maanantai 10. heinäkuuta 2023

Mööröttämisiä

2.7.2023 sunnuntai

Klo on ½3. Kurvasin juuri pihaan humppareissulta Ilvekselle. Mennessä ajoin Pirttipuro-Palonurmi kautta (124 km) ja kuuntelin Areenalta "Ahvenanmaa-nappula suurvaltojen pelissä" dokumentin (2022). Tulin Kuopio-Siilinjärvi-Hankamäki-Unimäki (125 km) ja kuuntelin loppujaksot joskus aiemmin uudelleen aloittamastani "Maailmankaikkeus"-tiedeohjelmasta (2017). 

Viisastuinko? 

Ilveksellä oli porukkaa sopivasti (Komiat ja Reinot).

Ranea jututin. Taisi olla pikkuisen tirmoolissa hän. Näkyi Akikin olevan (lihonut melkoisesti viime näkemän), mutta häntä en ehtinyt puhuttaa.

Näin jo ennen soiton alkamista tutun oloisen naisen joka linkkasi ovista sisään kainalosauvojen kanssa. Kävin sitten myöhemmin jututtamassa kun hän istui takaseinän penkillä. Kertoi olleensa pahassa moottoripyöräonnettomuudessa josta toipumiseen menee vielä kauan, ja ettei hän ehkä koskaan tule kävelemään normaalisti. Sanoi sydämen olevan vereslihalla kun ei kykene tanssimaan...

Herkesi viileäksi ilimat tarpeellisten sateiden saavuttua. Sondajournalismin "vyöryttämillä" sääilmiöillä uhkailut ovat kyllä helvetin koomisia. Millaisethat senttarit niitä tyrkätään tehtailemaan...

3.7.2023 maanantai

Pihatien varressa punalehti- ja "hybridi"ruusupuskat lopettelevat jo kukintaansa kun taas syntymämökkini kummun kupeessa heleänpunainen valamonruusu vasta aukoo runsaita nuppusiaan. Niittykukista horsma aloittelee kukintaansa, päivänkakkarat ja sinikellot ovat parhaimmillaan, mutta ailakit mollottavat jo kodat paljaina varsiensa nenissä. Puna- ja valkoapilaa on yllätttävän paljon tällä tontilla, ja huopaohdaketta ja erilaisia putkikasveja. Pienenpientä valkeaterälehtistä kukkaa pitkän heinikon juurilla kyyristelee kuin hattivatteja muumilaakson laitamilla.

Liuskalehtihäränsilmää en koristeeksikaan tontilleni tarvitse. On mokoma melkoinen leviämään. Vieraslajiksi sekin on merkattu,  mutta ei ihan pahimmasta päästä.

Jos kaikki kasvit tunnistaisi mitä tässäkin pikkuviitakossa esille tunkee, olisi sitä aika tietäjä.

Tuo yksi ruusupuska, jota olen kurittanut kurittamalla, että saisin sen hävitettyä lienee pirulainen kurtturuusu vaikka on se kyllä aika puskava ja korkea. Kurautin jälleen kerran piikikkään kokomokoman moottorisahalla matalaksi ja ajelin varret ruohonleikkurilla silpuksi.

Illasta nurmelle eteeni tipahti kohmeinen luumumittari. Laitoin havainnon kuvan kanssa lajitietopankkiin. On esiintymistiheytensä pohjoisilla äärirajoillaan hän.

Mirre ja Ewe pyöräilivät sateessa tänne. Paistoin räiskäleitä kun muuta tarjottavaa ei ollut. Viime syksyistä juolukkahilloa oli purkillinen kellarissa, ja kotimehua. Lähtivät sitten kotiinsa Luikkokankaan polun kautta.

4.7.2023 tiistai

Hesarin päivän paras, kohdettaan oikeanlaisella ironialla käsittelevä luettava on Heikki Aittokosken "Kirje Dmitri Medvedeville".

Iisalamessa käväisin. Ajoin mennessä etelänpuolen Juminen-Paisua-Hernejärvi-tietä ja tullessa tavanomaista Jänkäsorvin (Sonkajärvi) ohittavaa Nurmespolkua. 5:n km:n ero matkan pituudessa Pohjoispuolen eduksi (71/76).

Hommoojalta kyyhkysiä varten rehukauraa säkillinen ja Vinhalle muonaa, mm. kalkkunankaulapakasteita. Kitumarketissa kahvilla ja joitain tarjousjuttuja, Noparilta Iisalmen halvinta bensiiniä ja Prismasta loput ruokatäydennykset. Prisman parkkipaikalla avitin iäkästä mummelia joka ei jaksanut nostaa kauppakassejaan ostoskärrystä autonsa takakonttiin. Vein sitten kärrynsäkin katokseen kun näytti niin olevan vaikeaa hänen liikkumisensa. Ei taida muori enää tuhansiakaan autonsa mittariin kerryttää vaikka syrjässä kertoikin asuvansa. Mies otti ja kuoli eikä ole kauaa kun koirakin piti lopettaa, ja miten sydämestä sekin ottaa. Ja sitten muorin vekillä olevien huulen raosta tuli se perisavolainen sana jota en ole pitkiin aikloihin kuullut: "Kissin kanssa kahestaan olla möörötettään..."

Vettä satanut jälleen koko pvn. Kottikärry jäi pyörilleen pihalle kun ajoin sillä lannoitekompostia sipuleille ja nyt se on täynnä kostean taivaan terveisiä.

Miki Liukkonen, paksujen romaanien kirjoittaja ei enään Helsingin katuja dallaa; maailman murehtimiseen kuoli hän.

”Seuraan kevään hirvittävää elämän kukoistusta surun ja kateuden vallassa, en ole osa sitä. Ja kaikki, kaikki on vain ja ainoastaan Karmeaa. Tämä on tilanne. En minä jaksa.”

Ihan kuin olisin itsekin joskus samoin tuntenut. Ja niin moni muu. Ne varsinkin, jotka ovat nuorina itsensä "nukuttaneet".

Kirjailijan viimeisimmistä, synkkää ahdistusta kuvaavista sanoista tulevat mieleen Timo K. Mukka, Kalervo Palsa ja Vartiaisen Pekka. Eikä Poikelan poikakaan vanha ollut sen enempää kuin serkku Penttikään. Niin ja entä ajallisesti kaukainen Vincent van Gogh jonka tauluista maksetaan huutokaupoissa verisiä hintoja! Ei ollut iällä pilattu hänkään kun pensseli kädestä kirposi.

Nimiä nuorina kuolleista kuuluisuuksista nousee mielenpinnalle kuin kaasukuplia suota tallaavan jälkikuoppiin. Jokaisesta nyt mielessä kelluvasta tutustakin vainajasta voisi romaanin kirjoittaa, mutta monestakaan heistä itsestä ei olisi ollut romaanin kirjoittajaksi.

Juankosken poika Juhani Leskinenkin teki tietoisen itsemurhan aseina kalja ja tupakka. Läski ja oekee voekin  ovat tehokkaita tappajia, kuin se "etanadynamiitti" jota rautakaupoista saa. 

Tätini mies Varissuaren Aarne otti kylläkin veneeseensä sitä nopeampaa kun lähti viimeiselle soutumatkalleen Nilsiän Syvärille. Hän ei ollut enää nuori, mutta ehkä edesauttoi itsemurhallaaan poikansa ratkaisussa tappaa itsensä sitten myöhemmin...

Mitähän muuta murhaavaa sitä tällen päivällen vielä miettisi?

Iltasella saunan jälkeen.

Venäjän Suurta Isänmaallista Teurastussotaa ei voi ohittaa mielessään yhtenäkään päivänä. Ei teurastaminen siellä lopu ajattelenpa minä tiällä sitä tahi en. Ajatusten voimat ovat mitättömät ruudista stondiksensa saavien sotakyrpien taltuttamiseen. Aseita siihen tarvitaan ja se taas takaa, että sotien kierre vain jatkuu. Niin monessa planeettamme pisteessä tämä nähdään.

Venäjällä ei vallankumouksestakaan mitään tule, siitä on turha fantasioida sanoi Heikki Heiskanen Moskovasta. Palkkasotilasyhtiö Wagnerin juhannusmarssi Moskovan porteille oli vain yhden vodkaa ja höttöruokaa henkiseksi ravinnokseen ahtaneen rikollisen älynväläys. Poissulkematta mahdollisuutta, että sekin oli vain Moskovan zaatanoiden yksi näytös tässä verisenvenäläisessä teatterissa.

Tabletilla on yhä kesken Trotskista kertova "Mies joka rakasti koiria"-teos. Jatkan nyt sen lukemista ja näen ehkä unta opetetuista tappajakoirista joilla hampaat ovat vain raatelua varten.

5.7.2023 keskiviikko

Aikasten taas ylläällä (04.21). Sataa. Närhi ja laulurastas nurmella. Keltasirkkuemo ruokkii poikastaan kasvismultiaispenkin hirsireunuksella. Pikkuinen pupu kaurakaistaleella pottumaan vierellä. Siitä näkyy välillä vain korvat, silmät ja ristiturpa joka puputtaa pitkää vihreää kortta niin, että se on vilauksessa ruuansulatusjärjestelmän massanjatkeena.

Aurinkosähköjärjestelmä vilkuttaa akkuvirran vähäisyydestä. Mistäpä virtaa tulisi kun päiväkausia on pilvet sen tulon auringosta estäneet. Riittää akussa kuitenkin virtaa latailemaan tämän läppärinkin.

Luin tuoreimmat uutisjuorut. Niiden  perusteella pitäisi kyetä hahmottamaan millaisessa maailmassa älykkäämmäksi ja äveriäämmäksi itsensä mitalisoinut osa lajimme aivottomampaa massaa jalkoihinsa talloo.

Uusien energiantuotantojen (aurinko- ja tuulivoimalat) rakentamiset lahmaavat metsää ja maan pinta-alaa katastrofaalisella vauhdilla alleen. Tämä käy selväksi jo yhdestä uutisesta jos lukijoilla ei ole jo ennestään ymmärrystä sen tosiasian päälle aiemmin ollut.

Kuka yhä uskoo millään tavalla rakennetun energiatuotannon ekologisuuteen?

Jo tämän yhden faktan täytyisi havahduttaa maapallon väestöä miettimään viikoiksi ja kuukausiksi vain ja ainoastaan tätä asiaa ja sen kertoman merkitystä planeetan tulevaisuudelle. Voisi miettiessään unehtaa kokonaan itsensä ja kiinnittää huomionsa orgaanisen elämän muihin muotoihin joiden katoamiset faunasta eivät hyvää huomisen elämille heijaa.

Sähkö, mitä se on?

Mihin sinä ja 8 miljardia kanssamatkustajaa sitä niin paljon tarvitsee, että sen tuottamiseen täytyy puolet asumasi (riittääkö sekään?)  planeetan pinta-alasta pilalle runnoa?

Iltasella, sen jälkeen kun olen puolet päivästä niittänyt pitkää ruohonkortta mökin ympärillä, kastunut kaikkia taipeita myöten sateessa, käynyt saunassa makoilemassa ja syönyt vähäisen iltapalan olen kokoavinani päivän ajatuksia tänne äärettömyyksiin jälleen.

Aikamme mitättömyyksiä ovat ne, joiden älyttömyyksien myllääminen tukkii viestikanavat. Toisaalta kun älylaitteisiin kiinnikasvaneet yleistollukat alkavat niiden takia toisilleen twittereissä mölyämisen, eivät he ainakaan kirveiden kanssa toreilla riehu. En ymmärrä kyllä sitä, millä voimin yhteiskunnat pyörivät kun suurin osa pyörittäjistäkin (poliitikot) miltei asuu, syö ja paskantaakin näissä materiattomissa maailmoissa joissa kirvestä ei mihinkään tarvita.

Jos rajoista riippumatta kaikki, jotka kritisoivat Venäjän Suurta Isänmaallista Teurastussotaa Ukrainassa lähtisivät toreille ja turuille vaikkapa pienenkin, pahvista leikatun kirveen kanssa olisi sillä suurempi vaikutus kuin somessa jokapäiväisillä voivotteluilla, toisilleen vittuiluilla ja "asiantuntijuuksilla".

Miksi Israelkin jatkaa jälleen murhaamisiaan Länsirannalla? Yksinkertainen kysymys, mutta selkeää vastausta ei ole yksikään tutkimus antanut. Vastauksia kyllä tulee jokaiselle päivälle omansa, mutta eivät ne valtioterrorismia lopeta. Juutalaisten siellä olisi kyllä terveellistä istua nyt muutamiksi vuosiksi peilien  eteen aloilleen,  syödä voitapottua ja läskisoosia ja miettiä uudestaan olemassaolonsa oikeutusta jos sen edellytyksenä on aina vain ja uudestaan viholliskuvien ylläpitäminen ja pienempiensä pommittaminen.

Jiäkuappikaasu loppui. Vaihdoin hellapullon tilalle ja läksin hakemaan kylältä täydennystä, mutta ei ollut Torakorven Essolla sen enempää kuin Salessakaan yhtään pulloa jäljellä. Torakorvella sanoi myyjä kaasulähetyksen huomiselle saapuvaksi. Luulisi nuiden toimittavan näille korvenperukoille samalla kyydillä molempiin vai niinkö lie eri toimittajat heillä...

6.7.2023 torstai

½6 leuhkaisi ikkunantakaiseen näkökenttään käpytikkoja. Ensin näytti siltä, että kahden eri pesueen vanhempi ja poikanen, mutta kyllä nuoth kaikki 4 lienevät samassa kolopesässä kesänsä aloitelleet. Emot menevät talvelliselta tottumukseltaan kaivelemaan ruokinta-automaattia, mutta ei siellä ole kuin nurkissa kourallinen auringonkukansiemeniä. Kauranjyvät eivät tikoille kelpaa kuten 5-6 henkiselle närhiperheelle joka nurmella nokkii. 

Kyyhkyperhettä ei ole nyt pariin päivään näkynyt. Olisiko emot lennättäneet poikasensa isompien viljapeltojen tykö.

Minun ei pitäisi katsoa raakaa sotaa näyttäviä videoita kun ne öisiin uniini sittä tunkevat ahdistamaan. Eilenillalla klikkasin erään sotajuttuihin välitetyn atakkilinkin ja ihan oli hirveää se verinen meno. Ei siinä armoa annettu sen enempää itselle kuin tappamisten kohteillekaan. Jos joku ei antautunut sovinnolla niin kuulaa vaan vasten naamaa, ja varmistukseksi vielä ruilaus kaupanpäälle.

Ruumiita korkeintaan viidentoistaminuutin syöksähdyksen aikana tuli kymmeniä ja niitä lojui ympäriinsä loppupätkän yleiskatsauksessa. Yhden taisivat raahata näön vuoksi vangiksi, mutta eiköpähän nuo sen puskan takana antaneet kohta armonlaukauksen sillekin. Yksi videon selosteen mukaan räjäytti itsensä mieluummin kuin antautui, mutta ei kyllä minulle selvinnyt, missä mutkassa semmoinen tapahtui. Siitä ihan varoitettiin "herkempiä katsojia".

Jossakin unenmutkassa olin kysyvinäni isältä, että mitä rukajärvisiä muistoja tuommoiset videot herättävät.

Vasaroin savupiipun ja talonharjan väliin kestopuukakkosnelosen pätkistä nuohoustasanteen. Piankohta 40 vuotta se on iliman ollutkin. Milloinka sitten saan nuohoojaa käytetyksi, niin eipä sitä tiijä. Taisi Toivanen käydä viimeksi 90-luvun puolivälissä. Nyt hiän on eläkkeellä jos ei jopa kuallut. Jos hengittelee vielä, niin on 80-90 ikäinen. Ranen setä hän.

Vukelon Arto kävi. Keitin kahvit ja rupateltiin tunti pari.

Wille Rydmanistya elinkeinoministeri. Keinoelinministeri olisi parempi nimitys hällen...

Lämmitin saunan. Kun olen kylpenyt, alan muate kun pihän koskoo.

7.7.2023 perjantai

Eduskunnan tämänhetkinen puhemies ilmoitti tänään tavoitteeksensa päästä seuraavaksi Suomen Tasavallan presidentiksi! Saatanaettäottaapattiinsetäyskiero! Niljakkeista niljakkeimmat pyrkivät ja pääsevätkin toisinaan, mutta semmoinenhan aikakin on.

Poliittissävytteistä analyysia kopioidakseni "maalla sellaiset johtajat kuin valitsijansa (kansa) kulloisenakin ajanjaksona ansaitsee".

Suomiko "ansaitsee" Halla-ahon? Sehän on kamalin rangaistus minkä Suomen valtio voi saada. Kysyä siis pitää, mihin maa on syyllistynyt?

Luonnontuhonta tulee ensimmäiseksi mieleen, mutta ei se ainakaan korjaannu jos pahimmat luopnnontuhoamisen sallivat vallan tässä maassa saavat.

Aamulla oli Unimäessä vielä hyvä ilima, mutta kun alkoi jälleen paiskomaan vettä niin läksin tänne Kniin, mutta ei kuivaa ole ilima tiälläkään.

Tullessa noukin tieltä auton alle juuri jääneen teeriemon. Karu on kohtalo poikasillaan kun orvoiksi jäivät. Kun Vinha oli vasta vähän teertä maistellut, tuli paikalle siili, joka repi siltä jalan irti ja alkoi järsiä tuoretta lihaa Vinhan ärinöistä piittaamatta. Toinen, arempi siili tuhajaa kottikärryn takana pusikossa, mutta ehkä sekin käy aterioitsemassa yön tullen. 

Pau on kyennyt jo töihin vaikka vähän vielä kurkkua karhentelee. Gee menee ma kahdeksi viikoksi kaupungin hommiin kesätyösetelin verran tienoomaan.

Elias on tehnyt Oulussa iltaa vissiin koko viikon ja on töissä nyt myös viikonloppuna. Jokin ihottuma varpaita vaivaa.

Puutarhurilla ollut rankka viikko jälleen. Tussahti nukahtaa heti kun petille viskautui.

8.7.2023 lauantai

Puutarhurin kanssa oli aikomus lähtä Jormulaan humpalle, mutta eipä se sittä huvittanutkaan kun märkää pieksää pilivet. Souvarit sielolisollut, mut niitä on kyllä tullut nähdyksi kaikkina näinä 45-50 vuotena kylliksi vaikka eihän heihinkään kyllästy koska tanssihan se tanssijan hommoo on ja soitto heidän.

Katsoin äsken yhden täystyperän elokuvan. Siinä "toisenmaailman" hemmot kadottivat edellisellä käynnillään ihmeaseensa maahan ja eräs pikkupoika löysi sen.., ei viitsi edes pääkohtia ylös kirjata sillä logiikka oli ihan hukassa koko jutusta. Poika kyllä näytteli hyvin, että sitäköhän siinä jäin sittä kahtomaan?

Pau lähti kuskaamaan kavereita rilluttelujuttuihin vissiin. Gee on jälleen "Jasmiinalla" tai jossain. Viime yön tytön nimi oli kylläkin Anni. Mutta kavereita ne kaikki sanovat vain olevansa puhuttipa heitä miten yllätyksellisestä kulmasta tahansa. Se on tosi mukavaa jos niin jutut menevät eikä isoja riitoja synny. Jossakin vaiheessahan sitä sitten...

Ollapa itse 16 v ja samanlaisia kokemassa. Kun olin, eivät kaverisuhteet olleet yhtä valoisia kuin omilla pojilla nyt näyttäisi olevan.

Onkohan sitä osannut mitään isänä asian suhteen ennalta tehdä?

9.7.2023 sunnuntai

Pääosin aurinkoinen päivä. Laitettiin ulkogrillissä kanankoipea, tomaattipaistosta, riisiä ja kanavartaita. Juuri kun alettiin syömään, ajelehti muutamia pilviä päälle ja alkoi kastelemaan niin piti siirtyä sisälle nieleksimään.

Geellä silimätulehdus.

Harry antoi sankollisen sekalaisia nauloja. Oli laittamassa niitä metallinkeräyklseen, mutta sanoin, että kyllä minulta ne jonnekin tulee äekytettyä.

Illan päätteeksi luen kauhua herättävän uutisen: Se äMmällä alkava PikkuPikkuZaatana Moskovassa on kertonut tänään, että Venäjä voisi iskeä kostoksi kolmeen ydinvoimalaan Ukrainassa ja Itä-Euroopan maissakin muutamaan...

Tätä eivät ole lännen asiantuntijat vielä kommentoineet. Viestipalveluiden muut haukat kyllä, mutta niiden lotikoinneilla ei ole väliä.

Joka tapauksessa monessa mielessä alakynteen syöksyvän Venäjän uhittelu alkaa mennä niille rajoille, jolloin jotain vielä tähänastisestikin kauheampaa on oikeasti odotettavissa. Ydinräjäytykset muodossa ja toisessa onkin enää Moskovan zaatanoilla jäljellä.

Suurinta (?) Zaatanaa vituttaa raskaasti sekin, kun Turkissa olleet ukrainalaiskomentajat ovat matkustaneet presidenttinsä koneessa kotimaahan vaikka heidän olisi pitänyt pysyä karkotuspaikassaan sodan loppuun saakka. Nyt Turkin Lattapiädiktaattori petti Moskovan Zaatanan ja laski sotilaat kotiinsa.

Olisikohan tällä "näpäytyksellä" jotain tekemistä Kahovkan padon räjäyttämisen ja sitä seuranneen Mustanmeren myrkyttymisen kanssa?

                                                                    (Luumumittari)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti