30.4.2023 sunnuntai
Olin Napikselta pois jo yhden aikoihin. Vähän oli sakkia.
Aamuiset verenpainelukemat 119/58/55. Eilen systolinen arvo varsin matala: 103! Olisikohan mittari tarkistettava? Kalibroida tuota ei voine kun ei ole mikään marikoiselli. Jos uuden hankin, niin en ehkä ota rannemittaria. Ne "äly"kellot, joita ihmisten käpälien koristeina näkee yhä enemmän mittaavat kaiken, mutta maksavat turhan paljon.
"Älyn" koristelin lainausmerkeillä, sillä tienviitat kohti älyautoritaarisuutta ovatten samat kuin sen kehitelleen apinalajin muidenkin viritelmien kanssa; älykkkäiksi ylistetyt tulokset eivät mairittele.
Peukaloinen jälleen ikkunan takana.
Pukematta ja avojaloin ryntäsin kameran kanssa ulos, mutta niin se vain livahti kerta toisensa jälkeen valottumattomaan ruutuun ja lopulta hävisi saunan luota kaivon taakse ja kuusikkoon. Sinne menivät peukaloishetkeni jälleen.
Nyt hytisen tässä pöydän ääressä ja katselen räntää valuvaa ilmanalaa joka ei keltaista jo vilkuttavalle jännitteensäätimelle eikä akkuun virtaa lataa.
Maisema tuolla ulkona ei ole mikään sliipattu valokuva. Ei siinnä järven selkä, ei meren karikot. Eikä UniMÄEN huipulla tuuli tuiverra eikä katse kantamattomiin yllä. Siihen voi laillani rynnätä kastumaan ja tuntemaan se, mutta tuostaan sen tosi ei muuksi muokkaannu ohjelmilla joissa äly on, vaan alati se olemisensa vaihteluita ihmisen nykäisemättäkin elää. Kun sitten ihminen menee ja nykäisee, maisema on pilalla. Räntäsadekin valokuvassa saadaan vähintään liioiteltuun tilaan kun kaikkea muokata halutaan. Sitten hautalat voittavat niillä lajimme toinen toisilleen järjestämiä valokuvakisoja eikä kukaan ajattele vastausta yksinkertaiseen lipposkysymykseen so what?
Iltapäivällä.
Tekaisin päivällisexi 4n munan munakkaan. Sitä tässä syön, salaattia on särpimenä. Kun mietin, laittaisinkohan jotain maustetta munalle, niin tuli mieleen, että kansakoulun kotitaloustunnilla munakkaaseen laitettiin valkopippuria. Ei kukaan tiennyt, millaista myrkkyä se migreenitaipuiselle ihmiselle voipi olla. En osannut itsekään yhdistää pippurimaustetta muiden voimakkaiden makujen tavoin niihin perkeleellisiin päänsärkyihin joita jo lapsena koin, mutta jokin vastenmielisyyden aura kuitenkin valkopippuria kohtaan ajattelemattakin syntyi.
Vettäräntää on rätkinyt tänäänkin niin, ettei ulkohommia kauaa kastumatta tehnyt. Kirveenvarsi lipsuu märissä käsissä ja tympii. Mutta saunaan onpi sitten eri hyvä mennä lämmittelemään.
Kävin ennen Napikselle menoa Vuokatin S-marketissa. Hyllyjen välissä toisiinsa kaupassa törmänneet tuttavukset ruotivat Katinkullassa tapahtunutta tappoa.
Kun tänään aukaisi nettikanavia, niin siellä lööppijournalistit hekumoitsevat housut lahkeita myöten märkinä tragedialla. "Mysteerin" rakentelussa niitä avittaa, kun siihen onnettomaan mielenpurkaukseen liittyy Kärsämäellä tapahtunut henkilöauton murhaava kohtaaminen rekan kanssa ja koska teon tekijän Volvo löytyi Kajaanista ojaan ajettuna.
Olisikohan se paljon vaadittu vapaankin sanan valtakunnassa, että hirvittävyydet otsikoitaisiin hillityin fontein?
Mustien lööppien historia on ainakin 150 vuotta vanha, mutta yhä ne vain kehtaavat niillä ihmistunteiden tyhjäntäytteitä koristella. Ja vielä niinkin ikävillä asioilla kuin vaimontappajilla.
1.5.2023 maanantai
120/72/62
Pilivinen wapunaamu, ja vähän kylymänkolakkakin. Kyyhkynen tuli kuitenkin tuohon ruokinnalle napsimaan kauranjyviä, ja nyt sen pariskokin. Jos tulisi seurattua niiden lentoja, voisi koordinoida pesäpuun kunhan ne sille hommalle alkavat; lienevät jo oksantupsunsa metsään merkanneet.
Iltasella.
Wapunpäivän rantehommat on tehty; kirvehdin pikkupilkkeitä ja asettelin pinoihin. Ilma oli suurinpiirtein aurinkoinen koko päivän, jonkin verran ajelehti pilviä ja jokunen rakeinen lumikuuro pyyhkäisi ylitse. Tuuli oli taattua Pohjoista koleaa.
Harvensin saunaa lämmitellessäni koivurivistöä seitsemällä yksilöllä ja pätkin ne uunihalon mittaisiksi. Eivät ne suuren suuria tyvimitoiltaan olleet, mutta pitkiä hujoppia kuitenkin. 4 isointa jäi vielä kasvamaan. Varjostavat nekin aurinkokennoa, mutta eivät niin kattavasti.
Kyyhkyt tulivat takaisin heti, kun lopetin pihalla puuhastelun. Vein päivällä niille lisää jyviä. Jätin jyväsankon ensin täytenäisenä maahan, mutta eivät ne uskaltaneet mennä lähellekään joten kurauttelin nurmelle ja automaattiin ja maasta ne nyt niitä kupuunsa ahtavat.
Ei nuidenkaan ruokkimisessa järkeä ole, mutta onko murmeleiden ja kanien ja kissojen syöttämisessä jossakin kerrostalokolossakaan?
...no niin, juuri näillä sekunneilla pöllipinon vierustalla sai uroskyyhky pälvipillua. Siinä ei kauaa nokka tohissut jos ehti tohista lainkaan. Nyt ne sukivat höyhenpeittoaan kuin homma kovin sekaisin ne saanut olisi...
Lintujen sexstaamista jos salakuvaamaan meinaisi, pitäisi kameran olla aina nauhoittamassa, ja juuri oikeaa sulapälveä. Ja mitäpä niilläkään kuvilla lopulta merkitystä olisi. Jonnekin jo ennestään värikylläisyydestä ähkyä potevaan bittiäärettömyyteen ne vain häviäisivät ja jos joku sattuisi joskus vilkaisemaan, vilkaisu kestäisi sekunninsadasosan...
Kyyhkysten aktia edellytti ensin laiskannäköinen "tiputanssi": jälekkäin tassuttelua jossa edellämenijä hyppy, hyppy, hyppy ja takana tulija hyppy, hyppy, hyppy, pysähdys&kumarrus&pyrstö pystyyn&kupu maahan&nokka ylös. Tämä ehti toistua ennen selkään könyämistä viitisen kertaa ruokintapaikan ympärillä.
Pesin toisenkin likoamassa olleen räsymaton. Edellinen ehti jo kuivua saunan jälkilämmöissä viime yönä kun ensin se oli pari vuorokautta saunan lipan alla valumassa.
Hesarissa pääsivät mökkihommiaan kehumaan jälleen sellaiset, joilla on varaa laittaa aurinkosähköjärjestelmät viimeisen päälle. Kontrasti on kaikilla mittapuilla verrattuna melkoinen omiin viritelmiini nähden. Olivat ne muutenkin pystyneet kustannuksista suuremmin välittämättä laittamaan mökkinsä sellaiseen kuntoon, jollaisesta äitini sähköttömässä pikkumökissä kymmenen kakaran kanssa ei olisi osannut edes unta nähdä.
Äitini "ruuhkavuosina" (mikä hirviöilmaus äitien työtaakalle!) olivat kuilut köyhien ja rikkaitten välillä vielä "avarammat" vaikka ei niistä käyriä laadittu, mutta nyt, kun ne ovat laserosoittimilla luennoilla näytettävissä, ketään ne eivät sen enempää kiinnosta. Mennään talouspoliittiselta luennolta toiselle ja sitten lounastetaan loppupäivä.
2.5.2023 tiistai
119/72/53
Heräsin kusetukseen pikkuista vaille 3, mutta muistan myös unen, jossa laskeskelin, kuinka pitkä ruumismatto tulee, jos 100 000 sodassa kuollutta venäläisnuorukaista asetellaan vierekkäin Ukrainan arolle jonne heidät on tapettavaksi lähetetty.
Kiistelin jonkun kanssa siitä, onko 60 senttiä x 170 senttiä per capita tarpeeksi iso pläntti yhtä ruumista kohti vai riittääkö 50x150. Se toinen tuhahti, että ei niillä monella ole enää edes jalkoja, että riittää vähemmätkin neliöt. Niin, ja monilta puuttuu piäkin, sanoin takaisin, mutta kysehän onkin kuvitelmasta, että ehyistä ruumiista se matto arolle kudotaan. Priketeiksi puristamisesta jäi sitten keskustelu kesken. Varikolle olivat asentamassa puristinta, joka litistäisi ruumiita tietyllä sekuntivauhdilla Sirkkupaketin kokoisikai "kalikoiksi" joita sitten rintaman elossasäilyneet saisivat telttakamiinoissa lämpimikseen poltella...
Jos tässä nyt valveilla ollen laskee ruumiita vierekkäin vaikkapa 50 sentin mukaan, niin 100 000 x 0,50 = 50 000 km...
Kaameita ovat nämä "kotirintamienkin" näyt ja unet...
Tuli pari puhelua työhommista. Ensimmäisen, "laajempi" homma kuun lopulla Knissa ja toinen pienempi ensi viikolla Iisalamessa.
Iltasella.
Enpä sitten kerennytkään mitään tarpeellista tekemään kun meni Iisalmireissuun koko pv. Koko päivän kyllä satoikin, etteipä se siten haitannut. Ja nytten yötä vasten lumentulo eikun kiihtyy.
3.5.2023 keskiviikko
126/68/52
Kylymä ilima. Pilvien pitäisi väistyä yhdeksään mennessä. Märkää, pian pois haihtuvaa lunta on kaiken yllä muutamia senttejä. Kasasin jo puuroa odotellessa kaatamieni koivujen oksat läjään kauemmas pihasta ja kottasin pölkyt pinojen lähelle jossa ne kohta pirston osiksi. Aikamoinen läjähän niitäkin taas tuli.
"Kremlin vallananastajat uskoivat, että koko maa on heidän panttivankinaan. On kuitenkin käynyt ilmi, että he itse ovat omia panttivankejaan, valtansa vankeja.
Venäjän politiikka on viime vuosina perustunut yksinäisen vanhenevan miehen pelkoon. Hän tietää tarkkaan, millainen loppu diktaattoreilla on. Hän tietää, että arvokas siirtyminen eläkkeelle on luksusta, jota hän ei voi enää itselleen suoda. Eläkepäiviä viettävä vallananastaja on absurdi ajatus -suurkaania odottaa parhaassakin tapauksessa vankila. Gaddafin lopun kaltainen päätös ei sekään ole poissuljettu. Siksi hänen täytyy taistella katkeraan loppuun saakka vallastaan, maksoi mitä maksoi. Hän tietää, että viholliset ja sodat ovat diktatuurin elämäneliksiiriä. Venäläisellä, ukrainalaisella tai syyrialaisella ihmiselämällä ei ole hänelle mitään merkitystä." (Mihalin Siskin)
Ukrainan Zelenskyi pistäytyi Helsingissä. Niinistön lisäksi tapasi hän pohjoismaiden kermaa myös. Lopuksi yhteiseen kuvaan ja soromnoo. Hesasta Selenskyin poppoo lennähtikin sitten Haagiin kytkemään syytettyjen penkkeihin lämmityksen valmiiksi päälle. Siihen tuomioistuimeen tuskin yhtäkään Venäjän zaatanaa koskaan saadaan, mutta onpahan valmiina ja varuilta kuin Vatikaanin pallit.
Paistoin iltapalaksi räiskäleitä vaikka maitojauheen tähe haisi kyllä epäilyttävän pahalle. Haiseehan se happamelle tuorekin, mutta tässä oli jo muutakin sivutuoksua. Ei se lättyjen makuun vaikuttanut ja näkyypähän, meneekö kuha maralle. Oli sen ennenkuin-päiväys jo vuodella vanhentunut.
4.5.2023 torstai
Kyy pääsi hesarin pääkirjoituksien yhdeksi aiheeksi kun sen murhaaminen viimeinkin kriminalisoitiin.
Tulin puoliltapäivin sisälle kun alkoi jälleen satelunsa pilvet nuo. Join kahvit.
Nyt sataa jo niin paljon, että maa meni hetkessä valkeaksi. Uskomaton on silti eläväisten vilinä tuolla ruokinnan ja halkorantteen ympärillä. Tällä hetkellä siellä on kolme oravaa, 4 närhiä, 3 tikkaa, kyyhkynen, peippoja ainakin 30 yksilön parvi, erimallin tiaisia, keltasirkkuja, mustarastaita, punakylkirastaita, järripeippoja, ... ei niitä kaikkia edes erota. Aamuvarhaisella oli yksi jäneskin!
Eilen kyttäsin jälleen kameran kanssa peukaloista tuolla sulapälvillä, mutta on se niin vikkeläliikkeinen, että aina kun on laukaisemassa, se hypähtää pois. Kasaamassani oksaläjässä se viihtyi pitkään, mutta kuvaappas sitä sinne risujen sekaan...
Se ikävämpi persujen pieru, S. Tynkkynen Oulusta alkoi sysiä riitaa hallitustunnustelija Orpoa (kok.) kohtaan kun tämä meni sanomaan julkisesti, ettei Ylen rahoitukseen kosketa. Tynkkysen tietäen hänen härnyyviritelmänsä menee ääripoliitiikan kaavan mukaan: Oikean tiedon kanavia on pyrittävä ottamaan haltuun. Niin on tehneet autoritääriseen vallanjakoon pyrkivät liikkeet aina ja sitten tulee se heidän kullitettu "mestarinsa" joka määrää mitä massan on vain ja ainoastaan nähtävä ja kuultava.
5.5.2023 perjantai
Tuulista, kylmää, pilvistä. Tien kohdalla edelleen sulamattomanana jyhmöttävä hanki kantoi aamulla ja niinpä kävin koiran kanssa mutkan Kyntöläisellä päin. Mitään erikoista ei nähty, joku joutsen lensi matalalla ylitse ja kurjat huusi Karisuolla.
Venäjän Suuri Isänmaallinen Teurastussota Ukrainassa saa nyt jatkuvasti uusia piirteitä ja jos liikaa tuijottaa sitä, mitä näytille pannaan, voivat viisaatkin mennä vipuhun. Tosin tulipa Moskovasta viestejä mitä tahansa, kukaan vähänkin ajatteleva ei niitä usko semmoisina kuin niitä esitetään. Kuten nyt Kremlin kupolin vieressä rätisseet ilotulitteet ja parhaillaan Moskovan Zaatanan kokin Brigotzinin videovaahtoaminen wagnervainajaröykkiön äärellä,
Kehnoja ovat heidän näytelmänsä, mutta mitä hirviösuunnitelmia siellä taustalla silti tapahtuneekaan kun samaan aikaan kaikenlaiset pommit viuhuvat murskaamaan ukrainalaissiviilien koteja ja elämiä kuin niitä loputtomiin riittäisi?
Turha minun on näitä aprikoida muuten, kuin että purkaakseni niitä vielä pahempia aavistuksia joita itsellä on. Vittumaisimpia ovat nämä iltapäivälehdistöjen sonnannostot kun vähänkin jossain risahtaa.
6.5.2023 lauantai
Pieksin aamulla varhain loput pölkyt pieniksi. Pinoamatta ne jäivät sillä tuli lähtö tänne Kniin. Maanantaina Iisalammeen ja sitten seuraavalla viikolla takaisin toiseen kohteeseen tiällä päin.
Yle julkaisi eilen jälleen uuden tiedotteen yläsavolaisten salametsästäjien laajasta rikosvyyhdestä. Parisataa asettakin on jo otettu poliisin haltuun, pakastimia tongittu ja löydetty ilvesten tassuista lähtien kaikenlaista luvatonta saalisaineistoa. Nykyisen lain mukaan jopa salametsästyksessä käytetty koirakin voi joutua valtiolle. Sitä olenkin ihmetellyt, että mitähän muutamatkin metsästäjät saksanpaimekoirilla jahdissa tekevät. Niiden kimppuun ei susi ehkä niin vain uskalla käydä ja kun ne opettaa sutta jahtaamaan, ovat salametsästäjälle hyödyksi.
Tämän rikospaljastuksen myötä on selvinnyt, että salametsästäjäporukka on ollut todella hyvin järjestäytynyt ja toiminta on ollut suunniteltua ja ammattimaista. Moottorkelkat, autot, aseet, pakastimet, koirat ja droonit vain valtiolle. Suksetkin.
Salakaatajien motiivit ei vain ole vielä selvinneet, mutta luultavasti siinä on taustalla jälleen kerran taloudelliset hyötymiset. Eloonjäämiskamppailusta ei varmasti ole kyse.
7.5.2023 sunnuntai
G:n skobaa jälleen yriteltiin korjailla, kaasari siitä on epäkunnossa. Kun katseltiin korjausarjoja, oli tulos se, että kannattaa koko kaasari uusia. Korjaileepahan vanhan varalle kun se on irtaallaan. Poika pani tilaukseen. Maksoi yli 50€ rahteineen.
Kesäkuun alussa pitää ostaa opetusluvat jälleen. Yritetään saada G:lle ajokortti kuten Pauluksellekin 17 vuotiaana. Siihen on vielä yli vuosi aikaa, mutta 16 vuotiaalle saa jo opetuksen aloittaa.
En tiedä onko ollut apua kotiopetuksessa, mutta eivät kortinsaneet pojat ole hurjasteluun syyllistyneet ja kun niiden kyydissä istuu, on ajotapa kaikella tapaa maltillista ja liikennesääntöjä noudattavaa. Tiijä sitten, kun ovat yksin tuolla menossa...
Kaikki tämä maksaminen...
Pakko lähteä tienaamaan. Elikä huomenaamulla Iisalmeen.
Lupasi kauniita kevätilmoja ja pitää lähteä sisähommiin! Onneksi se seuraavan viikon työmua on ulkona tapahtuvaa.
10.5.2023 keskiviikko
Iisalmessa nyt kolmatta päivää aloittelen (klo 04.45). Hommat käyvät tänään jo vähiin.
Eilenillalla kävin siskon luona Vieremän puolella. Siellä on rakentamisen mittasuhteet saaneet maanisia piirteitä. Vanhat ihmiset (70+) laajentavat ja laajentavat. Ulkorakennusta syntyy toisensa perään metsäiselle tilalle eikä niille ole muutaman vuoden päästä ehkä käyttäjää kun siskon lapsillakin kaikilla ovat omat olemisensa muualla. Nykyinen siskonmies (avo-) ei ole niiden isä, että jos eivät perintöasioita hoida kuntoon etukäteen, saattaa edessä olla vähintään kahden suvun väliset omaisuuksien jakamiskärhämät. Eipä tullut puheeksi kun semmoiset etukäteisjatustelut eivät ole suomalaisessa kulttuurissa tapana olleet.
Ja mitäpä tuo mullen kuuluu. Kunhan omat vähäiset omistukseni saan tuhkauurnan kokoiseksi puristeltua. Kajaanin talon osaltahan se on jo hoidettu ja suhteellisen mitättömän Unimäen kohdalla jo valmiiksi harkittu. Jonkin värinen siirtymä sielläkin pois kynsistäni tapahtuu, jos elossa pysyn, ihan muutaman vuoden sisään.
Puutarhurin vanhemmat ovat elossa vielä, mutta minä en koske kahden metrin tikullakaan perintöasioihin sitten, kun niiden päivä allakoissa kohdalle kääntyy. 75-85 vuotiaista on sielläkin jo kyse, ettei siihen kauaa enää mene. Meillä on avioehto ja se takaa osaltaan minulle rauhan olla sekaantumatta mihinkään mitä sen suvun puolella tapahtuu. Kammoan kaikkia perintöjuttuja vaikka eihän ne nyt kaikki riitaisia ole. Ehkä köyhillä on aina kovimmat kun mummon pannulapuistakin saadaan melkein murhia aikaiseksi.
Itsestäänselvä asia, että elämä voipi katketa ihan milloin vain. Sen tietävät konkreettisesti pommikylvöjen alla elävät ukrainalaiset, mutta rauhanoloissakin sen täytyisi olla edes häntäluun värähtelytaajuudella alati ymmärrettävissä. Tätäkin mietin kun maananataina aamuvarhaisella tänne ajellessni oli Mainualla henkilöauto koivikossa korkealle puiden väliin kiilautuneena. Ulosajo oli tapahtunut vähän ennen kun minä ohitse ajoin. Valmistautuivat juuri iroittamaan autoa, jossa uhri oli vielä sisällä. Katsoin tänne tultuani netin nuutisista, että kuljettaja oli ollut yksi autossa ja kuollut törmäyksessä.
Mutta enpä nyt kerkeä tässä muuta "jatusteleman". Alan aamupuurolle ja sitten konttailemaan vinyylinpalasten kanssa tuonne makuuhuoneen ja komeron lattialle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti