4.6.2023 sunnuntai
Vihreänharmaa aamu. On sadellut ja ulkonarujen pyykit ovatten kastuneet. Moneltakohan G lie tullut "Kertun" luota kun Vinhan turkki on ihan märkä vielä? (Laitoin illalla kymmenen aikaan viestin, että kun tulee, ottaa koiran sisälle.)
P ei ole tullut kotiin lainkaan kun kengät ja pusakka eteisestä puuttuvat. Lie jonkun tyttären viereen uinahtanut. Kavereiden luokse hänkin eilenillalla lähti. Mutta hänpä onkin jo aikuisen kirjoissa, että koetahan olla nyt huolestumatta. (Oli mennyt kenkineenPäivineen yläkertaan viiden aikaan aamulla.)
Mutta aina minä huolestun.
Eilinen oli jälleen niitä päiviä, jolloin kaikkia osallisia hieman itkettää. Gaiuksella päättyi peruskoulu ja ysiluokan loppuhuipennusta juhlittiin Keskuskoululla jonka puoleen ei enää lastensa kouluasioissa tarvitse hakeutua. Ja tuskinpa siellä tulee käytyä edes nostalgisoimassa, paitsi tietysti G itse.
Poika sai liki yhdeksän keskiarvon todistuksen ja pari pientä stibendiäkin. Kun kerta numeroille on ihmislajin maailmassa annettu suurempi arvo kuin niillä todellisuudessa on, voi lukion aloittaa jokatapauksessa kipuilematta.
Jojoutuiarmasaikajasuvisuloinen-juhlan jälkeen käytiin neljästään Rossossa pitsalla. Yksi perheenjäsen on jo joukosta maailmalla eikä ehtinyt töiltään pikkuveljeään juhlistamaan. Tulee käymään sitten viikon päästä.
Rossossa luki toisiin pöytiin tarjoilijan nimikyltissä Polina. Omalla tarjoilijallamme puolestaan kaidan rinnan nimikyltissä Noora joka toi mieleen 1990-luvulta muiston pikkuisesta, kehnosti puetusta, laihasta tytöstä jolla eivät kotiolot olleet ruusuiset. Peruskoulun jälkeen hän ajautui hetkeksi epämääräisiin kuvioihin josta kuitenkin kopeutui jollakin konstilla ja on nykyisin vissiin hortonoomina jossain. Se Noora oli vanhimman tyttäreni koulukaveri ja kävi meillä ainakin synttärikutsuilla.
Noihin aikoihin ei omienkaan tyttärieni lapsuus yhtä juhlaa ollut vaan armoton äidinikävä ja suru viisti kaikkea mitä lastenleikiksi muuten olisi voinut kutsua.
Luin juuri aamukahvikermakseni Hesarista haastattelun Marjut Ollitervosta joka oli saanut vasta aikuisena virallisen diagnoosin autismistaan.
Ruotsin kuulu Greta Thunberg on opettanut ehkä autismikirjon käsittelemisessä yleisessäkin mielessä. Mitä tehnee sitten televisiossa esitettävä "Kirjolla"-sarja?
Pertti Kurikan nimipäivät-yhtyeen menestys oli vallan järisyttävä draama ja helisytti rotupuhtauden vaalijoiden "kirjoa" niin, että siinä ennakkoluuloiset saivat nenilleen: Solisti Kari Aalto sanoo: "Kehari parempi kuin hipsteri."
Hollywoodnäyttelijä al Pacinosta tulee isä 83-vuotiaana. Kuvituskuvassa tuo hauraaksi kutistunut kumarainen hahmo nojaa ikikaveriinsa de Niroon joka sekin sai siemenensä jollakin konstilla munasoluun itämään 79-vuotiaana. Ehkä kyseessä on vain etukäteen pakastettujen sukusolujen pipettiannostelu...
Iltasella.
Venäläisessä vankisellissä viettää 47-vuotispäiväänsä oppostiopoliitikko Navalnyi. Kun muutamat siellä täällä laajaa Venäänmaata hänelle yrittivät liputtaa, sai valtiollinen miliisi FSP siitä tekosyyn raahata heitä putkaan pieksettäväksi.
Niin heikko on Venäjän eliitti, että pysyäkseen vallassa sen täytyy katkoa luita mielipiteiden esittäjiltä.
Kävin päivällä mittaamassa rakennustarvikemenekin verantatyömaalle Purolassa. Tiistaina lupasin aloittaa. Saattaa siinä toista viikkoa mennä. Jopa kaksi täyttä.
Pöytäkoneesta tilttasi kaapeliportti. Tai ei niistä neljästä yhdestäkään lähtenyt signaalia näytölle. Sama vika kuin uutena. Siinä on vielä takuuta jäljellä joten käärin sen jo pehmusteisiin ja pahvilaatikkoon, lähetän huomenna Neitotatille... Eekäku Taitonetille Ouluun.
On mulla läppäri, tabletti ja kännykkä joilla kaikilla voi vähäiset nettiaskareensa toimittaa, lukea lehdet ja tilatut kirjat.
Jos eläisin kuin luulen opettavani (en luule) ei älylaitteita olisi käytössäni yhtäkään. Joku vanha pikkuinen nokialainen puheluja varten vain.
Tällekään illalle ei telkkarissa mitään kelvollista katsottavaa. Painun aikaisin petille lukemaan, ja pian uinahtamaan.
5.6.2023 maanantai
Edelleen viileää ja pilivistä.
Kaupoista muutaman työkalun hankinta. K-Raudan puutarhapuolelta löytyi vielä yrttien taimiakin. Otin muutamia.
Miten voi näin pieni kaupunki elättää niin monta sekalaisentavaran (rihkaman) kauppaa kuin se näyttää tekevän? Kauppa"puistossa" ovat samalla aukealla Rusta, Motonet, K-Rauta, Jysk ja Gigantti ja vähän kauempana Pohjoiseen päin näistä Puuilo (jonka nimi minua puistattaa kuten Rustankin) ja Stark ja Hommooja (Hankkija)
Sitten ovatten erilaiset erikoisliikkeeksi itseään mainostavat Etra, Akkukauppakemppainen, Tools ja Kainuun Pultti -ainakin.
Kettukallion suunnassa voipi olla muitakin ja siellä täällä ripotellen LVI-liikkeet ym.
Kansalaisilla täytyy olla reput täynnä rahaa kun ne näitä jaksavat kustantaa monen tuhannen neliön aloille eri kiinteistöihin.
Eikö tässä olisi järkevöittämisen paikka?
Samaa tavaraa Kiinasta ja Taiwanista kaikissa puolet, enämpikin, eikä hinnoissa kovastikaan eroa. Samoja tavaroita, koneita ja rakennustarvikkeita löytyy myös Prismasta ja kun googletat, pääset tilaamaan miljoonista liikkeistä ympäri tämän pallon ihan mitä vain elämälle tarpeetonta roinaa jo ennestään täysiin nurkkiisi.
Iso ronteli pitäisi raskia jossain välissä ostaa kun vanha palvelija (AEG 30 v) tsippasi lopullisesti. On betonia timanttileikattava jonkunmoiset palat huomenna alkavalla työmualla porraspielistä pois. Oli kyllä puhe, että koska piikkauskone täytyy hakea vuokraamolta, niin ottaa samalla rontelinkin. Siis rälläkän. "Ronteli" on sitä nuuskakairan kieltä.
Paulus kipeänä. Piti lähteä Treelle työn puolesta opintomatkalle, mutta eihän siitä mitään tullut. Jos paranee olo, niin huomenna sitten voivat kaverin kanssa mennä.
Iltasella aikaisin pehkuihin.
6.6.2023 tiistai
Aikaisin nukkumaan, aikaisin heräämään. Herääminen tapahtui jo kahden jälkeen ja kun tunnin petillä pyöriskelyn jälkeen eivät luomet suostuneet liimautumaan enää kiinni, nousin kahvin keittoon ja laitoin puuronkin hautumaan.
Unessa Eero Heinäluoma, Erkki Tuomioja ja Tarja Halonen kottikärräsivät omista huusholleistaan ylijäämätavaraa suureen kasaan jalkapallokentän tekonurmelle. Kasan päällä oli kyltti UKRAINAAN.
Lehden toimittaja haastatteli kärrääjiä ja otsikoi em. roinaläjällä kuvitetun juttunsa: Eilisen poliitikot pyytävät anteeksi Ukrainalta
Näkemäni uni oli kuin jatkumoa edellispäivien kohkaamiselle Nato-option lunastamishidasteluista jossa valtakunnan presidentti Niinistöäkin tukisteltiin hänen antamansa haastattelun (HS) jälkeen. "Mitään katumaton" Tuomioja oli kovasti äänessä monella sektorilla eilen myös.
Natoon kerettiin tarpeeksi ajoissa siihen nähden mitä nyt kiivaillaan ja eilisen päättäjille naljaillaan. On säästetty valtavasti rahaa kun ei ole jäsenmaksuja tarvinnut maksaa eikä ihan kaikkia Nato-yhteensopivia sotaleluja hankkia. Horneteissa ja niiden kustantamisissa on ollut ihan tarpeeksi taloudellista taakkaa pienelle veronmaksajakansalle.
Tipallehan se jäsenyys Natoon lipsahti, ei sitä kukaan kiistänyt ole, mutta median otsikoidentarpeesta näissä laineissa nyt kyse onkin.
Luin niljaisen uutisen: Murhaaja, raiskuri, itse Perkele elikä Wagner-terrorijärjestönjohtaja Brigotsin on joskus aiemmin ollut tekemässä Indraquzik-satukirjaa (2002)! Artikkelissa kerrotaan myös, että tuon kurjan täysvartalokyrvän yhden lapsen nimi on Polina. Eli menipä siitäkin venäläisestä nimestä mielessä ollut mukava muisto säröille.
Iltasella
Pau ei ole mennyt tänään töihin kun vieläkin kurkku kipiä.
Käsiä pakottaa. Aamupv meni betonisia porraspieliä piikatessa, sitten haettiin rakennuttajan kyydillä tarpeita rautakaupasta ja iltapv kului rakennuskohteen sokkelinkorotuksen muurauksessa. Huomenna ajattelin saada rungon ja kattotuolit hahmolleen.
Tänään uudenlainen, Venäjän Suureen Isänmaalliseen Teurastussotaan liittyvä dystopia-uutinen tavoitti maailman: Kahovkan pato on räjäytetty!
Sotivat osapuolet syyttelevät toisiaan, mutta "kaikentietävän" USA:n tiedusteluelinten mukaan syyllinen on Teurastussodan hyökkäävä osapuoli Venäjä. (Siitä nyt ei luulisi olevan epäilystä, nehän perkeleet koko souvin aloittivatkin!)
Pidäke pidäkkeeltä Moskovan zaatanoiden sodan eskalointi raaistuu. Jos joku vielä kuvittelee, että ydinaseen käyttö enää näiden näyttöjen jälkeen kovinkaan ison kynnyksen takana olisi, hän erehtyy.
Nyt en jaksa muuta pohtia.
Telkkarissa olisi Valkoinen koira, elokuva mutta katson sitä vain sen aikaa, että ruuat uunissa ovat kypsyneet.
7.6.2023 keskiviikko
Yksi veljistäni, se DI, täyttää tänään 61 v. Ei ole kuulunut ynähdystäkään vaikka H laittoi W-ryhmään onnittelut jota minä ja E peukutti. Sepe on semmonen... Ei se mitenkään juhlinut täysiä kymmeniäänkään viime vuonna. Milloinkahan on viimeksi nähty? Hannelen kuuskymppisillä vuonna 2015.
Vanhimman siskon kanssa pantiin välit rankasta syystä poikki 1997 eikä sen jälkeen olla oltu missään tekemisissä. Näin on parempi kun päiden syntymäviirauksille ei mitään kuitenkaan mahda ja jatkuva psykopatian maustama riidan uhka olisi kohtuuton taakka kenelle vain.
Sepen suhteen ei mitään riitoja ole olemassa. On vain muuten eriydytty omille teillemme ja koska sukujen välinen sosiaalisuus ei arvokkaimpiin ominaisuuksimme kuulu, niin mikäpä se siinä.
Kun äiti kuoli, ei ollut enää paikkaa jossa luonnolliset kokoontumiset, ne spontaanitkin, enää tapahtuisivat.
H yrittää pitää joitain kiintymyksen rippeitä yllä kehitysvammaisten veljiemme kautta, mutta ohuesti sekin toimii.
Meillä kaikilla on ihan omissa asioissakin huolehtimista. Suomalaiseen kulttuuriin ei yleisestikään kuulu suvunjäsenten avittaminen mitenkään kuin ne mafioiden sisällä ja uskonnollisissa yhteisöissä (muslimit varsinkin ja Suomessa lestikset) ehkä ovat.
Pilivistä, 6 astetta lämmintä. Lokkeja pihassa syömässä Puutarhurin pihatielle eilenillalla murskaamia kotiloetanoita. Niitä on jälleen valtavat määrät kaikkialla. Pitää siistiä mansikkapenkkien ympäristö ja ripotella tuhkaa etteivät möngerrä kohta esiintyöntyvien mansikankukintojen kimppuun.
Tänään käy ovikellojen ja palohälytinten huoltomies. Ne menivät pimeiksi jokin aika sitten, mutta vasta viime viikola muistin soittaa KAKS:n Kuulo-osastolle asiasta. Itse niille ei mitään taida kun jokin radiotaajuusongelma tulee.
Aika epävarmoja vehkeitä siis. Miten olisi käynyt jos niiden epäkunnossaolon aikana olisi jotain sattunut? Ovikelloista viis, mutta että palohälytimetkin, jotka kuuluvat samaan hälytysketjuun...
Iltasella
Pihassa Peugeot-skoottereita jonoksi asti: Gaiuksella tyttöjä kylässä ainakin neljä, ja Oskari. Siellä ne samalla sängyllä vierekkäin räpläsivät kännyköitä. Oliko jokin peli menossa vai juttelivatko ne niiden kautta, en saanut selvää. Puhutin teinipopulaatiota ja nämä uudet kuulijat naureskelivat vanhoille vitseilleni.
Nyt palo- ja ovikellosysteemi toimii. Huoltomies on käynyt aamupvllä ne ehjäämässä. Radiotaajuusonglma siis. Oli se vaihtanut paristotkin ja nyt pitäisi viisi vuotta niiden kestää.
Minä sain verannan rungon kattotuoleja myöten suunnilleen tehtyä. Sivutolpat, poikaset, räystäs- ja otsalaudat sekä ruoteet puuttuvat. Oviseinältäkin jokunen toloppa kun ovesta ei ole vielä tietoa. Kattotuolejakaan en ehtinyt räystäälle tasaamaan.
Dneprjoen Kahovkan tulvakatastrofi on järkyttävä. Siitä ei tarvinne minun lausua tämän enempää koska sanat eivät riitä sitä kuvaamaan. Muut kanavat kyllä sanatulvista huolen pitävät. Nyt alkoi kiistely siitä, kuka räjäytti padon vai murtuiko se aiemmin sodan pommituksissa vaurioituneista kohdista "itsekseen".
Kaikissa tapauksissa sotarikosten määrästä valtavan suureksi paisunut syyttävänsormi osoittaa kohti Moskovaa ja siellä bunkkereihinsa ja vartijamassojen sisälle piiloutuvaa Venäjän Zaatanaa.
Parhaillaan se sama Z rapistelee taktisten ydinaseiden kohteista kertovaa karttakirjaa ja hekumoitsee tulevasta ydinkatastrofista lopullisen tappionsa alla.
Kitumarketin P-alueen perheparkit maalasivat jokin aika sitten punaisella normaalimerkintöjen lisäksi, mutta eivät ne kävelemään kykenemättömille löllöjalkaisille ihrakyljille mitään merkitse. Kun olin lähdössä, sattui kolme autoa ajamaan em. ruutuihin eikä yhdessäkään ollut lapsista tietoakaan. Oli vain muutama satakiloinen akka ja ukko vyörymässä ovista asvaltille...
Piti hakea vielä leipää kaupasta vaikka en olisi jaksanut lähteä yhtään mihinkään. Klo oli jo puoli yhdeksän. Nyt se on kymmenen ja alan muate.
8.6.2023 torstai
Aikaseen se vain herätyttää, jokin.
G:n neitivieraista yksi hiipi puoli kuudelta ylhäältä alas ja oli vähän nolona, kun täällä oltiinkin jo hereillä. Sanoin huomenta ja kysyin, nukuttiko hyvin. G saatteli hänet ulos ja vei Vinhan samalla aamuruualle pihanperälle. Meni sitten ylös ja nukkuu varmaan vieläkin kunhan iltasella tulen töistä.
Ihmisen aiheuttama, valtava ekokatastrofi vankentaa otettaan laajoilla alueilla Ukrainassa ulottuen lopulta aina Mustanmeren ja sen rannikoiden elämään. Myös globaaliin elonkehään ja lajimme psyykeen.
Luulisi pitkälti Mustanmeren rantaviivaa rajanaan kannattelevanTurkin Erdoganinkin jo hermostuvan "ystäväänsä" Moskovan Zaatanaan!
Huoltoasemien ynnä vaikka millaisten laitosten öljyjä ja myrkkyjä sekä miinoja, kaikenlaisen eläinelävän, myös oman lajimme, ruumismassaa ja maa-ainesta huuhtiutuu tulvavesien mukana niin valtavia määriä, että sitä voinee paikallisesti verrata maapallon alkuaikojen avaruusmyrskyjen aiheuttamiin vyöryihin.
Nuista edellämainituista kait painajaisiakin näin kun näkymättömiä kuristajia karkuun puikkelehdin.
Kahdeksaksi tällenkin aamullen Purolan työmualleni mänen. Jos loput runkotolpat ja vesikaton ruoteineen saisin lyödyksi. Onhan siinä muutakin ennen kuin katolle tämä vasaransoittelija kiipeää. Tarvikkeitakin pitää hakea.
Iltasellakunvieläeivätolepuoliyhdeksänuutisetalkaneet.
Entäs jos seuraava kirjoittamisenmalli onkin sellainen, ettei edes välilyöntejä tarvitse laittaa? Isot alkukirjaimet, pilikut ja pisteet ovatten jo nuorimmaisilta ainakin unehtuneet kun niitä ei enää koulussakaan vaadita. Ei enää kysymysmerkkejäkään tekstiviesteissä ole eikä merkkejä huutamisiinkaan käytetä.
mitävälii
oppisikohansitämeikämanneboomereitakinpianvanhempikirjoittamaanniinetteivälilyöntitangettiaenääpainelisi
Tilaa säästyisi vaikka sillähän nyt ei näissä välineissä ole minkään valtakunnan merkitystä. Toista se oli paperisen mustakantisen kanssa ja niiden tuhansien muiden lehtiöiden ja lappusten aikaan kun ne veivät kulkurin pienissä laukuissa ihan liikaa tilaa ja toivat vain turhaa painoa mukaan.
Sateisen päivän päätteeksi kauas pilivet karkaavat ja kylmänkalseaksi ilma hyytyy. Siilit silti ruohikoilla möngersivät. Koetin seurata, kelepaako niille kotiloetanat, mutta eipä saanut selvää mitä ne sieltä täältä hampaillaan järsäisivät. Tyhjän koiranruokakupin ympärillä yksi viihtyi kauimmin murusia napsimassa. On se aika hauska eläin, siili.
Oi, sanoi siili,
olen tunteellinen siili,
olen hyvä, kiltti, hellä.
Ja kelläpä, kellä
on vastaansanomista?
Se vain on surullista,
että piikkikuoren alla
siilin hellyys piili.
Oi, sanoi siili,
olen surullinen siili,
niin yksinäinen jotta!
Ja se on aivan totta:
Se yksinänsä eli
ja piikein piikitteli,
ja piikkikuoren alla
sitten itkeskeli.
-- Kirsi Kunnas
9.6.2023 perjantai
Ennen viittä petistä ylös. Heräsin kasvimaan kokoisesta, natisevasta hetekasta. Unessa oli jokin sukukokous meneillään. Äiti ja isäkin olivat tulleet Fiat kuussatasella paikalle. KXZ-62 oli rekkari kuten se oli oikeastikin vuonna 1969. Isä ei ollut humalassa koska vilsa oli suorassa ja kravatti silitettynä valkean paidan nappisaumaa myötäili. Äitillä oli viininpunainen kokomekko, valkeat juhlakengät ja tummat hiukset nätisti kiharrettuna. Helmikoru (vaaleanpunaiset isot helmet) kaulassa ja rannekellossa viisarit jotka mustina ja pitkinä kieppuivat kellonkehää ympäri kuin helikopterin lavat.
Kolea on keli, mutta ei sentäs pakkasen puolelle kuitenkaan (+5). Aurinko paistaa.
Eilen, juuri ennen katolta laskeutumistani alkoi sataa rankasti ja mukana tuli päälakea kipeästi pommittavia rakeitakin. Levitin pressun, kiinnitin sen laudanpätkillä ruoteisiin ja läksin Sivukadulle. Olin alusvaatteita myöten märkä ja viluissani.
Iltasella
Oli ihan suht työteliäs päivä vaikka pari tuntia menikin kattopeltien, porrasvalutarpeiden ja muutaman muun pikkutavaran haennassa Paltamon Kle-Manilta. Siinä laajalle asvaltoidulle alueelle levittäytyvässä rak.tarvikeliikkeessä oli jotenkin mukavempi tunnelma kuin näissä iänikuisissa kooraudoissa. On siellä yksi pressuhalli, katoksia ja myymälätilatkin, mutta ne rakennustarvikkeet joita eivät säät säikäytä löytyvät ulkoa.
Kerkesin laudoittaa porrasaskelmien korotukset ja valaakin ne. Meni vähän pitempään, mutta mitäpä tuosta.
Pojat menivät Kainuun Musiikkijuhlille, mutta eivät sisälle vaan seuraavat sieltä jostain kauempaa Kajaanihallin aitojen ja esteiden ylitse. Lippuihin ei ole kyllä varaa. Taisi olla koko viikonlopun liput parisensataa jos ajoissa olisi hankkinut. Mistä sellaisia rahoja? Joillakin näkyy olevan kun kokonaisia perheitä marssi portista sisälle kun tuli Purolasta.
Kun käytiin porukalla syömässä Rossossa oli lasku yli 80€ jota jo kauhistelin. Sillä rahallahan olisi syöty koko porukka viikon minun laittamiani sapuskoita kun potut, porkkanat, lantut ja sipulit ovat itseltä.
Pitävät kovaakin äläkkää toisinaan kun perheiden ulkona syömiset ovat vähentyneet, mutta kenellä tavallisella duunarilla on joka kuukausikaan varaa ravintelievästelyihin kun elättää pitää pörssikapitalistitkin sähkö- ja vesiyhtiöitä myöten?
Sitäpaitsi tämäkin laji on saanut kyllä "ulkoruokailla" ihan nokko jo viidakossamajailujensa aikoihin vuosituhansia, että kyllä ne kotitulihtat voittavat aina baarien massoille rakennellut mössöt.
Nyt on kyllä niin väsynyt olo, ettei jaksa uutisiakaan katsoa. Saunottiin ja nyt pehkuihin.
10.6.2023 lauantai
Viideltä olin jälleen puuronkeitossa. Nyt pitkästä aikaa ohramannaa hautumaan ja hyvää tuli.
Kanadan valtavien maastopalojen vaikutukset ulottuvat jo amerikan kaupunkeihin ja pian niiden hiukkastuoksuja haistellaan Norjassa ja sittä muuallakin pohjoismaissa.
Kahovkan padon tahallaan särkemisen tuloksena maailmassa on pian miljoona yksilöä lisää puhtaan juomaveden puutteessa kärsivää muista kammottavista seurauksista puhumattakaan.
Niistä on jo varsin kattavia selostuksia olemassa pitkin maailman tiedonväyliä ettei minun tarvitse yhtään riviä lisätä muuten, kuin omia kauhuntunteita terapoidakseni. Ne ovat jäytäviä, uniin vaikuttavia ja aivan kaikkeen ihmistoimintoihin uskon menettämistä. Yön viimeisimmässäkin unessa olin hukkumaisillani johonkin epämääräiseen tulvasyöksähdykseen.
Varmistuu yhä vain vankemmaksi kantani, ettei Maa-planeetan elonkehää ilmastonmuutoksen kauhuskenaariolta yhtään mikään toimenpide ehdi auttaa.
Tätä pohtinee Moskovassa itse Zaatanakin kun se kääntelee verisissä kourissaan ydinlatausten maapallon elämälle äkkilopun antavaa "nappisalkkua".
"mitävitunvälii!", se tiuskaisee armeijoidensa komentajille kun ne yrittävät toppuutella. "Nurkassa ollaan ja mitä tekee rotta siinä tilanteessa?"
Iltasella
Siivottiin pihaa. Puutarhuri teki puutarhurin hommia. Porkkanatkin laittoin ja kasvihuonetta järjesteli. Tomaatin-ja kurkuntaimia ei vielä siirtänyt ruukuista alustaan kun edelleen on kylmänlaisia yöt.
Minä hain kaupasta tarpeita ja ruuvailin kompostikehikot valmiiksi, tasasin niille paikat Puutarhurin haluamalle paikalle tontin kaakonkulmalle. Niihin mahtuu ehkä kesän puutarhajätteet ja syksyn kaikki pudonneet lehdet maatumaan.
Poijat juuttaat jaksaneet korsata koko päivän. G oli yötä Annin luona ja kun tulin, kyselin hieman (perustellen), että mikä se homman nimi on kun on Kerttua, Ronjaa, Nellaa, Sanelmaa jne. jokaiselle päivälle erikseen ja vielä yhtäkin aikaa jokaiselle sormelle. Vastaus oli hyvin vakuuttava vastakysymys, että etteikö kavereita saisi olla.
Hyvin argumentoitu kunhan kaverihommat vain käsissä pysyvät. (Muistakaa suojauksetkin jos...) Ja että kodintiloissakin saa kaveerata ettei kaupungin kylimillä kaduilla ja kauppaliikkeiden vetoisissa eteisisä tarvitse notkua.
On niin väsynyt olo, etteipä huvita edes humpalle lähteä. Eilenillalla olisi ollut Jormulanlavalla ja tänä iltana Napiksella, vaan olokootpa vain.
Aamulla oli Puutarhurin kanssa riidanpoikanen, mutta mäni se ohitse kun tiuskaisin, että mitä helevettiä me riidellään kun elämisenvaikeudet ovat Ukrainassa eikä meillä tiällä ole hevonhelevetin hättee!
Kun telkkarin tarjontaa kriittisin mielin tarkastelee, niin kysymys kuuluu, miksi se siinä rihkaman ja toistojen kyllästämässä muodossa on yhä olemassa?
Kyllä minä yhä edelleen mieluummin kirjan ääreen nukahdan kuin turtana sohvalla kutjotan joutavaa lootaa tillistelemässä.
Iloinen uutinen illan päätteeksi kuitenkin: Viidakkoon lento-onnetomuudesta selvinneet kolme lasta on löydetty viikkojen jälkeen elossa. Nuorin vajaan vuoden ikäinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti