaista:

HS 8:50

Populistiselta politiikalta, jota vennamolaisuus ehdottomasti edusti, puuttui kestävä taikinanjuuri. Siirtolaispolitiikalle, jolla Vennamo esiin ratsasti, ei asioiden kuntoon saattamisen jälkeen enää ollut tarvetta joten uutta vakavasti otettavaa aihetta ei enää ollut näköpiirissä. Ainakaan sellaista, jota eivät "vanhat puolueet" jo kiitettävän hyvin hoidelleet.

Vasemmistolla, keskustalla ja kokoomuksella juuret ovat koetellut jo itsenäisyydenalun mylläköissä, joten ei niitä aivan helpolla poikki saada vaikka hieman nirhaantuvatkin poliittisissa mittelöissä.

Me näemme historiattoman vihreät-puolueenkin nyt oikeissa ongelmissa kun myös "vanhat puolueet" ovat ottamassa pakon edessä osansa "vihreistä arvoista" vaikka hirvittävästi haparoiden sen tekevätkin.

Vennamolaisuuden täyttökivillä sen ajan mukaan betonoiduille perustuksille valaa kötöstelty perussuomalaiset-puolue on leijunut ja edelleen leijuu puoliksi ilmassa ilman ravitsevaa mettä varteen nostavia juuria ja siksi erilaiset "ilmaveivit" tapahtuvat sutjakkaasti kuin Timo Soinilta sanomistensa mutjauttelut.

Ihan hyvin voi arvailla, että "armonlaukaus", joka keskustapuolueelle persujen puoluesihteerin suulla jo annettiin, kohdistuukin siihen itseensä nyt, kun puolue ihmis- ja luontoarvoja mustelmille mukiloi.

Keskusta sen sijaan nousee takaisin alkiolaisille juurilleen entistä vankempana poliittisena toimijana.

Huomionarvoista on sekin, että Vennamolaisuuden pesänselvitys on vielä tekemättä ja jos Soini sanoo Veikkoa poliittiseksi esikuvakseen (isäkseen), on isänmurhakin tekemättä.

28.7.2023 perjantai

Paskamainen puhelu tuli aamuyöllä. Joku murahteli luuriin uhkailevia joutavuuksia parin lauseen verran ja klik! Tuskin se mitään oli, mutta vituttaa silti.

Unessa olin Sanna Marinin kanssa Salessa. Se tuli käymään Um eikä mulla ollu mitä tarjota niin rouva sanoi, jotta käävään kaapasta hakemassa. Ison paperikassillisen Sanna kaikkea osti, mut minnehän lie pannut kun ei näy... Oesko vieny kellariin kun ei jiäkuappiin mahtunna...

Ei Sanna Marin puolta päivää kauempaa Unimäessä viihtyisi. Viimeistään kun pitäisi huussiin rykäisylle lähteä, se kutsuisi taksin ja painelisi lähimpään sisätoilettiin asialle. Saatika että jos kanttarelli- tai marjametsään mentäisiin ja pitäisi katajapuskan taakse kyykistyä ja sammaleeseen pyyhkäistä...

Niin ihminen tottuu hyvälle, mutta jos pakko olisi, tottuisi Marinin tapainen tyyppi kyllä selviytymään Gunilla-äidinkin oloissa. Ainakin jonkun viikon ennen kuin siviilisaatio-eroahdistukseen menehtyisi.

Vaikeuksien keskelle täytyy syntyä ja siinä lapsuutensa elellä, että sitten myöhemminkin, helpompien olojen jälkeen, elintason romahdettua minkä syyn takia tahansa, voisi jollakin tapaa elää kitkutella kuusenjuurellakin kun muistista pulpahtelisi vaikeiden aikojen oppeja käytännön tarpeisiin.

Lehdessä luki, ettei ihmiskunta enää sähköttä selviäisi hetkeäkään. Ei koko -kunta, mutta aina meistä joku, ja sehän darwinismissa oikeaaan osuukin.

Yhä edelleen on sähköttä miljoonia ihmisiä maailmanturuilla, mutta eihän heitä näe kun sähköiset värkit eivät välitä kuvaa sähköllä toimivia kapistuksia tollottaville ihmisille. Silloin tällöin nähdään joku rimppakinttudokumentintekijä rinkan kanssa kaatopaikkojen liepeillä lapsia kuvaamassa, mutta siihenpä se jää. Se vaikutus.

Ilman sähköä elävä tarvitsee sähköä välillisesti. Ei olisi kaupoissa ruokaa, ei vaatetta, ei mitään tarvittavaa kampetta. Ruokaa voi sähköttäkin yhä tuottaa kun vain on hallinnassa pala maata jossa pottu kasvaa, mutta jo siipikarjan pitoon tarvitsee sähköllä kuivattua rehua ainakin lyhyen tähtäimen sähkötön joka vasta alkeelliset olonsa aloittelee.

Olemme lajina ajaneet itsemme ja muun eliökunnan tielle, jossa ei kääntölevennyksiä ole. Tälle tietoisesti tuhoon päättyvälle paluuliputtomalle menolle on olemassa oma nimityksensäkin, mutta enpä nyt sitä muista.

Helppo resepti olisi, että jokaikisen ajattelevan yksilön olisi tyydyttävä sellaiseen elämään, jossa juuri ja juuri elossa selvitään tämä muutenkin rajallinen aika.

Mutta kuvittelepa, että rikkaan pitäisi heretä rikastumasta. Eituumittään!

Sehän on sen itse itsensä markkinavoimain avustamana aivoihin tatuoima elämänohje eikä sitä voi lakata noudattamasta vaikka tuhontulvat genitaaleja huuhtelee. Tai "tuli jo tukkaasi nuolee" kuten olen ennenkin Juicea siteerannut näissä yhteyksissä.

Iltasella

Kävin melkoisen pitkän lenkin Kellomäen suunnalla kiertäen sieltä Nimettömälle, Pohjoismäkeen ja Ruatosuon halki takaisin Um. 

Villelässä oli Reinonpoika Jouko (74v) käymässä Hesasta jossa elämänsä ja uransa kassakaappien hitsaajana sanoi eläneensä. En ole Reinon veljeksistä tätä nähnyt sitten 1970-luvun alun. Ulkonäöltä isäni äidinpuolen (isoukkini Unimäen Ananias mm.) Kainulais-suvun jäseneksi tunnistin, mutta etunimi piti kysyä. Heistä Jorman ja Pertin olen taannoisina vuosina tavannut, ja josta viimemainitun tuhkat ovat Villelän pottumuan takana kivin, kyltein merkattuna (aina näitä muistellessa tulee mieleen se murrosikäisen neitosen päiväkirjamerkintä "Villelän Jormalla on isompi mulukku kun Iekkilän Erkillä). 

Minut Jouko sanoi "tietävänsä" olenhan isäni näköön eniten meidän veljeksistä, ja koska kömmin Villelän pihaan Unimäen suunnasta vanahuuven polkua pihaan. Varsinkin nyt olen isä Taunon näköinen, kun harvat haituvani ajelin kaikki pois ja kalju kiiltää: Sattui eilenaamulla vahinko kun  oli tarkoitus tavalliseen tapaan sapluunan kanssa tasata hiuksia niin sepä olikin pudonnut laukun pohjalle ja kerkesin kurauttaa kallonkyljelle paljaan polun ennen kuin huomasin.

Vanhan Toimilan vesakoituneelta pihamaalta löytyi kanttarelleja sankonpohjan peitteeksi. Sitten vaelsin halki kuusikkotaimikon Vanhaan Mummilaan jossa Laari ja Kalle olivat eteisen perslankkuja asentamassa pilastereiden päälle. Muitapa ihmisiä en sittä reissullani nähnytkään, ihme että nämäkin.

Ilveksenpennun jäljet liejussa metsäautotiellä ja iso pyypoikue niillä samoilla paikkeilla. Muutamia kantarelleja oli vielä Nimettömän Mummolanrannassa, mutta siinäpä ne sitten olivatkin. Ruatosuolta noukin kypsiä lakkoja Ruunanrinteessä syömieni savipuolimustikoiden jatkeeksi. Että kyllä paskassa rantua sitten piisaa.

Ei ole vielä kanttarellihomma hankkeeksi käynyt. Ja tuntuu, ettei huvitkaan tänä syksynä rehkiä. Kunhan vain kuljeskelen.

Nytten alkoi sitten jälleen satelemaan. Ei tee mieli humpallekaan. Kajasteella olisi jotain... Saunon ja alan pätkälleni. Osallistun joihinkin "keskusteluihin" ainakin Hesarin sivuilla, sittä luen ja nukahdan. 

29.7.2023 lauantai

Voi vee että jaksaa sataa. Kävin silti katsastamassa tiedossani olevat Pohjoismäen takamaaston ja Luikkokankaan "Ruposen pysäkin" ympäristön kanttarellipaikat. Olivat vielä niin pieniä, etten yhtään poiminut. On niitä kyllä tulossa. Liika sadeko piinannee sieniäkin kun kasvuaan hidastelevat? 

Sonjan porukka (2-4 hlöä) on kyllä jo kerännyt kuvista päätellen koritolkulla ainakin tatteja toiselta suunnalta, mutta kun ne tietävät paikat. Minä en saa lähdetyksi "omilta" alueilta etelän- ja idänpuolen kankaille jossa niitä löytyisi. 

Jos autolla täytyy päivässä sata kilometriä ajaa tattien perässä, niin lyökö se leiville enää? Tai sitten niitä täytyy tosiaan olla peräkärryllinen päivää kohden eikä yksin  taitaisi sellaista määrää ehtiä poimia, kantaa autolle, lajitella ja siivota. Maksavat ykkösluokan tateista 6,60€/kg. Yksi iso kakkosluokan tatti saattaa painaa 250-450 gr, mutta ykkösluokan tatit josta tuon mainitun kilohinnan saa, ovat pieniä, 50-100 gramman painoisia.

Sonjalla on jo satakunta kiloa lakkojakin mennyt myyntiin. Se on hyvää tienestiä (20€/kg yksityisille suoraan) vaikka rankkaa hommaa suolla tarpominen on, että ihan oikeasta työstä siinä veloitetaan eikä taida silti hirmuista tuntia kohden tulos olla.

30.7.2023 sunnuntai

Pikkuisen on välillä aurinkoistakin, mutta sitten varoittamatta nousee mustat pilvet ja hulauttaa märkää niskaan.

Joutaapahan sittä lueskelamaan ja ajattelemaan, ehkä muutaman sanan kapuloiksi rattaisiin itsekin laatia. Ja julkaista jos moderaattoreiden seulasta selviää. Maailmanmenoon mitään vaikutusta mielipiteilläni en usko olevan.

Illemmalla

Kävin "reviirinrajani" rikkomassa ja ajoin kylän toiselle puolelle Riomualle ja siitä Järvenpiäntietä jonkin matkaa. Siellä on lupaavan näköisiä männiköitä, mutta vain yhden herkkutatin tapasin. Eikä muitakaan sieniä näkynyt mustikoista puhumattakaan. Kasteli aika märäksi kun olin kiertänyt yhden soisen lammen ja tulossa autolla takaisin.

Järvenpääntien ja Hankamäentien ristauksessa könöttää edelleen matala, mineriittivuorinen talolaatikko, ankea, hoitamaton pihapiiri autonromuilla koristeltuna. Siinä Oskarisetä asui vielä 60-luvun lopulla, ehkä jonkun matkaa 70-lukuakin kunnes eräänä juopotteluviikonloppuna yksi saunojista löytyi aamulla sankko päässä saunanlauteilta kuolleena (sydänkohtaus). Oskarin Ilonako lie sitten niin taikauskoinen ollut, että piti myydä talo pois ja muuttaa kirkolle kun se sankkopäähaamu alkoi talossa huhuilla. Vähän semmoista se setä haasteli pikkuisessa tirmoolissa ollessaan.

Sitten kylällä vuokralla asuessaan vanhin poika ampuikin itsensä (1981) ja paljon myöhemmin, 2000-luvun alussa alituisessa linnakierteessä ollut toiseksi vanhin nappasi tabuja huuleen kouratolkulla ja lakkasi huokumasta hänkin.

Oskaria elämä kopeloi joskus tuntuvasti. 18-vuotiasta siskoaankin piteli sylissä liejuisella Iisalmen tiellä taksi-Bopedan takapenkillä (1956) ankeana syyssateisena päivänä kun öljylamppu räjähtäessään poltti nuoren kehon niin, ettei viikkoakaan jaksanut sairaalassa elää vaan kuoli pois.

Myöhällä

Saunonut, ottanut iltapalaa. Pidin hellassa kytöä kun niin viileni mökki. Tulipahan samalla tiskivedet eikä saunalta tarvinnut kuuman sankon kanssa kallistella.

Hesarikin puhuu yhteiskunnan läpinäkyvyydestä, mutta pitäisi sen ainakin sen verran nöyrtyä selventämään omaakin läpinäkyvyyttään (lähdesuojaa tietenkään unehtamatta), jotta kertoisi joskus, millä kriteereillä moderaattorirobotti kommentteja karsii.

Synopsiksia Hesarin artikkeleiden häntärimpsuihin:

Kommenteistakin päätellen ministeri Wille Rydman-jutussa on jo joukkovoimaksi katsotulla enemmistöllä pompannut  epäilyttävään valoon myös perussuomalaisten Juho Eerola ja hänen sanoituksensa niin laululyriikan parissa kuin muuallekin loiskuteltuina.

Vaikka miehen tavat ja ajatukset on tunnettu yli puoluerajojen, niin laitanpa mietintään, että oliko edellisen eduskunnan kokoonpanon aikana Juho Eerolan varapuhemieheksi johdattelu hänen politiikkotovereiltaan jonkinlainen koepallo, että Jussi Halla-aho uskallettiin sitten uuden hallituksen myötä nostaa eduskunnan puhemieheksi vaikka häntä rasismiin kytköksissä olevien rikostuomioiden takia ei ministerin pestiin voitu asettaa? 

Yleensäkin: Kuinka on mahdollista, että eduskunnan arvokkaimpiin kuuluva pesti voi yht'äkkiä ollakin suht raskaista laittomuuksista tuomitun suojatyöpaikka jopa presidenttiyttä haaveilevalle ääripoliitikolle?

31.7.2023 maanantai

Taas joku kullinuama soitti yöllä klo 3. Viimeisimmän puolen vuoden aikana varmaankin  kuudes uhkaava soitto jossa ei edes mitään selkeää sanota, murahdellaan vaan ja annetaan ymmärtää, että tätä sitä riittää jos et...

Olenkohan vähän outo kun tykkään kiärmeistä? En niistä, jotka olohuoneiden lasikoppeihin vangitaan vaan ihan näistä luonnon omista ilmestyksistä.

Satelee. Aina väliin on muutaman tunnin tauko ja sitten taas...

Kävin Luikkokankaalta ja "Ruposenpysäkin" takaa tien toiselta puolen keräämässä kaikki isommiksi kasvaneet kanttarellit.

Luikkokankaan polunsuulla jututin koiraansa metsäpoluille ulkoiluttamaan tullutta tuttua neitiä Kellomäestä. Kovaääniseksi on iän myötä tullut vai onko se niin, että kun kuulo heikkenee itse kullakin, niin omakin aksentti kovenee?

1.8.2023 tiistai

Läksi aikaisin Kniin. Vein uusia pottuja. Niitä söin jo viikonloppuna itsekin. Pirun hyviä tuoreen sipulin, kanttarellien ja tillitujauksen kanssa. Kaupasta hoksasin joku aika sitten ottaa "voinmakuista", kylmäpuristettua rypsiöljyä josta sipulikastikkeen tekaisin ja kyllä se  makuhermoja hiveli. Sipelsin kanttarelleja paistaessa pikkuisen raparperia sekaan joka antoi hapanta kirpakkuutta, mutta ei mikään makuelämys sinällään. 

Knista tullessa kävin parit viimesyksyiset kanttarelliesiintymien paikat katsastamassa, mutta vain muutama pieni löytyi. Eivät tänä vuonna kasva samoilla paikoilla ja sato on paljon pienempi. Hankkeeksi ei tule sekään käymään. Tai sitten ne alkavat pompahdella valtoimenaa kaikkialla kunhan lämpiää.

Oli jo aikasten hämärää kun olin Um. Vinha liekutti häntäänsä ihan kuin olisi muka ikävä ollut. Ehkäpä olikin. Ainakin nälkäinen se oli ja annoin herkkupateeta jota väliin joskus raskin ostaa. Ei se yksi purkki kyllä maksa kuin 99 senttiä eikä kilohintakaan ole kuin pari-kolme euroa. Mitä eläinrehuteollisuuden oheiskinnakkeita se mössö sitten sisältää, niin tuoteselostetta ei passaa alkaa tulkitsemaan raakaruokaan tottuneelle koiralle.

Suomen rannikoilla riehuu nytten lintuinfulenssa. Uutiskuvissa suojavarusteisiin pukeutuneet avaruusoliot keräävät kuolleita lokkienraatoja hävitettäviksi. Kymmeniätuhansia, ellei jopa satoja-, turkiseläimiäkin uhkaa Honkajoki Oy:n polttolaitokset jotka sijaitsevat Kankaanpäässä. Siellähän se paljastui sekin äärioikeistolaisen radikaaliryhmän mätäpesäke ja saisivat köijätä nekin samaan tulipätsiin minkkien ja hopeakettujen kanssa.

Perhana! Tuo edellisen kappaleen viimeinen rivi sisältää ns. vihapuhetta, että olisi moderaattorin napattava se pois. Jos laittaisin sulkumerkkeihin, niin se olisi persuministerienkielellä  "sarkasmia" ja pelkkää "läppää"?

Tuosta huomaa, että jos kirjoittaa äkkiä toisen asian yhteydessä päähän pälähtävät ajatukset julki, niin niiden moodi muuttuu välittömästi toiseksi kuin mitä ne olisivat jos jäisivät oman pään sisällöksi ja unehtuisivat.

Ja tätä äkkiajattelua on tämä perkeleen "some" turvoksissa niin, että alkaa pitää jo itseään kontrollifriikkinä kun jokaisen lauseensa ja pilkunpaikkansa punnitsee ennen esille asettamista.

Rupesin jo pätkälleni ja taisin torkahtaakin keskelle lukemani kirjan lausetta, kun ikäänkuin korvan taakse olisi joku tullut muistuttamaan asian, jota kanttarellikankaalla mietin.

Niin, nyt on tiistai elokuun ensimmäinen. Jos olisin edelleen ensimmäisen vaimoni kanssa naimisissa olisimme olleet yhdessä 45 vuotta. Silloinen hiäpäivä oli myös tiistai, 1.8.1978. Juhlat järjestettiin sen takia, että siinä se mänis samassa hulinassa isän tupaantulijaisten kanssa. Ja oli siinä sekin lapsellisuus, että olimme tavanneet 1.8.76 ja menneet kihloihin siitä vuoden päästä 1.8.77.

Kaksi vuotta kestänyt seurusteluaika tuohon 45 vuoteen täytyy  siis laskea päälle. Saman verran kuin Souvarit-tanssiorkesteri on lavoja kiertänyt joilla mekin kerettiin ennen Sadun sairastumista 14 vuoden aikana käydä.

Miten tässä nyt tällen yöllen taas saa unen päästä kiinni kun kymmeniä vuosia sitten koetut elämäntapahtumat kalloa kiertävät?

6.8.2023 sunnuntai

Kävin eilenillalla Ilveksellä Mirren ja Crissen kanssa.  Yölintu oli piäesiintyjänä, mutta monipuolisempaa tanssimusiikkia soitti Afrikantähti. Väkeä oli ihan nokko. 

On kyllä alkanut tuntua siltä, että lopetan tansseissa kulkemiset. Onhan tätä jo tullut vaihtelevasti harrastettua 14 vuotiaasta saakka, ja kun yhä kalliimmaksi kulkemiset käy.

Mikään ympäristöteko ei lavatanssinharrastus olekaan ihan jo sen takia, että välimatkat ovan huimia ja ne enimmäkseen henkilöautoilla ja matkailuvaunuilla suoritetaan. Kuopiossa kulkee kaupunkilaisille bussi, mutta harvoin se täynnä on.

Miten sitten käynee jo kauan hiipumislinjalla olevan lavatanssikulttuurin kun yksityisautoilu loppuu? Ehkä luonnollinen kuolema n. 100 vuotiaalle perinteelle lienee normaali tapahtuma. Tai sitten se muuttuu takaisin pienten kokoontumistilojen tapahtumaksi. Latoihin ja seurojentaloille.

Aika aikaa kutakin.

7.8.2023 muanantae

Piti kimmota heti uamusta Kajaaniin. Sadevesi oli ujunut yhden pihavalopylvään sisään niin, että se oli oikosulussa ja toisenpään vikavirtasuoja esti sähkönkulun monelle tarpeelliselle laitteelle.

Kiersin pylvään pultit irti ja kuivasin sekä suojasin liittimet uudella konstilla ja panin takaisin enkä sähkömiestä tarvinnut kutsua. Homma pelaa nytten.

Puutarhuri on kyllä sen tulehtuneen sormensa kanssa kusessa. Siihen oli mennyt ruusunpiikkejä ja vaikka kirurgi sen leikkasi, se ei parane. Kesäloma pilalla hänellä.

10.8.2023 torstai

Ne aloittavat taas kyyhkyjahdin vaikka pesintä on kesken. Eikä innokkaimpia hillitse edes päällä oleva lintuinfulenssa.

Kyyhkyjä ei ole nyt Unimäen nurmella näkynyt, että minne lienevät viljapelloille lennähtäneet ammuttavaksi.

Joka päivä olen kuleksinut pitkin metsiä. Kanttarelleja on tullut jonkin verran ja rouskuilla olen kartuttanut hieman Sonjan porukan sienisaaliita. Niitä en itse ala myynttin keittelemään eikä niistä käsittelemättöminä juuri mitään  makseta.

Laitanpa tähän kaikki tällä pitkähköllä, julkaisemattomalla ajalla kommentoimieni Hesarin juttujen paljon puhuvat otsikot ylös. En kommenttejani viitsi kopsata kun ne sieltä löytyvät jos jotain kiinnostaa (tilloojathan niitä vuan piäsöövät lukemaan).

19.7. "Teuvo Hakkarainen nimittelee Helsingin pormestaria Pridea koskevassa kolumnissaan"

25.7. "Purraan mustaa säkkiä ja ehtoollisleipää" - Janne Saarikiven kolumni (useampi kommenttini)

27.7. "Purran perussuomalaisten ideologia ei vastaa enää alkuperäistä, kirjoittaa Timo Soini" (Soinin mielipide)

28.7. "Leviää ja lisääntyy kuin somali, oksettaa tää aavikkoapina -Ministeri Wille Rydmanin vanhoista viesteistä paljastuu toistuvaa rasistista kielenkäyttöä" (useampi kommenttini)

31.7. "Oikeusoppineet kertovat, miksi viestien julkaisu ei rikkonut kirjesalaisuutta" (useampi kommenttini)

3.8. "Demokratiat uhan alla" (Jukka-Pekka Raesteen kolumni)

3.8. "Tiitinen: Listalla on Tampereen yliopistolla ennen vuotta 1990 toimineita ihmisiä" (Useampi kommenttini.) (Juttu liittyy käytävään keskusteluun "Tiitisen listojen" julkaisukiellon purkamisvaatimuksista)

4.8. "Politiikan tutkija kuvaa Mika Aaltolan kampanja-avauksen tyyliä populistiseksi" (Useampi kommenttini. M.A ilmoittautui presidenttikisaan)

Suht pitkiä nuokin kommenttini, mutta on sitä tavaraa tarjolla niin monelta koneelta, että sinne ne hukkuvat kuin Alliinan lehmät Mustaan Karsikkoon.

Viime aikaisissa keskusteluunosallistumisissani on kuitenkin sisälläni oleva palava halu olla tukkimassa äärioikeiston nousua vallankahvaan. Jussi Halla-ahosta EI SAA tulla Suomeen presidenttiä seuraavassa eikä sitä seuraavassakaan kisassa. Valtakunnalle olisi parempi, jos se persoona halvaantuisi tai jopa menehtyisi kilpailukentälle. Sama Purralle ja muille persujen "kielen- ja mielienmuokkaajille" joilla on suuri vaara menestyä edelleen kuin trumpilaisilla amerikoissa.

Tuosta "kielenmuokkauksesta" on perusteellinen juttu Hesarissa 6.8 "Radikaalioikeisto pyrkii vaikuttamaan ihmisten ajatteluun kieltä muokkaamalla -ilmiö kansainvälinen"

Jutun ingressinä tämä: "Jussi Halla-ahon blogin vieraskirjasta alkunsa saaneella Hommaforumilla pohdittiin, miten kieltä muokataan maahanmuuttovastaisen aatteen edistämiseen. Nyt alustalla keskustellaan vilkkaasti tuoreen hallituksen alkutaipaleesta."

Minä olen tuntenut kylmiä inhonväristyksiä häntäluussani J.H-a:n ensimmäisistä esiintymisistä julkisuudessa ja tämä tunne pahenee aina vain enemmän kun hänen ympärillään tapahtuu näitä vallanväärinkäytöksiä. Tunnen luissani, kuinka tällä klikillä on aivan selvät sävelet siitä, mihin he kieroudella kullatulla, sisältä julmalla, säälimättömällä, valheita sisältävällä politiikallaan pyrkivät.

Persujen poliittinen paskaläjä on ihan samaa iljettävää ruskeanmustaa mönjää kuin muissakin autoritaariseen järjestykseen pyrkivissä historiallisisaa kokoonpanoissa. Tätä vaaraa ei silti oteta tarpeeksi vakavasti ennen kuin on myöhäistä. Eivät uskalla ajatella ne, joiden pitäisi. Esimerkkejä tällaisesta demokratioiden romuttamispyrkimyksistä on vaikka kuinka paljon, viimeaikaisista trumpilaisuus hirvittävyydessään näyttävin. 

Moskovan Zaatanakin pääsi aloittamaan Suuren Isänmaallisen Teurastussotansa vain siksi, että demokratiat sulkivat silmänsä.

Eikä meillä auta se, että JH-a on Venäjävastaiseksi ilmoittautunut. Hän käyttää sitäkin vain keppihevosenaan pyrkiessään valtaan.

Ensimmäiseksi hänet olisi saatava eduskunnanpuhemiehen paikalta poiskangetuksi. Toiseksi estettävä millä tahansa keinoin presidentiksi valitseminen.

12.8.2023 lauantai

Veljessarjamme (7) nuorimman 60-vuotisjuhlat Liperissä. Tässä heräsin jo aikasten aamupalalle. Puutarhurin pitäisi ajella tänne ja lähdemme sitten Emulla Juankoski-Kaavi-Outokumpu reittiä Ylämyllylle ja Rummakkoon. 

Ehkä sinne suurin osa meistä sisaruksista saapuu. Muitakin tietysti.

Sain peukaloisesta kuvan! Sillä oli kolme tai neljä poikastakin mukanaan.