Urbi et orbi

16.4.2025 keskiviikko

Eilen oli pöllityömuallani seurana tämän kevään ekat sitruunaperhoset. Niiden imukärsiin ujuu imelähkö pihkantuoksu, mutta saattaa käydä köpelösti, jos erehtyvät havupuun mahlaa maistamaan. 

Joinakin aamuina oksakasojen ja pinojen päällä on hyppinyt peokaloenen. Sen monipolvinen lauluääni on sopivan kirkkaalla aaltopituudella jonka  minäkin kuulen, varsinkin kun se tuli livertelemään pinon päälle jonka toisella laidalla istuin.

Kun hornetien jyrinässä oli päiväsellä taukoa, kierteli ilmavirtausten mukana kotka näkymättömiin pilvettömällä taivaalla, ja kurjet, ne nousivat jostain Karisuon letosta matkallaan kohti pohjoista kuten ovat tehneet tuhansia vuosia ennen meitä maahan juuttuneita savijalkatöllistelijöitä.

...ja minä maanmatonen vain parkkasin ja parkkasin petäjäistä, väliin jonkun kuusipöllinkin samalla kun sinisiä(?) ajatuksia aivoissani kierrättelin. Ilman suuria tuloksia kumpaakin hommaa jyystäen.

Uppopumppu teki taas tenän kaivolla enkä saa sitä pujoteltua ylös tarkastettavaksi. Vettä on piripintaan niin eipä sinne ole tikkaillakaan laskeutuminen. Mutta kerrankos vedet on tällä korpitontilla kantaen tarpeisiin raahattu. Lehmillekin ainaisesta pentujen parkumisesta väsynyt Äeti.

UPM:n risukoiden selluliemitarpeiden rahtaamiseen rekrytoidut rekat särkivät tien jälleen kerran niin pahasti, että piäsenköhän tiältä piäsijäeseksi Kajaaniin lähtemään. Vitutti niin, että lähetin piäkonttorin jollekin konsernin "vastuullisuushenkilölle" postia (asiallisena pysyen), jotta laittavat paikalliset aluevastaavat ruotuun ja välillä murskekuormatkin liikkeelle.

Olisihan se tietenkin yksi mahdollisuus vihjaista keltaisen lehdistön suuntaan, että Hei, saatte hyvät otsikot tälleen: "Metsärahat valuvat sijoittajien veroparatiisiin Luxenburgiin, haitat jäävät paikallisille tienvarsiasukkaille!" Ihan kuten Uruguayn plantaaseillakin vanhaan kunnon koloanialismityyliin.

Uudenlainen siirtomaapolitiikkahan suurmetsäyhtiöillä on ollut jo kauan eucalyptyspuita tehtaissaan käyttävien tehtaissa jossa alkuperäisasukkaita on ahtaalle niiden tieltä puskutrkatorein sysitty. Suomen metsistä riivittyjen pääomien voimin alkuun pantuina nekin. Asiasta ei ole tästä kulmasta isoa ääntä pidetty; mitä suurempi  ryöstö, sitä hiljaisemmin rahojen vuolas virta isoja ääniä pitämättä jatkaa kasvuaan vaikka joet myrkyttyisivät, suot nurin käännettäisiin, maisemat muuhun käyttöön kelvottomiksi murskattaisiin.

Joku vastottaisen raakkutuhonnan kaltainen rikos hetkeksi pintaan nousee, mutta kun otsikoitten muste kuivahtaa, kuivahtaa yleinen mielenkiintokin.

Vielä muutama vuosikymmen sitten saivat maakunnan ihmiset itkeä metsien verotulojen hyötyjen valumista yhtiöiden kotipaikkaan Helssinkiin, mutta nyt mammonien kerääjätahot on pirstaloitu nekin niin moneen maahan ympäri tätä planeettaa, ettei Erkki Lähdekään lähtisi siitä selvää ottamaan. Luxenburgin salaiset tilit vain pienenä juonteena ryöstökeississä.

Hajauta ja hallitse suurpääomasi on purrut paremmin kuin USA:n Suuren Möliskön kerralla kaikki pirstaksi-lekominen!

Osuukohan mitkä ylläolevat aprikointini vedenpitävästi mihinkään?

Suomessa saa onneksi aprikoida mitä haluaa. Nykyisessä Amerikassakin jo epäilyttäviä aprikoijia pannaan lentokoneeseen ja maasta pois puhumattakaan muista tunnetuista, diktatuurin pimeyteen vaipuneista valtioista.

Onko aprikoinneista sitten mitään konkreettisia seurauksia niin kissanviikset!

Suomessa osataan vaientamisen kulttuuri. Täällä osataan kyseenalaiseksi henkilön laittaminen vähättelemällä ja ivalla jos se tarpeeksi kasvojaan peittämättä ja nimeään nimimerkkien taakse kätkemättä suutaan aukoo.

Pentti Linkolan kohdalla kävi niin koska luonnonsuojelulle elämänsä pyhittäneen teesit olivat liian tosia. Ei hänen nimeään mainitseva pääse edes Hesarin kommenttilootassa asiaansa esittämään koska nimi on pantu moderoivan tekoälynkin sulonnassa mustalle listalle.

Tosin suunsa aukojia on tämä virtuaalitodellisuus niin turvoksissa, ettei täältä mitkään äänet enään minnekään kanna. Sen tietävät hallitsijamme joista se mölinäkuorojen ja rikollisten puolue kylläkin kärsi jytkytappion kunta- ja aluevaaleissa. 

Että ehkä pikkiriikkisen toivoakin on vaikka yksilöäänestäjän kyyninen itsekkyys syynä olikin. Sinä äänestäjäkunnassa luonnosta ja sen tulevaisuudesta kukaan vitut välittää.

17.4.2025 torstai

Olkapäiden kivut ovat entiseen tapaan pahana öisin, mutta niinpä vain sinnittelin ilman buranoita yön yli eikähän tuo väsytä sen kummemmin.

On niin hieno, keväinen aamu, että luulisi kaiken olevan hyvin.

Suomen naapurissa on karmeuksien valtakunta ja yhä karmeammalta sen tulevaisuus näyttää enkä sille mahda mitään, että kun avaan medioiden älykansia raolleen, sota seurauksineen saapuu pilaamaan päivän.

Siksi en tälle keväälle taida kuunnella Kauko Käyhkön laula kevään muuttokurjista. Katselen vain niiden Unimäen ylitse lentoja enkä ajattele mitään.

Käväisen leipomolla ja Elisabethiä näkemässä. Vauvalle eka hampaita kasvattaa ja on ollut nyt on ollut yö jonka on valvottanut äitiään. Laitan sitten paikkoja kohillensa ja ratsastan Sivullistenkadulle Kniin.

18.4.2025 perjantai

Sain nimpparilahjapaketin ja kortin.

Eilen piti G:n Lanceria korjailla kun sen termari vuoti yhä. Laitettiin läpipultti kannen kiinnitykseen niin johan herkesi.

Möyhensin roudattoman kasvimaan nurin. Syksyllä sinne haravoimieni puiden lehtien alta paljastui valtavat määrät lieroja. Ne olivat jauhaneet lehtiä syömisikseen ja syksyn haravointijätteistä jäljellä oli vain ohut kerros. Pitää hakea siemenpotut ja istuttaa matojen ihmeteltäväksi.

E & E tulivat Oulusta. Hajin heidät asemalta. Olin nähnyt Eliaksen tyttöystävästä unessa kuvia joissa hän oli pitkä nainen, mutta todellisuus yllätti: mukava, kevytpieni, nauravainen punapää. Eliaskin näyttää tyytyväiseltä. Laittoivat ruokaa, syötiin ja juteltiin. Sitten pöydän ääreen kokoontui lautapeliporukka ja minä väistyin syrjemmälle kun en pelaamisista välitä.

G:lla kävi asiakkaita tänäänkin. Oli kipeänä vielä eilen niin jäi se aiottu varsinaisen yrityksen perustaminen ja liiketilojen haltuunotto ensi viikkoon.

Sitten piti Lancerin jarruja ruveta kopeloimaan. Oli etusista palat aivan nollilla.

Hesarin kommenttiosastolla tapahtui pääsiäisen ihme. Otin kantaa artikkeliin, jossa haastateltiin Kankaanpään "sateenkaari"-naispappia. Kommentissani vedin muutaman päivän takaisen Annamari Sipilän kolumnista aihetta mukaan, se kun kirjoitti, että kristinusko on osa maanpuolustusta. Perustelin kannanottoani sateenkaariväen kirkkovihkimissyrjinnän vääryyteen suurinpiirtein siten, ettei se oikein uskottavaa ole, jos eivät pääse tuosta syrjimisen suostakaan nousemaan nykypäivään talventörröttäjien (kirkkojen) ovien aukaisemiseksi kaikelle kansalle niin miten ne sitten maanpuolutuksen hoiteleisivat? Samalla tavalla asemoituenko kuin Arndt Pekurisen suhteen vuonna 1941?

Ihme oli tämä: Kommentti hyväksyttiin, mutta muutaman tunnin päästä se kumitettiin pois!

Ehkä jonkun isohiippaisen pappiskaavun alunen pani murisemaan Hesarin piätoimittajalle suoraan, että miksi julkaisette sellaisen kirjoituksen, jossa huomautellaan kirkon historian syntilistan olevan yhtä pitkän kuin kristinuskon historiankin, ja kun kommentaattori vielä kehottaa pyytelemään kirkkoa anteeksi kaikkea historiassa tehtyjä vääryyksiä kristikansaltaan.

Oikeudenmukaista olisi sananvapauden nimissä, että Hesari ainoana johtavana suurjulkaisuna edes joskus lähettäisi sananvapauttaan käyttävälle selityksen, miksi sen kommentti jopa jo julkaisun jälkeen lempataan virtuaalitunkiolle.

Oikeushan heillä siihen on, mutta koska siitä oikeudesta keskustelua lukijoiden ja lehden välillä sananvapauden nimissä ruvetaan käymään?

Ymmärrän kyllä moderoinnin pakon sillä niin paljon epäkelpoa tekstiä kynistä aina on lähtenyt; itseltä myös.

Lähetin jälkikommentin em. perusteluja peräten, mutta ei sitä päivää tule, että sieltä yhteenkään nimeä ja valtaa omaamattoman kansalaisen kysymyksiin vastattaisiin.

Minnekäpä minäkään keskustelua muualle aiheesta avaisin? Ja vaikka avaisinkin, niin mitään vaikutusta sellaisella ei mihinkään ole. Täällä ja somen syövereissä napisemisella ei mitään merkitystä tule olemaan koska kun katson saappaitani, isokenkä metafora alkaa ajatuksenakin naurattaa.

Kaikki me tajutaan (kaikkiko?), että tässä täydellisen sananvapauden valtakunnassa täydellinen sananvapaus hukkuu omiin tuotoksiinsa: Valtavaan määrään algoritmien ulostamaa datapaskaa.

Pelkästään sananvapauttaan käyttävien sananvapauden ylijäämäjätevuori peittää jo "totuuden auringon" paljastavat säteet. Vastavaloksi "Isäaurinkoinen" onkin jo vaihtunut yhä vain kammottavampaan...

19.4.2025 lauantai

Pihan siivousta ja kasvihuoneen rojuista tyhjennys. Istutin pottuja kolmisen kiloa, möyhin haravointijätettä lisäkatteeksi ja lopuksi peitin vakomaan harsolla. Lienee varhaisin ennätys näillä kulmilla kun pottua piiloon pannaan. "Lihan" piilottamisessa vuodenajoilla ei ole merkitystä missään.

E&E kävivät päivällä Salokylällä. Siellä mummo flunssataudissa jälleen, ukki entisessä, hauraassa kunnossa. Oli Tojotanrottelo aikasen rapaisessa kunnossa sen reissun jäljiltä, mutta mitteepä tuo haetannee. Meillä ei peltikuoria kiillotella muutenkaan.

Illasta irroteltiin vielä Lancerin etujarrujen osat valmiiksi. Osia ei G saa siihen ennen kuin tiistaina aikaisintaan kun oli tilaustavaraa. Eli en piäse Um ennen niiden laittoa vaikka ehkä G ne osaisi ährätä itekkin paikoilleen. Mutta hyvä se on kaveri siinä hommassa olemassa. Vaikka tämmöinen kehnompikin.

Kommentoijien tenorikuoro ihastelee entisen politiikon, nykyisin edelleen lestadiolahkolaisen yritysideoijan Juha Sipilän haastattelun "Hyväntuulinen nikkari" jälkirimpsussa haastateltavan yllytyksestä, kuinka tekoäly tulisia rantauttaa kaikille työpaikoille "vapauttamaan ihmiskäsiä tuottavampiin töihin". 

Ei siellä monikaan ääni nouse itseni lisäksi kysymään ja ihmettelemää, että missä ne tekoälyvapaat, tuottavat työt sitten sijaitsevat kun kamala työttömyys ja pelkoahdinko toimeentulosta vallitsee kansalaisten keskuudessa koko ajan nytkin?

20.4.2025 sunnuntai

Päivänpyöryläinen huljahti aikojen helminauhaan pihahommissa. Rusakkoverkotkin tuli käärittyä omppupuiden ympäriltä rullalle ja kesävarastoon.

Illasta keittelin 10 litran kattilallisen kanakeittoa jonka ennen paistettujen kananlihapalohen lisäämistä jaoin kahtia ja tein kasvissosekeiton kun E:n tyttöystävä ei syö lihaa. Molemmista tuli kelpo evästä eikä taida jäädä mulle mökkieväiksi yhtään. Täytyy tehdä uudet keitot kunhan alan päästä lähtemään. Jospa ne jarrujen osat huomenna olisivat haettavissa.

21.4.2025 maanantai

Kun aamulla heräilin puolen kuuden huitteissa ihmettelin Halmetojan taulun värimaailman erilaisuutta hetken, ennen kuin tajusin aamuauringon valon lankeavan siihen. Taiteilijat ovat varmaankin aikojen saatossa käyttäneet tällaistakin ilmiötä hyväksensä maalatessaan, mutta itse ajattelen asiaa vasta nyt. Tai no, ainakin yhden kerran Kittilässä Särestöniemen yhteydessä sitä mietin kevätaamuna varhain töihin ajellessani auringon säteiden leikkiessä hangen lumikiteillä.

Paaville kävi kuten kaikelle elävälle aikanaan käy: Kuoli pois. Ja nyt miljoonat ihmiset "surevat" raihnaisen vanhuksen huounnan loppumista.

Miksi medioissa valehdellaan vai olenko käsittänyt omassa elämässäni surun olemuksen täysin väärin?

Suru on tehnyt pysyväisen pesän ainakin Gazaan ja Ukrainaan, mutta Roomassa sanotaan mielien mustuvan surusta yhden kuolinpaitaan jo kymmeniä vuosia pukeutuneen solukasautuman lakattua hengittämästä.

Vetäkää käteen katoliset papit älkääkä pikkulapsia pyllyihin! Tai ehkäpä sittenkin vatikaanilinnoitusten raskaiden ovien väleihin, saranapuolelle. Selibaattinne on luonnonvastainen, mutta jos tottelevaisia haluatte kuvitteelliseille jumalillenne ja paaveillenne oll, raskaiksi käyvät pallinne olisi helpompi kastroida. Siinä olisi sen toimenpiteen paikka ollut jo kauan aikaa ennenmminkin kuin kastraattilaulajien kivestenpoisto vain sen takia, että harras herrasväki saisi kuulla ihanien tenorien laulua ajast-aikaan.

Katoliset: Olette yksi inhottava osanen tätä valheille rakennettua uskontojen mosaiikkia eikä teitä pitäisi olla olemassakaan jos oppienne mukaan tahtoisitte oikeasti elää ja olla.

Tai enhän minä tiedä, millaisia oppikirjoja siellä Vatikaanissakin luesekellaan. Pitäisi vissiin kysyä Timo Soinilta, ehä se katolilaisuuteen ilman kritiikkiä hurahtanut ihmisolio tietäisi.

25.4.2025 perjantai

Käväisin Iisalamessa. Hain Touhulasta muutamia tarvikkeita ja asioin ruokakaupassa. Tässä flunsassa ei olisi pitänyt lähteä, mutta kun...

26.4.2025 sunnuntai

Onpa tullut jälleen koetuksi yksi vittumainen tauti! 

Mittailin eilen illalla myöhälle yöhön kuumeen nousua. Viimeinen lukema oli puolenyön seutuun 39 ja sitten vain ajelehdin kuumeunien mailla kivuliaissa oloissa aamuun saakka. En lääkinnyt, että pääsisin taudista irti ja nyt, kun klo on jo kymmenen, tuntuu tauti valuvan hissuksiin pois. Kuumetta ei ole enää yhtään, olkapäähän ja päähän koskee, rintakehä on yskimisestä saatanan kipiä, mutta nyt jo aamupalakin maittoi.

28.4.2025 maanantai

Klo oli neljä kun heräsin. Joku hoikka nainen käveli kolmen suurehkon koiran kanssa ensin Kyntöläiselle päin ja kohta takaisin. Elikä on muitakin varhaisia käpsehtijöitä kuin minä ja metsäneläimet.

Yhä yskittää ja räkä lentää, mutta ehkä se tästä.

Ilves oli tallentunut pihan riistakameraan eilen illalla kymmenen jälkeen. Se oli tallustellut tietä pitkin Iisalmeen päin. Iso ja hyväkuntoisen oloinen kisuli.

Mahlaa irtoaa nyt hyvin koivuista vaikka on ollut kovasti kylmää. Tein kuumejuomaa sekoittamalla kotimehua siihen ja olen nyt juonut ainakin kaksi lirtraa parin päivän aikana.

Koska ei ole kuumetta, jatkan tuon jo purkamani ja saunan vierelle siirtämäni riukuhirsisen hönnän rakentamista. Siihen täytyy vuolla muutama hirsikierros lisää ja kattokin siihen olisi viimeinkin saatava. Saatana.

Kun se oli tuossa edellisellä paikallaan etsimässä sijaansa kuin Päätalojen uuni Taivalkoskella, niin sen onnettomat näresoirot ovat vääntyilleet niin, ettei se ennen oikene ennen kuin lumikuorma painaa varvit toisiinsa liki. Mutat saunanpilkevaraston ei tarvitse tiivis ollakaan.

Olisikohan tässä mitään julkaisukelpoista? Jos blogi olisi lukijoiden tilaama, elikä kustantama lehti, ei kärsisi laittaa jakeluun yhtäkään sivua ja entisetkin pitäisi pyyhkäistä virtuaalitunkiolle. Niin vistottaa välillä koko kirjoittamistouhuni.

Tuli huussissa mieleeni se, kun kirjin viimeksi siitä, että alkaa olla aika kun ne, jotka lukea osaavat tilaavat kirjansa suoraan tekoälyltä, mutta eihän enää semmoista mutkaa tarvitse tehdä kun näkymättömän "Virtuaali Viänäsen" voipi laittaa lukemaan ääneen uuden tarinan suoraan nappikuulokkeisiin silloin kun huvittaa. 

Ehkä ääneksikin saapi valita Esko Salervosta "Urbi et orbi" mutinasta tykkävään sävyyn lotikoittelua. Tai vaikka Elviksen, Hitlerin, Maon, Stalinin ja Kekkosen vaikka Paavi Väyrynen siihenkin väliin varmaan haluaisi äänensä ikuistaa. Mutta sitähän ei Keminmaan pyrkyriltä kysellä.