2.3.2026 maanantai
Meillä on aina vietetty poikien synttäreitä ja vähintään kahviteltu nimipäivinä. Niin nytkin kun Paulus täyttää 22 v. Ojennettiin pari pientä lahjaa eilisillä kakkukahveilla. Muuten tätäkään poikaa ei kotona juuri näy kun mukavempi on N:n luona majailla, ja koska on töitäkin. Niinhän asioiden pitää mennäkin. Illasta käytäneen Rossossa syömässä koko poppoo -paitsi Frans Elias. Tulee hiihtolomakäynnille naisensa kanssa vasta torstain.
TM kävi illasta.
Tänään ajelee Sonjan porukka ensin tänne ja sitten mennään käymään Salokylällä asioilla. Elisabethkin on mukana. Ostin hänelle muutamat pikkujutut isoon tavarakassiin johon voi sitten kotona leluja säilöä.
Unessa humpalla pitkästä aikaa.
Koetin muistella ketä lavalla lujaa kyytiä töytyytin, mutta muistintaululla ei muuta näkynyt kuin punainen kokomekko ja muhkeat ryntäät.
Klo näytti vihrein numeroin mikron taulussa 04.44 kun kylmää vettä yön kuivattamaan suuhuni lasista horaisin.
Lähden kuudeksi Kaukaveteen vesijumpalle, sukeltelemaan, uimaan, vesihierontaan... Nilkkasärystä en taida enää eroon päästä vaikka mitä tekisin.
3.3.2026 tiistai
Eilenillalla särki päätä juuttaasti eikä se kokonaan ole yön aikana vaimennut.
Vantaalla kerrostalopalossa tukehtui savukaasuihin somalitaustaiset kolme lasta ja vanhemmat. Joku harhainen, 71-vuotias naapuri oli tuohustanut olohuoneeseensa nuotion ja hypännyt itse parvekkeelta pihalle.
4.3.2026 keskiviikko
Kaukaveden saunassa kaksi kolmekymppistä ukrainalaismiestä. Toisella oli villamyssy päässänsä ja aloitin siitä mainiten juttelun. Suomenkieli oli heikkoa, vaitelias ei pukahtanutkaan, mutta vilkkaammalta tuli murtaen sanoja ihan nokko.
Kaverukset olivat tulleet jo Venäjän Suuren Isänmaallisen Teurastussodan alussa tänne. Olisi tehnyt mieli ääneen ajatella, että kuinka sotaan kelpaavat kaverit täällä ovat, mutten viitsinyt. Ehkä selitys olisi löytynyt.
Illegaaleja vakoilijoita? Eikä niinkään Ukrainan hyväksi vaan Moskovan Zaatanan.
Kun näin raskaasti syytteleviä ajatuksia milloin herää, olisi siksi parempi kysyä vaikka suoraan kuin että jättää ne päätä pakottamaan.
Löytäisin kaverukset kyllä, sillä Puhelias kertoi työpaikkansa nimen.
Yritin vaihtaa Tojotanrottelo III:seen ajovalumpiot, ei onnistanut. Olisi pitänyt osata tilata korkeudensäätömoottorilla olevat. Luulin, että ne voi vaihtaa vanhoista uusiin. Yritän lähettää umpiot vaihtoon Euroopan plakkiutuneeseen "sydämeen" Puolaan vaikka olin tilaavinani ne Saksasta, Autodocilta. Umpioissa lukee isolla Made in Taiwan!
Piti purkaa koko etupuskuri ja muita katteita edestä pois ja sitten laittaa takaisin, elikä kokolailla turha, puoli päivää kestänyt ähräys ulkona lumenkylmällä alustalla konttaillen! Nollakeli, että ei sen puoleen.
Öljyt+suodattimen vaihdoin. Suodattimen oli edellinen vaihtaja kirinyt uhkatiukkaan eikä lähtenyt kuin palasina ja lopulta lämmittämällä niin, että tiivistekumi kärysi.
5.3.2026 torstai
Aloittivat Iranin murskaamisen Israel ja velipuolensa (tai ottoisänsä) USA. Jälki on nykysodista tutusti kammottavaa ja tulee yhä vain pahenemaan. Hiekka palaa jo ympärysmaissakin.
Pommitusten aloittajat kuvittelevat olevansa nettipelien kahvoissa eikä siviilien tuskasta ymmärrykseen saakka huudot kuulu, ei tunnu.
Tämän uuden sota-aukileen äärellä ydinaseista ja niiden lisäämisestä alkoivat ammolleen lengotella sodille ahnaita suitaan niin Kiina kuin Ranskakin, eikä Pohjolakaan niistä enää vaikene. Paitsi Suomi joka unohti asiassa parlamentaariset tavat kun kokoomusjohtoinen hallitus puolustusministeri Häkkäsen suulla yhtäkkiä ilmoitti luopuvansa ydinaseiden täyskiellosta.
Railo levenee puolueiden välillä ja kohta ne ovat tukkanuottasilla vaikka pitäisi sotesektorikin sotasektorin rinnalla kuntoon saada.
Keskiyön kellon viisarit nitkahtivat viimeiselle sekunnille. Jos joku loppuräjähdyksenavaruusprofessori meinaa viimeistä elonkehän sekuntia ruveta tutkimaan, niin laitteiden pitäisi olla atmosfäärin laidoilla valmiina jo.
Maailma odottaa tuhkaustaan, kuten unessani viime yönä sanottiin.
F&E tulivat.
6.3.2026 perjantai
Umpioita ei kannata palauttaa, postimaksu puolalaiseen osoitteeseen sama kuin niiden hinta! Panin lyhdyt Torille myyntiin.
Kun en ole mikään tarkanpaskan äkistäjä niin tällaiselle postimyyntitouhu on perseestä! Olisin tuonkin palautustuskan välttänyt jos panin tilatessa ruksin ruutuun "Turvallinen tilaus" ja maksanut 6:n euron lisämaksun. Palautus olisi siis hoitunut kustannuksitta.
Mutta ei Autodocin tekoälycättäilijäkään osannut sanoa, ettei säätömoottoria voi vaihtaa.
Kuomullinen peräkärry käytiin ostamassa Puutarhurin työkaverilta.
7.3.2026 lauantai
Heräsin jälleen neljältä. Unessa sukelsin altaanmitan, mutta en meinannut päästä pintaan. Tukehtumisen tunne oli aito, elikä olin kuorsannut silti vaikka estokiskot olivat suussa. Ne alkavat olla loppuunpurrut.
Kuorsaakohan valtionvaranministeri Riikka Purra? Hampaat sillä ainakin ovat aina raateluasennossa vaikka tällainen henkilökohtaisuuksiin ulkonäössä meneminen ei olekaan korrektia. Vaan näinhän minä kerran unta Tytti Tuppuraisenkin leveäaukkoisesta, punahuulisesta suusta ja siitä, miten hän vastasi kun suun koosta kysyin kuin Punahilkka isoäidin syöneeltä sudelta.
TaruMaaretin nimipäivä. Laitoin onnittelut maljakko-ruusukuvan kera.
Talossa kaikkiaan 7 ihmistä ja kaksi koiraa. Täytyy keitellä kattilassa puuroa sillä P&N lähtevät heti aamusta ajeleen Ouluun. P on kolmatta viikkoa ajanut joka päivä työkeikalla siellä, että ainakin on tuttu polku. N, helsinkiläinen, ei ole käynyt koskaan Oulussa ja hänelle se saattaa olla ihan mukava reissu.
Unkari ja Ukraina uhittelevat toisillensa. Unkarin (Orbankyrvän) käyttäytymistä saanee hirvitellä. Sattuman irvistely hänen ja muutamien samaan aikaan maailmanpolitiikassa valtaan keplotelleiden tyranni-ilmestysten hahmossa on kammottavaa. Miten voi yhtäaikaa sattuakin niin moneen maahan näitä kokovartalokyrpiä joilla ei minkäänlaista häpyä ole valtansa pönkittamisissä!
Eikä niistä yhtäkään saada edes salamurhattua vaikka kerrankin aito tarvis olisi.
Koska uunia piti lämmittää, tein aamupäivästä kahdenlaista uuniruokaa. Molemmat padat onnistuivat hyvin. Toinen oli tuttua riisi-ohrakanaa ja toinen täyskasvispata johon erikseen esikypsensin miedosti suolalla maustetussa vedessä runsaasti parsakaalia. Eräänlainen gratiinipata siis johon lisäsin kasviskermaan tehdyn yrtti-pippuri-munaseoksen.
Nyt illasta laitoin uunin jälkilämpöön (+170°) ohrapuuron hautumaan huomisaamua varten.
8.3.2026 sunnuntai
Eilen alkoi oikea kevät kun aurinko paistoi ja räystäiltä vesi roiskui. Varhain heräämiseni on merkki siitä, että olisi oltava jo Unimäessä seuraavan talven polttopuita tekemässä, mutta en taida vielä viikkoon päästä. Tiistaina on verikokeet ja muina päivinä muita sovittuja asioitten hoitamisia.
Siskoni H oli tilannut Kansallisarkistosta isä Taunon ja setä Oskarin rakennusurakointiyrityksen konkurssihuutokaupan paperit vuodelta 1963.
On se ollut näytelmä sekin!
Eräänä syyskuun ankeana päivänä suurkuusien ympäröimään, Unimäen lahonhataraan, penakoita täynnä olevaan yhdentuvan hirsikömmänään on ahatautunut poliisikonstaapeli Heimo Närhi (myöhemmin paikkakunnan nimismieheksi kohonnut) ja konkurssipesän saamisten edunvalvojat. Uteliaat kyläläiset on pakko ollut jättää ulkorantteelle kuikuilemaan rikinäisistä ikkunoista ja kengänpohjasaranaisesta, auki renksottavasta ovesta sisällä tapahtuvaa, naurettavaa näytelmää jossa valtava, ulosottoon määrätty omaisuus, elikä rikkonainen patteriradio, loppuunpoljettu Tikka-ompelukone ja väljäksi paukuteltu espanjalainen yksipiippuinen, 16 kaliberinen Herkules-haulikko on pantu huudettavaksi esille. Navetassa ammuva yksinäinen Pikkumanteli lehmäkin on voudin vasarankopauksen luisena ponkottavaan lonkkaansa saanut.
Ja onhan vasaran alle kaiveltu isän jo kavereilleen myymä IC-merkkinen moottoripyöräkin kun sille ei ole kauppakirjaa löytynyt. IC:n sijainnista ei varmuutta ole ollut, mutta ehkä jossain Kangaslahdessa Einari Heikkisellä kun se oli sen paikalla ollen huutanut virallisesti itselleen.
Huutokaupan rahallinen saalis:
Äeti on huutanut haulikon 11 markalla, Asa-merkkisen patteriradion 6 markalla ja ompelukoneen 32 markalla.
Ukki Adam oli huutaa päräyttänyt Pikkumantelin 100 markalla, mutta kun huutokauppaväki oli poluillensa kaikonnut, on hän taluttanut lehmän navettaan takaisin.
Einarin omistukseen oli IC-moottoripyörä siirtynyt hintaan 20 markkaa.
8,36 hehtaarin maapohjalle eikä lahoille rakennuksille ole yhtään nuijankopausta tarvinnut antaa kun huutajia niille ei ole ilmaantunut.
Konkurssipesän saatavat kaikkinensa ovat olleet vajavat 30 000 juuri sinä vuonna uudistunutta uutta markkaa. Nykyrahassa noin 70 000 €, mutta eipä edes huutokaupan järjestämiskuluja ole nimismiehelle herunut.
Velkojat ovat olleet rautakauppiaat Suonenjoelta, Maaningalta ja Rautalammilta joilla paikkakunnilla (mm.) isä ja Oskari ovat urakoineet kouluja, pappiloita ja seurakuntataloja. Maaningan pappilan työmaalle jääneet vähäiset rakennustarvikkeet ja työkalut ("2 kpl rautakangia") on päätetty huudattaa sittemmin siellä, mutta ilmeisesti se on jäänyt tekemättä. Vain rahallinen arvio on niistä käyty tekemässä eikä se olisi paljoa kassaa kasvattanut.
Verottajan saatavat ovat olleet hämmästyttävän pieniä, vain muutamia kymppejä ja parit sataset Kaavin verotoimistoon.
Velat eivät ole siis olleet työmaiden suuruuksiin mitattuna juuri minkäänlaisia, mutta juopotteluiltaan eivät urakoitsijat ole niistä ajoissa huolehtineet.
Isä ja Äeti voittivat noihin aikoihin veikkauspeleissä päävoiton jonka turvin he ilmeisesti pahimmasta elämäntönkyrästä ylitse konttasivat sillä uusia pakkohuutokauppoja ei ilmaantunut. Lisäksi he ovat tehneet avioehdon ja siirtäneet kaiken Äetin nimiin ja lopulta minä, isän kuoltua 1982 lunastin Unimäen vuonna 1984 itselleni. Käypä hinta oli koko rakennuksettomalle tilalle 15 000 markkaa. Arvion teki metsäalan ammattilainen.
Muutimme Unimäestä Pohjoismäkeen vuonna 1968. Isä poltti eräällä syyssateen sävyttämällä metsästysreissullamme (1970) huutokaupan aikaisen, hataran mökkitötterön ja navetan. Savusaunan hirret se oli kenkännyt Juhanilan Matille joka ne Keyritynrannalle hevosteli, mutta sinne ne läjään lahosivat.
Tänä päivänä 112 vuotta samojen geeniperimien omaavan (maarekisterin mukaan lohkomistapahtuman virallinen vuosiluku on 1926, Anu&Mari ovat muuttaneet Unimäen korpeen 1914 tai jo 1904) suvun hallussa olleen Unimäen tilasta rakennuksineen voisi pyytää maksimissaan 60 000 €, mutta luultavasti, jos ostajaehdokkaita edes ilmaantuisi, juuri ja juuri hyväksyttävissä oleva hinta jäisi 20 000 €:n kieppeille.
On se voudin vasaranuhan alla ollut minunkin omistuksessa ollessaan, että teit isäin melkein on kompuroitu.
Tiukkaa tekee edelleen omistaa näitä pieniä omaisuuksia nykysuomessakin; tekisi mieli vielä järjissä ollessaan luovuttaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti