Sana on teon varjo, sanoi aivojensa solmuja ikänsä aukonut (tai solminut) Antiikin Kreikan Demokratios.
2500 vuotta riitti sanan lihaksi muuttumiseksi niin, että viimein Samuli Suomessakin loihe lausumaan: Maailma on sana.
Välillä sana vaipui koomaan, oli kuolla. Sotien jälkeen Jerzy Lec havahtui: Alussa oli sana. Sitten tuli hiljaisuus.
Nyt, vuonna 2018 on menossa sanojen inflaatio: Miljardi twiittiä aamun ensitunteina, eikä niiden sisältö ketään hätkäytä.
TV-joutolaatikossa Doctor Fosterin viimeinen jakso lässäytti sarjan täysillä suohon. Kehtasivatkin kun megalomaanisten ongelmien parisuhdeteatteri sujui siihen saakka melko mallikkaasti.
Kirvesmies isäni vehnästeli, että rakennukset on tehty virheistä, ja jos perustukset jo epäonnistuvat, niin mitään hyötyä ei ole vedottomista huoneitten nurkista eikä vuotamattomista katteista. Purkuun vain!
Ihmiselämäkin rakentuu virheistä. Ikävimmissä tapauksissa virheet rakenteissa monipuolistuvat, mutta lopun lohdukkeeksi voimme haudan partaalla todeta olevamme elämänrakennuksemme katonharjalla. Kivankäänteistä. Eikä ketään varpaidenvälien homeestakaan vastuuseen taluteta.
Ja jos oikein alkaa tomumaja kivuliaasti kallistella, niin eutanasia olisi järkensä säilyttäneelle armelias mahdollisuus.
Uni: Nurmea, vihreää nurmea. Silmänkantamattomiin vihreää nurmea. Nurmilakeuden kohoumalla paksurunkoinen petäjä, pyöreä kello sen kyljellä naksamassa. Eikä pitkään aikaan mitään muuta. Kello ½6 petäjä vilkuttaa ja lähtee kävelemään kohti.
Herätessä vihreänrähmäiset silmänurkat.
Yritin Eliaksen kanssa vaihtaa Tojotanrotteloon käsijarrun vaijerit. Mutta kun sain nostovivusta verisen runnun kaljuuni, lopetin yrittämisen.
Syyriassa kokeilivat lasten keuhkojen kestävyyttä myrkkykaasuilla, raukat al Assad ja Putin olivat myrkytysiskusta näin sopineet.
Ja YK sai jälleen taputtaa villakintaillaan!
En kyennyt katsomaan uutisia vaikka eivät kuulema pahimpia kuvia edes näyttäneet.
Olisin käynyt elokuvissa, mutta eihän siitä mitään tullut. Rintakehää jäätää, ja kun ei voi kuin yksityisiinsä syitä rekisteröidä ja niitä edes yrittää käsittää, niin yhä enemmän vain kuuraan mieltä vetää. Silti pystypäin tässä on oltava. Se on työni ja velvollisuuteni. Tuskin koskaan loppuu rautaplootun tunkeminen selkärankaan.
Areenan dokumenttiohjelman otsikko- ja alaotsikko kertovat jo paljon: Rotuopin kahdeksat kasvot/Suomessa steriloimislaki idiooteille ja imbesilleille. Vaikka kuinka vakavia kuuntelisin, niin nukahdan kertojaäänien tasaiseen pulputukseen. Unissa niiden sisältöjä pureksin. Nyt lompsutteli väljissä kumppareissaan kehitysvammainen Teuvo harmaiden verhojen välistä isoon saliin ja sanoi minulle "Dih". Muistin sitten aamulla, että olen kirjoittanut Teuvosta tarinan ja se piti etsiä, että onko kirjoitus vielä elossa, ja on se: http://kivaniemi07.blogspot.fi/2009/11/teuvo.html
Tojotaan korjaamolla jarruvaijerit. Ei se pihamaan jäisellä tantereella selällään auton alla maaten olisi omistamillani työkaluilla onnistunutkaan. 120 euroa siihen meni, että sen verran olisin omin kourin murjoen säästänyt.
Tojotan viimeinen katsastuspv. Tiesin vian nokka-akselin magnetoventtiilin "haistimessa", mutta kun en osaa saanut ajoissa tilatuksi, piti auto sen takia pompauttaa. Kuluja siitäkin.
Sunnuntain Hesarissa haastattelivat köyhää miestä joka väitti pahimpina päivinään kyykistyvänsä huoneensa nurkkiin häpeämään. Digiversiossa jutun jäljille tippui puolentoistasadan kommentin rimpsu joissa joukossa ne tavanomaiset vähättelijänsä. Pari sanaa lausahdin itsekin asiassa pysyen.
Äetin kanssa Unimäessä päivä. Aamulla hankikanto, tulomatkasta upotti. Lämmitettiin uunia, juotiin eväsleipäkahvit aitanrappusilla. Aurinko paistoi koko pvn. Murheenpurkua mennen tullen.
Tuli karhukirje: HS jäänyt maksamati.
Eikä se Tojotan osa sattunut vieläkään oikea! Sumuvaloa yritin toimivaksi korjata, mutta taitaa olla katkaisijan piirikortti sipannut. Ja paljonkohan se maksaa! Se on korjauskehotukseen myös merkattu.
Jos oikein tekisi hävittäisi autonsa pois, mutta... Ja sitten paljon selityksiä perään, että miksi ei!
Syyrian julmuuksien taustoittamana Hesarin Heikki Aittokoski kirjoitti FB:n seinälleen:
"Päivän irrallinen ajatus: Yhdysvaltain presidentti käytti erisnimen kaltaista substantiivia Kaasutappajaeläin (Gas Killing Animal), mutta maailma on sellaisessa asennossa, ettei sanavalinta oikeastaan ihmetytä ketään."
Aikani harkittua laadin kommentin siihen:
Jos ihminen ulkoistaa (määrittää) itsensä joksikin muuksi (paremmaksi/ylevämmäksi) kuin eläimeksi, ei muita eläimiä pidä Syyriassa tapahtuviin, pöyristyttävän raakalaismaisiin tekoihin sotkea edes vertauskuvin. Eläimet eivät koskaan yllä meidän tekostemme tasolle. Emme me ole lajina kyenneet tyytymään vain ruuaksemme itsemme ja toisten eläinlajien hyödyntämiseen, tai että olisimme myöntyneet olemaan itse potentiaalista ruokaa.
Kannibalismi on saatu kitkettyä melkein kokonaan lajimme käyttäytymiskirjosta pois. Sen säilyminen yhtenä hengissä pysymisen keinona olisi kuitenkin saattanut olla tuhat kertaa lempeämpi tapa jatkaa elämää maapallolla (omaa ja muiden lajien) kuin erinomaisen suuriksi kasvaneiden aivojemme typerryttävän mielikuvitukselliset keksinnöt tappamis- ja kidutusvälineiden kehityksessä muista, kyltymättömään ahneuteen perustuvista, kaiken tuhoamiseen päätyvistä keinoistamme puhumattakaan.
Akuutista Syyrian myrkkykaasuiskusta historiaan verrattuna pahinta ei tee sen hirvittävyys avuttomia kohtaan, onhan jo atomipommit, Vietnamin napalmit, venkileirien saaristot ja kaasutusuunit koettu. Pahimmaksi sen tekee lakien ja sopimusten kynnettömyys ja YK:n villakintasrooli jossa yksi sen jäsenistä saa käännellä järjestöä ja sen roolia karkeaksi hiekoitetun pyövelinrukkasensa sisällä miten tahtoo! Tämän tien päätepiste tulee todella olemaan uhkausten mukaisesti se, että ydinasetta jälleen tullaan käyttämään, ja pian!
Minun uskoni ihmiseen ja ihmisyyteen, jos sitä koskaan on ollutkaan jo lapsena luettujen tosikauhukertomusten (sota- ym. historian-)jälkeen on tällä hetkellä pyöreä nolla.
Miksi Syyrian lapset eivät voi asettua pelleilykuviin saunapuhtain hiuksin! Miksi heidän päitään myrkyin ja pommein voidellaan!! Ja miten niillä kuvilla maailman media onkaan jälleen jo 7 vuotta mässäillyt ja kirstuihinsa kolikot niistäkin nyhtänyt.
15.4.2018
Ranska, Britannia ja USA lähettivät pommiterveiset Syyrian myrkkytehtaisiin. Sota tulee silti jatkumaan, lupaavat kaikki osapuolet.
Putin taas lupaa maailman suistuvan täyskaaokseen jos poskisuudelmaystäväänsä al Assadia ja hänen huviloidensa takapihoja, joilla myrkkykeittimet porajavat, edelleen pommitetaan.
Putinin uhkaukset tekee kammottaviksi se, että koska hänen henkilöhistoriansa kertoo, kuinka hän toimi jo nuorena nurkkaan ahdistettuna kuin rotta.
Kuinka ydinasein varustettu rotta sitten toimii, niin useammalla kai mielikuvitus loihtii näkyviin sen pahimman skenaarion.
Aseet eivät ole vaienneet lainkaan vuoden 1945 jälkeen vaikka siihen on pyritty. Mutta miten olisivatkaan, kun jo rauhanturvaajat, yksityiset miehet ja naiset konttorihenkilökuntia myöten on aivan ensiksi koulutettu tappamaan. Ja kun on sitten lähetetty asemapaikkoihinsa, heidät on vyötetty aseilla hampaisiin asti ja luvattu, että saa tappaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti