Merkintöjä

22.8.2016 Maanantai

Alaselän prostruusio, vai oliko se prolapsi on paha, mutta nousin aamulla erilaisia konsteja kopeloiden sängystä ja läksin tekemään luvattua maalaushommaa. Käytiin P:n kanssa ensin maalia 20 litraa ja haen lisää itse, kun se loppuu. Pöntön kantaminen oli vaikeaa, mutta kyllä se onnistui kun kiristin silmät sirrilleen enkä pierua pidätellyt. Kompressori mylykytti tämän päivää peräkärryssä, sillä aloitin maalaamisen kadun puolelta. Sisäpihaa ja toisen puolen maalaamista varten pitää sitten kamppeet pyöritellä jotenkin ulkoportaitakin pitkin, mutta se on huomisen murhe se.

Pilvinen, mutta sateeton ilma. Lämmintäkin, että on hyvä maalausilma.

Naapurissa, jonka pihan puolelta myös maalaan P:n aitaa, on sellainen rouva, jolla oli äskettäin kaularanka murtunut. Sillä oli metallituet kahtapuolen päätä ja keskustelu vähän jäykkää. En kysynyt, mikä vamman aiheutti, mutta muuten jututin samalla, kun kävin kysymässä, saanko sen ulkokatoksen seinästä ottaa kompuraan virtaa.

Kadun toisenpuolen köyryharteinen vanhus kävi myös puhuttamassa. Vaineksi, että olisi se hänelläkin aita maalausta vailla, mutta ei kuitenkaan saanut sanotuksi, että maalataanko se vai ei. Kyllä se mulle passaisi. Monasti rupeavat miettimään hintaa ja kauhistuvat jo maalilitran oston edessä vaikka ei taloudellista hätää kärsisikään. Ja vaikka haudan partaalla jo heiluttaisiin ja olisi sama, minne euronsa loppumetreillä silittelisi.

Olin iltakuuteen ja kolmannes urakasta tuli tehtyä. Liki 200 metriä 1 m korkealti kohdetta piisaa.

Hankkimani metallirunkoinen maaliruisku on hyvä. Maksoi Motonetissä viisikymppiä.

23.8.2016 Tiistai

Selkä yhä saakelin kipiä, mutta kun aamulla saa itsensä liikkeelle, niin siitä se tuntuu rupeavan vertymään. Buranalla ei suoraa vaikutusta kivun lievityksessä ole, mutta ehkä se auttaa mahdolliseen tulehdukseen. Pukeutuminen on vaikeinta kun ei housuja, ei sukkia tahdo jalkaansa saada, mutta hammasta purren ja kun Elias avitti, niin tolpilleni könysin tähähnkin päivään. Puutarhuria en viitsi vaivata kun se vain ärsyyntyy kaikenlaisista hoivaan liittyvistä askareista. Hirvittää ajatus omasta, mahdollisesti vaivaisesta vanhuudesta jos hänen hoteisiinsa joutuisin. Toisaalta ymmärrän sellaisenkin kuvion, sillä enhän minäkään ensimmäisen vaimoni mielisairasta elämää jäänyt aikoinaan tukemaan koska tunsin itseni ja tiesin, ettei minusta sen hirvittävän taakan jakoon olisi. Nuoruuskin oli silloin vielä haittana. On kyllä tullut sekin  kysymys puitua moneen kertaan lävitse, että olisimmeko näinkään järjissään selvinneet silloinen perhe siitä myllystä?

Parempi täältä olisi siis lähteä saappaat jalassa kuin kenenkään vaivoiksi vuosikausiksi kitumaan. Isä sen teki vaikka tuskin vakavasti suunnitteli huokumistaan niin lopetella. Huulta heitti, että kun sokkeena syntyy ja humalassa kuolee niin ei elämässä tiijä käyneensäkään. Eikä hän silloin ollut kuin vähän vanhempi kuin minä nyt. Kuolema täytyy siis pitää mahdollisuutena vaikka juuri seuraavaksi koittavana yönä, tai tuossa ihan tunnin päässä. Isäkin soitti kuolemansa aattona klo 17.30 minulle ja aamuyöstä klo 00.30 hän oli kuollut.

Alkoivat uudet "Mammona"-trillerin jaksot. Eliaksen kanssa katsoin homman käynnistymisen joka tietenkin vaati myös ensimmäisen ruumiin. Tekisivätpä tanskalaiset välillä sellaistakin draamaa, jossa ei yhtään kalmoa patologille kärrättäisi. Niin kuin Vallan linnake oli, tai se Hotelli-sarja. Vai kuoliko niissä joku murhan uhrina?

Elokuvissa ihmisen elämä on tarina siitä, kuinka hänet murhataan ennemmin tai myöhemmin.

24.8.2016 Keskiviikko

Minä en kuollut viime yönä, mutta sadoille italialaisille niin kävi kun mannerlaatat liikahtivat ja järistykset runtelivat tuhansien pienten kylien perheiden kodit murusiksi pitkin vuorten rinteitä. Näin se käy kun on käydäkseen ja me muut täällä vain marisemme kun emme sukkia saa tilapäiseksi tietämämme kivun vuoksi lämpimän peiton sisällä hautuneiden koipiemme suojaksi.

Selkäsärky on vaimentunut hieman. Äkkiliikkeet notkauttavat vielä polvia ja aamulla oli sängystä nousu vaikeaa, mutta kun ei ollut seiniä päälle kaatunut, niin siitä sitä vain...

Sain tänään maalausurakan valmiiksi. Toinenkin 20 litran pönttö meni melkein kokonaan. Piti aidan rakoihin tunkenutta pusikkoa raivata melkoisesti muutamalta kohti, että sain maalatuksi. Huomiseksi onkin luvassa sadepäivä, että siinä mielessä sopivaan saumaan homman satutin.

Maalintöhryä on nyt sitten nivusissakin, sillä en kokohaalaria pukenut vaan uhrasin kuluneita vaatteenrytkyjä jotka voin nakata nyt roskiin.

25.8.2016 Torstai

Venäjällä Putinin kängi aloitti sotaa ennustavan suuren harhautusoperaation laittamalla kaikki asevoimat koko maailmalle näkyvästi hälytystilaan. Toisaalla Turkin tyrannin käsikassarat käskivät panssarinsa jyristelemään rajan ylitse Syyriaan. Nämä toimet tietävät ruumiita ja surua ja murhetta jotka tulevat koskettamaan jälleen miljoonia ihmisiä. Jopa miljardeja jos kaikki myötäelävät ajatuksetkin globaalisti lasketaan. Maanjäristykset, tulivuorten purkaukset, tsunamit ja hirmumyrskyjen aiheuttamat tragediat eivät tälle lajille riitä, täytyy tehtailla niitä ihan itse lisää; suojateille telotut lapsetkin vain naurattavat näissä veriuhrijuhlissa.

Missään historian vaiheessa murhaamista ei ole aloitettu sieltä, mistä pitäisi; tyrannien aluista ja heitä peesaavista kenraaleista, sotateollisuuden lobbareista ja siitä kasvottomasta, harmaasta markkinatalouden eminenssistä, joka taustalla häärii. Mahdotontahan se olisikin, sillä heidän psykopatiansa täytyisi osata erottaa jo neuvoloissa ultrakuvista ja abortoida epäröimättä.

Jos kovasti tahtoa olisi, näkyisikö psykopaattien oireisto jo sikiön niskapoimuissa kuten down? Ovatko down-oireyhtymän kantajat koskaan syyllistyneet valloitussotiin ja kansanmurhiin? Hitleriltä puuttui toinen kives, mutta se yksin tuskin aiheutti sen, mitä hänestä tuli ja mihin se johti. Millainen luonteenlaatu on Turkin kivikasvoisella Erdoganilla jonka silmäpussien suojaamista iiriksistä ei tunteita erotu?

Putinin luonteenlatu loistaa näkeville jo kauaksi; katsokaa hänen silmiinsä, siellä hulluuden lammenlaineet ovat koko ajan pienessä vireessä. Se mies jos kuka muistuttaa salavihaista rakkikoiraa joka käy kimppuun kun sitä vähiten osaa odottaa.

Montako sataatuhatta ruumista on syntynyt Itä-Ukrainan konfliktissa? Syyrian murhaamisten tulokset liikkuvat miljoonissa, ja niin edelleen uhriluvut ja omaisten hätä ja tuska ympäri ihanan Telluksemme.

Tänään selkäkipujen jatkumisesta huolimatta sisustin porraskäytävän vessaa. Leikkuutin lasiliikkeessä sopivan peililasin, rakensin puisesta armeijan ammuslaatikosta ylähyllyn uppoledeineen ja sivuhyllyiksi katkoin vanhoista, koivuisista varastohyllylaudoista pätkät jotka maalasin mustaksi; retrojuttu kyhäelmäni siis. Seinätkin kun olisi tullut paneloitua tuppilaudalla tai vaikka halkaistuilla heinäseipäillä. Hyllyjen kiinnitykseksi suunnittelin piilojutut, jotka poikia askarruttivat. G kysyi, että miten sinä ne keksit? Yritin selittää, että päässä syntyy ihan mitä vain keksintöjä, kun istahtaa hetkeksi pytyn kannelle ja antaa aivoille luvan. Mutta varoitin, että kaikkia aivojen keksintöjä ei pidä käytäntöön ruveta soveltamaan. Hirosiman tuhoakaan ei olisi, jos tiedemiehet olisivat pitäneet keksintönsä omana tietonaan. Sitten piti tietenkin kerrata mikä kohtalo Hirosimalla oli.

Alistair Mc Leanin juonesta elokuvaksi sovitettu Kuoleman juna oli niin ääliömäisesti toteutettu, että viidessä minuutissa kävi selväksi, ettei sellaisen katsomiseen kannata iltaansa tuhlata. Kun selasin kaikki kanavat lävitse, niin raskaasti piti lopuksi huokaista sen aivottomuuden määrää mikä ohjelmatehtaisiin on eksynytkään, ja vastaavasti kuinka suunnattomasti aivotonta katselijamassaa maailmaan mahtuukaan. Aivan järkyttävää sontaa tuutin täydeltä josta mokomasta pitää vielä verottajalle bonuksia kerätä!

Yritin päivällä tilata Hesaria. Olisin halunnut pelkän laatikkoon kannetun lehden 3 kk:n määräajaksi, mutta ei sieltä sellaista ruksia mistään löytynyt. Kun sitten yritin soittaa tilausnumeroon, alkoi sieltä automaatti lotikoitella numeroita, joita painamalla pääset haluamaasi palveluun, mutta kerkeätkö älypuhelimeen edes etsiä numeronäyttöä siinä hetkessä? Entä paljonko jonottaminen maksaa? Olokoot!

Muutenkin HS alkaa menettää "sielunsa" kokonaan samoille harhaisille tollomedian nikkareille, jotka iltapäivälehtien kautta vuorokausiannoksensa imeskelevät. Juuri Hesarin, aikoinaan kovasti arvostetun sanomalehden edesottamuksia seuratessa on järkyttävää seurata, kuinka helposti kansan ja sen seassa mahdollisesti asioita taustoineen lukeakseen tahtova väestönosakin alistuu täyssonnan tunkemiselle kurkkuunsa. Kun pannaan netistä Hesarin ja Iltasanomien lööppikama vierekkäin, niin ei niitä enää erota muusta, kuin että HS ei ole vielä sitä keltaista väriä mukaan tunkenut. Muuten lukemaan koukuttamaan tarkoittavat otsikot ovat yhtä "Hei, mitä ihmettä!"- kuminaa!

Jos tällaisen edessä marisemista alkaa laajemmin miettiä, niin jäävätkö nykykonfliktit ja maanjäristykset uhriluvuillaan ja särkyvän infastruktuurin helinällä toiseksi sille jyräkälle, joka tulee syntymään kunhan ihmiskunta alkaa oksentaa pois sitä paskaa, mitä sen kurkkuun on nyt jo oksetukseen saakka tungettu ja tungetaan kiihtyvällä temmolle edelleen?

G:n luokan vanhempainilta. Eipä siellä mitään ihmettä ollut. Paikalle oli kuitenkin tullut melkein kaikkien lasten vanhemmista jompikumpi tai kumpikin. Rehtori soitti päivällä, ja pyysi minua ensi vkolla vanhempain edustajaksi koulun opetussuunnittelukokoukseen jossa edustajia on eri instansseista; lupasin.


26.8.2016 Perjantai

Eilen sateli, nyt paistaa jo aamusta aurinko. Tuulee kyllä vilpoisasti ja sen tulosuunta on melkein pohjoisessa.

Panin jo kamppeita kasaan. Kunhan pojat tulevat koulusta, lähdemme Unimäkeen. P kyllä ämpyili, ettei lähde, mutta lupasin nostella korvista kyytiin jos ei omin jaloin kyytiin kampeudu. Puutarhuri jää pitämään loppuja kesälomiaan. Asioiden selvittämättömyyden kuilu välillämme suurenee.

Syyt ovat sysissä ja sepissä, lovessa ja kepissä.